3½-kuisen rintaraivarit, apua kaivataan...

meilläkin. Vauvalla alkoi rintaraivarit 3kk iässä. Sitä pahinta vaihetta kesti reilut 2 vkoa. Imetys onnistui päiväsaikaan ainoastaan siten, että kävelin samanaikaisesti. Ihan kauhean raskastahan tuo oli, mutta en missään tapauksessa halunnut lopettaa imetystä. Kävin hierojalla silloin tällöin, se auttoi. Lääkäri ei osannut sanoa raivareihin mitään syytä, tarkisti kielijänteenkin, joka oli kyllä hieman kireä, mutta sanoi, että se ei vaikuta asiaan. Sen parin viikon jälkeen rauhottui aika paljon, mutta nyt on taas ollut ihan mahdotonta kuukauden ajan (vauva on 6kk) hampaiden takia. Ne ovat juuri puhjenneet ja ilmeisesti imeminen ei tunnu hyvältä. Mutta toivo elää, että taas muuttuu paremmaksi. Poika on vaan jo niin painava, että kantelu on tosi raskasta. Välillä syö kyllä makuullaan sängyssäkin. Kokeile eri asentoja. Meillä vauva on myös tarkka paikasta, ei saa olla hälyä. Rajoittaahan tuo raivareiden saaminen vähän liikkumista, ihmiset ihmettelee, et ikä sitä vaivaa :/

Meillä oli kuopuksen kanssa aivan sama ja juuri samanikäsenä. Eli saatto ottaa tissin suuhun ja sitten raivoten ja huutaen päästi irti.



Minä yritin pitää itseni rauhallisena ja joskus vaan sitkeästi työnsin rinnan takasin, melkeen pakotin, ja tyttö sen sitten otti. Jos liikahdinkin niin tyttö taas saattoi raivoten päästää irti. Sitte käytin sitä konstia että kun hän päästi irti ja alkoi karjua niin pidin siinä käsivarsillani ja annoin karjua, en itse tehnyt mitään. Hetken kuluttua saattoi lopettaa huudon, katsoa tissiä ja ottaa sen taas suuhun. Jos oli tosi vaikeeta niin kävelin tytön kanssa ja siinä kävellessä sain hänet imemään. Jos hyvin kävi niin saatoin hetken päästä istahtaa ja tyttö jatkoi.



Oli kyllä tosi rasittavaa aikaa mutta meillä pahin vaihe kesti vain pari viikkoa, sitten rupesi helpottamaan kunnes imetys taas palautui normaaliksi ja pysyi sellasena niin kauan kunnes sitten kokonaan lopetin.



Paljon voimia ja tsemppiä! Et varmaan ole yksin!

ja se johtui siitä, että maito ei heti alkanut herumaan. Aiemmin malttoi odottaa ja imeä sen hetken, joka minulla menee kun heruminen alkaa, mutta tuossa iässä hermostui kun maitoa ei heti tullutkaan.



Tunnetko itse herumisen? Minulla alkaa " kivistämään" rintoja ja varsinkin toinen rinta (siis se joka ei ole käytössä sillä hetkellä :) " kovettuu" ja nänni tulee paremmin esille. Tämä tapahtuu siis yleensä noin muutaman minuutin kuluessa siitä kun vauva alkaa imemään. Joskus kun olen kiireinen ja ajatukset muualla siinä menee kauemmin ja vauva meinaa yhä hermostua.



Meillä näihin raivareihin auttoi, kun ennen imetystä jo yritin kädellä vähän lypsää, jolloin maitoa alkoi herumaan nopeammin.



Tsemppiä imetykseen, hienoa, että olette onnistuneet täysimetyksessä alkuhankaluuksien jälkeen.

vioola

On tietysti vaikea sanoa mikä sinun tapauksessa voisi olla syy, mutta kirjailen tähän jotain omia juttuja jos niistä on apua.

- Hampaitten tulon aikaan taisi meilläkin esikoinen kiukuta tissille, kannattaa varmaan tarkistaa onko ikenet turvonnu. Sitte auttaa suppo jos näin on.

- Joskus meidän pojat on irvistelly jos oon syöny jotain erikoista, esim. tosi valkosipulista ruokaa.

