Miksi me ihmiset haluamme uskoa, että meidän merkityksettömillä elämillä olisi jokin merkitys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun mielipide ei ratkaise sitä asiaa.

Tämä ei ole mielipidekysymys.

Jos sinä olet niin yksinkertainen, että et omalta egoltasi näe kuinka merkityksetön ihmiselämä on universumin mittakaavassa niin se on sinun ongelma.

Miksi pitäisi kiinnostaa minkään merkitys universumin mittakaavassa? On meinaan aika teoreettinen mittakaava, ei järin käytännönläheinen.

-eri

No se ampui ehkä vähän yli mutta mietitään vaikka maapalloa.

Kuvitellaan, että ihmiset katoaisivat maapallolta sormia napsauttamalla naps.

Loppuisiko maailma olemasta?

Ei loppuisi vaan maailma jatkaisi eteenpäin kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Ihmiset vaikuttavat ennenkaikkea toisiin ihmisiin ja eläimiin. Jos meitä ei ole, ei tietenkään enää tarvitse olla merkitystäkään. Planeettahan on vain kasa ainetta.

Harva, uskovaisia lukuunottamatta, varmaan kuvittelee että omalla elämällä on merkitystä muille kuin itselle ja läheisille. Se taas on ihan normaalia ja tervettä että haluaa kokea elämänsä merkitykselliseksi itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka maailmankaikkeudelle olemme yhtä tärkeitä kuin vaikka torakat.

Ihmiselämällä on merkitys vain ihmisille ja ihmiskunnalle ja tämän illuusion takia luulemme ansaitsevamme ikuisen elämän.

Herätkää ihmiset!

Maailmankaikkeudelle olemme merkityksettömiä, kait. Tuota ei voi tietää, mikä maailmankaikkeus edes on.

Parempi vain nauttia elämästä kunnes on aika jäädä pois junasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun mielipide ei ratkaise sitä asiaa.

Tämä ei ole mielipidekysymys.

Jos sinä olet niin yksinkertainen, että et omalta egoltasi näe kuinka merkityksetön ihmiselämä on universumin mittakaavassa niin se on sinun ongelma.

Miksi pitäisi kiinnostaa minkään merkitys universumin mittakaavassa? On meinaan aika teoreettinen mittakaava, ei järin käytännönläheinen.

-eri

No se ampui ehkä vähän yli mutta mietitään vaikka maapalloa.

Kuvitellaan, että ihmiset katoaisivat maapallolta sormia napsauttamalla naps.

Loppuisiko maailma olemasta?

Ei loppuisi vaan maailma jatkaisi eteenpäin kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Okei? Mitä sitten? Mikä pointti on tässä ajattelutavassa? Eli elämä ei voi olla merkityksellistä, koska aika jatkaa kulkuaan?

Asiahan on kuitenkin niin, että elämme tässä ajassa ja yhteiskunnassa - nyt.

No tämä keskustelu ajautui sivuraiteille aika äkkiä mutta ehkä se mitä hain takaa oli ihmisen halu nostaa itsensä kaiken yläpuolelle ja näin oikeuttaa maapallon ja sen elämänmuotojen hyväksikäyttö omien itsekkäiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Ap

Ikuinen elämähän on nyt. Ja taivasten valtakunta tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka maailmankaikkeudelle olemme yhtä tärkeitä kuin vaikka torakat.

Ihmiselämällä on merkitys vain ihmisille ja ihmiskunnalle ja tämän illuusion takia luulemme ansaitsevamme ikuisen elämän.

Herätkää ihmiset!

Enkä ikuisella elämällä tarkoita edes taivaaseen pääsyä vaan ihmisen sairasta halua venyttää elämää mahdollisimman pitkäksi hinnalla millä hyvänsä.

Ap

No tämähän on taas ihan eri keskustelu kuin keskustelu elämän merkityksellisyydestä?

Kyllä minun mielestä kuoleman pelko ja ihmisen kuvitelma elämän merkityksestä kuuluu samaan asiaan.