- Eri asennot kannattaa testata. Meidän pojat ei oo suostunu syömään niin että istun, vaan aina on pitäny makuultaan syöttää.

- Jos sulla tulee liikaa maitoa (miltä tuo minusta vähän kuulostaisi) niin se pitäisi näkyä suihkutissi-ilmiönä. (Jos on liian vähän, niin heti syötön jälkeen ei tule puristaessa mitään, näin itse ainakin testaan että loppuko sieltä sapuskat kesken) Mulla on oikee tissi semmonen että kun poika irrottaa otteen niin suihkuaa sitä silmään. Se saa sen raivon valtaan, enkä ihmettele. Sillon pitää ahmia jos meinaa syödä eikä se jaksa sitä väsyneenä. Sillon annan toista tissiä, kun vasemmassa mulla ei oo sitä ongelmaa, ja tarjoan oikeeta sitten kun poika on levännyt tai esim. unenpöppöröinen. Sillon kannattaa röyhtäyttää hyvin kun ahmii.

- vielä yks juttu mikä tulee mieleen: väsyneenä kun tuo vauveli alkaa kamalasti itkemään, ei se tunnu oikein edes tajuavan että tissiä tarjotaan. Yritän niissä tilanteissa olla aina nopea, avata pusero jo valmiiksi ja tumpata tissi suuhun ennen ku se alkaa raivoomaan. Näin onnistuu monesti illalla se imetys vaikka ekalla kerralla meniski itkuksi. Oon sitten rauhottanu vauvan sylissä ja yrittäny tällä nopeella tekniikalla uudestaan. Tsemppiä! Älä heti luovuta, yleensä nämä vaiheet menee ohi.

Meillä on ollut 3kk pojan kanssa " vasta" muutama kunnon tissiraivari. Yleensä teen justiinsa saman, minkä joku tossa jo sanoikin. Otan tissin pois suusta, annan vauvan karjua pari minuuttia ja tarjoan taas. Jos ei tyyliin viidennelläkään kerralla tissi kelpaa, laitan " baarin" kiinni ja tarjoan sitten puolen tunnin-tunnin päästä uudelleen.



Joskus ei ilmeisesti vaan ole ollut nälkä. Olen ottanut pojan pois rinnalta, laittanut rintareppuun ja siinä hytkytellyt -poika on vartin päästä nukahtanut -joko on pillittänyt voimat loppuun tai ollut tosiaan väsynyt... en tiiä.



Neuvolasta sain sellaisen vinkin 2kk ikäisenä, jolloin ekat raivarit oli, että lasta voi vaihtaa rinnalta toiselle 5min välein. Yleensä vauva aina tarttuu hyvin rintaan ja ne ekat imut on tehokkaampia niin siinä sais ainakin syötyä. Voithan kokeilla tätäkin kikkaa?

Meillä oli samanlaisia raivareita, johtuivat ilmeisesti siitä, ettei maito herunut enää yhtä nopeasti kuin aiemmin (sitä ennen oli oikein suihkunnut, eli vauvan ei tarvinnut imeä kovin kovaa). Rupesin vaihtelemaan rintaa heti, kun raivari oli iskemäisillään. Toisesta rinnasta oli sillä aikaa ehtinyt herua maito pintaan, eikä vauva joutunut imemään " tyhjiä" alkuimuja. Sitten kun helpot hörpyt oli saatu ja raivari alkoi taas lähestyä, vaihdoin heti toiseen, josta oli sillä välin ehtinyt herua taas maito pintaan. Toisinaan auttoi myös se, että vaihdoin istuvasta imetysasennosta makuulle ja vaikka miten päin, että vauva hämääntyi ja rupesikin syömään nätisti. Tiedän miten kamalaa on, jos imetys ei onnistu, mutta nämä auttoivat meillä! Raivarikausi meni muutenkin tosi nopeasti, muutamassa päivässä ohi.

Mietin ihmeissäni, kun siihen asti tosi rauhallinen hymytyttönen alkoi etenkin iltaisin (=väsyneenä) kiukutella. Aluksi luulin tulkitsevani nälkää yhtäkkiä väärin ja silloin n. 3-kuisen pienokaisemme suuttuvan turhasta rinnan tuputtamisesta. Mutta ei - tilanne katkesi aina lopulta vasta sitten, kun tyttönen lopulta suostui syömään.

Sain hyviä vinkkejä, joista ainakin meillä oli apua. Ensinnäkin itse pitää yrittää pysyä rauhallisena ja keskittyä hempeisiin vauva-ajatuksiin, jotta heruminen nopeutuisi. On hyvä myös tankkailla juomaa ja ruokaa kunnolla, jotta maito nousee hyvin iltahulinoiden aikaankin. Lisäksi imetysasennoilla voi olla vaikutusta. Esim. meidän vauveliini rahoittui lopulta vain niin, että heijasin häntä hennosti sylissäni ja kävelin samalla, kun imetin... Istahdin pian rauhoittumisen jälkeen ja jatkoin imetystä sitten ns. normaalisti. Kuulostaa ehkä hankalalta, mutta se tepsi! Ja jos sekään ei auta, kannattaa suosiolla pitää imetysyrityksessä muutaman minuutin tauko ja antaa vauvalle kokonaan muuta ajateltavaa tai esim. vaihtaa tutti (jos kelpaa)vaivihkaa tissiksi.

Pahimmat rintaraivarit helpottivat parissa viikossa, kun hoksasin tarjota rintaa

ajoissa

ennen väsymystä ja kovaa nälkää. Ja kun rauhoitin imetyshetket muulta hälyltä alkuun. Nyt raivareita tulee tosi harvoin, lähinnä yliväsyneenä joskus iltaisin, ja niihin auttaa edelleen nopeasti tuo kävellen sylissä syöttäminen. Eli täysimetys on sittenkin jatkunut täälläkin, vaikka tyttönen on nyt 4,5 kk :) Tsemppiä!

Pojalla ikää 12 viikkoa. Mulla tulee maitoa suihkuamalla. Alkuun vauva ottaa hyvin kiinni, imee hetken ja sitten päästää karjuen irti. Välillä maitoa suihkuaa rinnasta ja tunnenkin sen kuinka heruminen alkaa, mutta toisaalta välillä riittää sekin, että maito tulee vuolaasti kun imee, ei siis tarvitse suihkuta saattaakseen vauvaa raivarin valtaan.



Välillä auttaa kun lypsää ensin, mutta toisinaan suihkuaa vaikka olisi lypsänyt rinnan kuin tyhjän tuntuiseksi. Toisinaan vauva suostuu syömään kun tarjoaa rintaa ennen kuin alkaa tulla kunnolla nälkä. Joskus toinen rinta kelpaa mutta toinen ei.. ja aina kun luulen keksineeni jonkun ratkaisun tapaisen, että joo näin se onnistuu, niin seuraavalla kerralla se ei sitten enää tepsikään.



Toivottavasti tää on vaan joku vaihe joka menee ohi. Onko vauvoilla joku kehitysvaihe jossa ne hermostuu helpommin? Meillä nimittäin suihkuavastakin tissistä osattiin ennen juoda ihan tyynesti. Lopetti imemisen ja nieli vaan urheasti ;) No, ei mene enää niin enkä tod. aio lopettaa imetystä!



Miusu ja poikanen 12vk

kans sen 3,5kk ja rintaraivareita esiintyy.. Niihin meillä vaikuttaa mielestäni just et maitoa tulee hänen mielestään liika vauhdilla ja jos on viel samaan aikaan väsynyt ja sattuu olemaan hälyinen paikka, katastrofi on valmis.. Meil kans menee maitobaari kiinni hetkeks ja kokeillaan muita rauhoittelukeinoja ja joskus sattaa uni tullakin ilman rintaa. Meil tosin on nyt ollu yölläkin raivari ja sillon täytyy antaa hetkisen huutaa ja vaihtaa sit sohvalle nukuttelemaan.. Ens yönä aion kokeilla josko suppo auttas asiaa kun tuntuu ainakin et hampaat vaivaa meillä öisin. Voi olla et tän ikäsenä vauva alkaa enemmi tiedostamaan sen syömisen rutiinin ja jos/kun ei menekkään totulla tavalla, hermostuu siitä sitten herkemmin kuin ennen...

..ongelmien kanssa on tullut kamppailtua.