Kun pieni ihminen miettii kuolemaa ja syitä miksi elää niin kuvitelma siitä, että minun elämälläni on merkitys voi olla sen pienen ihmisen psyykkeen kantava voima.

Kuoleman pelko on jokaiselle eläimelle ominainen ominaisuus. Sen sijaan merkitys on subjektiivinen kokemus. Taidat käsittää merkityksen jonakin mystisenä suurena asiana, mutta luulen että suurin osa kokee elämänsä merkitykselliseksi ihan arkisten asioiden kautta.

Kun ihminen kerran kykenee kysymään, että miksi olen olemassa, niin kai siihen haluaa saada jonkinlaisen vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun mielipide ei ratkaise sitä asiaa.

Tämä ei ole mielipidekysymys.

Jos sinä olet niin yksinkertainen, että et omalta egoltasi näe kuinka merkityksetön ihmiselämä on universumin mittakaavassa niin se on sinun ongelma.

Miksi pitäisi kiinnostaa minkään merkitys universumin mittakaavassa? On meinaan aika teoreettinen mittakaava, ei järin käytännönläheinen.

-eri

No se ampui ehkä vähän yli mutta mietitään vaikka maapalloa.

Kuvitellaan, että ihmiset katoaisivat maapallolta sormia napsauttamalla naps.

Loppuisiko maailma olemasta?

Ei loppuisi vaan maailma jatkaisi eteenpäin kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Okei? Mitä sitten? Mikä pointti on tässä ajattelutavassa? Eli elämä ei voi olla merkityksellistä, koska aika jatkaa kulkuaan?

Asiahan on kuitenkin niin, että elämme tässä ajassa ja yhteiskunnassa - nyt.

No tämä keskustelu ajautui sivuraiteille aika äkkiä mutta ehkä se mitä hain takaa oli ihmisen halu nostaa itsensä kaiken yläpuolelle ja näin oikeuttaa maapallon ja sen elämänmuotojen hyväksikäyttö omien itsekkäiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Ap

Tämäkin on valitettavasti eri keskustelu. On aivan eri asia puhua elämän merkityksellisyydestä, elämän pituuteen pyrkimisestä/pitkittämisestä ja ihmisten itsekkyydestä tai väliinpitämättömyydestä maapalloa kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka maailmankaikkeudelle olemme yhtä tärkeitä kuin vaikka torakat.

Ihmiselämällä on merkitys vain ihmisille ja ihmiskunnalle ja tämän illuusion takia luulemme ansaitsevamme ikuisen elämän.

Herätkää ihmiset!

Enkä ikuisella elämällä tarkoita edes taivaaseen pääsyä vaan ihmisen sairasta halua venyttää elämää mahdollisimman pitkäksi hinnalla millä hyvänsä.

Ap

No tämähän on taas ihan eri keskustelu kuin keskustelu elämän merkityksellisyydestä?

Kyllä minun mielestä kuoleman pelko ja ihmisen kuvitelma elämän merkityksestä kuuluu samaan asiaan.

Kun pieni ihminen miettii kuolemaa ja syitä miksi elää niin kuvitelma siitä, että minun elämälläni on merkitys voi olla sen pienen ihmisen psyykkeen kantava voima.

Kuoleman pelko on jokaiselle eläimelle ominainen ominaisuus. Sen sijaan merkitys on subjektiivinen kokemus. Taidat käsittää merkityksen jonakin mystisenä suurena asiana, mutta luulen että suurin osa kokee elämänsä merkitykselliseksi ihan arkisten asioiden kautta.

Ihmisellä ja ihmisillä on niin pitkään merkitys kuin tällä planeetalla on yksikin elämänmuoto joka on riippuvainen meidän olemassaolosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun mielipide ei ratkaise sitä asiaa.

Tämä ei ole mielipidekysymys.

Jos sinä olet niin yksinkertainen, että et omalta egoltasi näe kuinka merkityksetön ihmiselämä on universumin mittakaavassa niin se on sinun ongelma.

Miksi pitäisi kiinnostaa minkään merkitys universumin mittakaavassa? On meinaan aika teoreettinen mittakaava, ei järin käytännönläheinen.

-eri

No se ampui ehkä vähän yli mutta mietitään vaikka maapalloa.

Kuvitellaan, että ihmiset katoaisivat maapallolta sormia napsauttamalla naps.

Loppuisiko maailma olemasta?

Ei loppuisi vaan maailma jatkaisi eteenpäin kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Okei? Mitä sitten? Mikä pointti on tässä ajattelutavassa? Eli elämä ei voi olla merkityksellistä, koska aika jatkaa kulkuaan?

Asiahan on kuitenkin niin, että elämme tässä ajassa ja yhteiskunnassa - nyt.

No tämä keskustelu ajautui sivuraiteille aika äkkiä mutta ehkä se mitä hain takaa oli ihmisen halu nostaa itsensä kaiken yläpuolelle ja näin oikeuttaa maapallon ja sen elämänmuotojen hyväksikäyttö omien itsekkäiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Ap

Tämäkin on valitettavasti eri keskustelu. On aivan eri asia puhua elämän merkityksellisyydestä, elämän pituuteen pyrkimisestä/pitkittämisestä ja ihmisten itsekkyydestä tai väliinpitämättömyydestä maapalloa kohtaan.

Mutta onko ihmisellä tarvetta venyttää elämää jos sillä ei ole merkitystä?

Onko ihmisellä syytä olla itsekäs ja välinpitämätön ilman merkitystä?

Kyllä tämä kaikki johtaa juurensa ihmisen tarpeeseen antaa itselleen merkitys.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka maailmankaikkeudelle olemme yhtä tärkeitä kuin vaikka torakat.

Ihmiselämällä on merkitys vain ihmisille ja ihmiskunnalle ja tämän illuusion takia luulemme ansaitsevamme ikuisen elämän.

Herätkää ihmiset!

Enkä ikuisella elämällä tarkoita edes taivaaseen pääsyä vaan ihmisen sairasta halua venyttää elämää mahdollisimman pitkäksi hinnalla millä hyvänsä.

Ap

No tämähän on taas ihan eri keskustelu kuin keskustelu elämän merkityksellisyydestä?

Kyllä minun mielestä kuoleman pelko ja ihmisen kuvitelma elämän merkityksestä kuuluu samaan asiaan.

Kun pieni ihminen miettii kuolemaa ja syitä miksi elää niin kuvitelma siitä, että minun elämälläni on merkitys voi olla sen pienen ihmisen psyykkeen kantava voima.

Kuoleman pelko on jokaiselle eläimelle ominainen ominaisuus. Sen sijaan merkitys on subjektiivinen kokemus. Taidat käsittää merkityksen jonakin mystisenä suurena asiana, mutta luulen että suurin osa kokee elämänsä merkitykselliseksi ihan arkisten asioiden kautta.

Ihmisellä ja ihmisillä on niin pitkään merkitys kuin tällä planeetalla on yksikin elämänmuoto joka on riippuvainen meidän olemassaolosta.

AIVAN MUUTEN!! Tässä on ihmiselle elämän tarkoitus: toimia ravinnonlähteenä mm. täille ja luteille ja muille eläimille, jotka eivät pärjää ilman esim. ihmisen verta.

Onko siinä jotain tuomittavaa jos ihminen kokee, että hänen elämällään on merkitys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka maailmankaikkeudelle olemme yhtä tärkeitä kuin vaikka torakat.

Ihmiselämällä on merkitys vain ihmisille ja ihmiskunnalle ja tämän illuusion takia luulemme ansaitsevamme ikuisen elämän.

Herätkää ihmiset!

Enkä ikuisella elämällä tarkoita edes taivaaseen pääsyä vaan ihmisen sairasta halua venyttää elämää mahdollisimman pitkäksi hinnalla millä hyvänsä.

Ap

No tämähän on taas ihan eri keskustelu kuin keskustelu elämän merkityksellisyydestä?

Kyllä minun mielestä kuoleman pelko ja ihmisen kuvitelma elämän merkityksestä kuuluu samaan asiaan.

Kun pieni ihminen miettii kuolemaa ja syitä miksi elää niin kuvitelma siitä, että minun elämälläni on merkitys voi olla sen pienen ihmisen psyykkeen kantava voima.

Kuoleman pelko on jokaiselle eläimelle ominainen ominaisuus. Sen sijaan merkitys on subjektiivinen kokemus. Taidat käsittää merkityksen jonakin mystisenä suurena asiana, mutta luulen että suurin osa kokee elämänsä merkitykselliseksi ihan arkisten asioiden kautta.

Ihmisellä ja ihmisillä on niin pitkään merkitys kuin tällä planeetalla on yksikin elämänmuoto joka on riippuvainen meidän olemassaolosta.

AIVAN MUUTEN!! Tässä on ihmiselle elämän tarkoitus: toimia ravinnonlähteenä mm. täille ja luteille ja muille eläimille, jotka eivät pärjää ilman esim. ihmisen verta.

Sulle on kai tapahtunut jotain tosi kauheaa jos tunnet noin.

Niin on mullekin.

Nihilismi ei hyödytä kuitenkaan.

- Uskovainen

Ei sillä olekaan. Siksi olenkin hautonut itsemurhaa jo pidemmän aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun mielipide ei ratkaise sitä asiaa.

Tämä ei ole mielipidekysymys.

Jos sinä olet niin yksinkertainen, että et omalta egoltasi näe kuinka merkityksetön ihmiselämä on universumin mittakaavassa niin se on sinun ongelma.

Miksi pitäisi kiinnostaa minkään merkitys universumin mittakaavassa? On meinaan aika teoreettinen mittakaava, ei järin käytännönläheinen.

-eri

No se ampui ehkä vähän yli mutta mietitään vaikka maapalloa.

Kuvitellaan, että ihmiset katoaisivat maapallolta sormia napsauttamalla naps.

Loppuisiko maailma olemasta?

Ei loppuisi vaan maailma jatkaisi eteenpäin kuin meitä ei olisi koskaan ollutkaan.

Okei? Mitä sitten? Mikä pointti on tässä ajattelutavassa? Eli elämä ei voi olla merkityksellistä, koska aika jatkaa kulkuaan?

Asiahan on kuitenkin niin, että elämme tässä ajassa ja yhteiskunnassa - nyt.

No tämä keskustelu ajautui sivuraiteille aika äkkiä mutta ehkä se mitä hain takaa oli ihmisen halu nostaa itsensä kaiken yläpuolelle ja näin oikeuttaa maapallon ja sen elämänmuotojen hyväksikäyttö omien itsekkäiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Ap

Tämäkin on valitettavasti eri keskustelu. On aivan eri asia puhua elämän merkityksellisyydestä, elämän pituuteen pyrkimisestä/pitkittämisestä ja ihmisten itsekkyydestä tai väliinpitämättömyydestä maapalloa kohtaan.

Mutta onko ihmisellä tarvetta venyttää elämää jos sillä ei ole merkitystä?

Onko ihmisellä syytä olla itsekäs ja välinpitämätön ilman merkitystä?

Kyllä tämä kaikki johtaa juurensa ihmisen tarpeeseen antaa itselleen merkitys.

Ap

No ei kait nyt ihan noinkaan. Ihminen haluaa venyttää elämää, koska ihminen haluaa ensisijaisesti olla elossa. Ihminen voi olla välinpitämätön, koska ihminen haluaa usein turvata oman selustansa ja pahimmassa tapauksessa tekee sen muiden tai maapallon kustannuksella. Merkitys on näistä nähdäkseni erillinen seikka, koska se on kokemus. Ei ihmisellä ole tarvetta varta vasten antaa elämälleen merkitystä, sen vaan kokee.

Vierailija kirjoitti:

Ei sillä olekaan. Siksi olenkin hautonut itsemurhaa jo pidemmän aikaa.

https://sekasin247.fi/

Minä saan lohtua elämääni nimenomaan siitä ajatuksesta, että maailmankaikkeus ja maapallon elämän historia on niin paljon ihmiskuntaa suurempi asia, ja ne jatkuvat kauan meidän jälkeenkin. Omat murheet kestävät vain hetken, sitten tulee jo jotain muuta.