Tässä pari linkkiä:



http://www.imetystukilista.net/faq/rintaraivarit.php

http://www.imetystukilista.net/



Toivottavasti löydät tuolta apua ja voimia arkeen!

että raivareita voi kyllä tulla ilman rintaakin. Imetyksen kertakaikkisesti epäonnistuttua lapseni sai korviketta ja lypsettyä maitoa. Kolmen kuukauden kohdilla alkoi älyttömät syöntiraivarit. Hyssyteltiin, kanneltiin tehtiin vaikka mitkä temput. Meni sitten ohi ajan kanssa nämä kohtaukset.

Ajatukseni siis olisi teille joilla lapsi saa rintaraivareita että koittakaa jaksaa. Ei se taida aina olla siitä ruokintatavasta kiinni.

Oletkin saanut jo hyviä vinkkejä rintaraivareihin, toivottavasti niistä on apua.

Tässä vielä yksi selitys, joskaan ei neuvo. Kolme kuukautta synnytyksestä naiselle tulee hormonipyrähdys, joka ei tarkoita sitä että kuukautiset alkaa vaan hormonitoiminta muuttuu ja tämä muutos muuttaa maidon makua, ja sitä vauva yleensä vierastaa.

Neuvoa ei oikein ole muutakun yrittää tarjoita rintaa ja uskoakseni vauva tottuu uuteen makuun.



Meillä poika on vasta kaksi kuukautta ja silloin tällöin imettäminen ei suju kun herra itkee mutta silloin onkin väsynyt ja tarvitsee lepoa ennen syöntiä (tai sitten ei vaan ole nälkä). Sanonkin että joutuu jäähylle sitteriin tai isin syliin, yritän myöhemmin uudelleen. Joskus saan huijattua syömään pitämällä pirinää muistuttavaa ääntä (kaikkea sitä keksiikin)



Toivottavasti imetys lähtee taas sujumaan, voimia jaksamiseen



Mrs K

Ei läheskään joka päivä, toisinaan useammin päivässä.

Tyttö alkaa imemään, imee hetken ja sitten alkaa huuto ja löyää irti.

Syyksi luulen sen ettei maito enä ala herua yhtä nopeesti ku aiemmin.

Tekee tuota moneen kertaan ennenku alkaa kihelmöidä ja maitoa tulla.



Jos alkaa huutaa oikein kunnolla, laitan tutin suuhun muutamien imujen ajaksi, jolloin rauhoittuu ja sitten vain tutti pois ja tissi tilalle, näin jatkaa imemistä rauhallisena taas.

Täytyy vaan jaksaa, todennäköisesti tämä on siis ohimenevä ilmiö. Tänään olikin jo parempi päivä taas, vain yksi kitinä yhdellä syötöllä, ei edes oikeastaan raivari.



Mielenkiintoinen tuo äidin hormoniteoria. Mulla ei ole kyse ainakaan suihkutissisyydestä, koska kysyntä vastaa tarjontaa todella hyvin. Rinnat eivät ole edes koskaan vuotaneet, saati suihkunneet niin että edes tarvitsisin liivinsuojia. Silti poika on kasvanut rintamaidolla 700g-1000g/kk. Kyse voisi siis olla ennemminkin hitaasta herumisesta ja täytyy myöntää, että mulla on ollut viimeaikoina tosi kiirettä ja hiukan stressiäkin (muutto ja keittiöremppa tulossa) ja ehkä ajatukset imettäessäkin ovat seikkailleet muualla ja siten heruminen viivästyy (?) Täytyy kokeilla rauhoittaa ne hetket ja ottaa rennommin.

nyt poju 2 kk ja ne on menneet ohi. Odotan kauhulla että alkavatko taas 3 kk iässä.

Niitä on ollut joka lapsella muistaakseni n. 6 viikon iässä (?) etenkin iltaisin, ja muistelen lukeneeni, että kuuluvat juuri myös kasvuvaiheeseen.



Meillä luulen että asiaan vaikutti

- jos liian väsynyt/nälkäinen syömään

- ensin maito tulee liian nopeaan

- sitten liian hitaasti

tai päinvastoin. Esim. jos ensin ei heti eka imaisulla tule, niin hermostutaan, sitten kun lopulta alkaa herumaan, niin tuleekin liikaa.



Hyviä vinkkejä täällä olikin, kuten rinnan vaihtelu, syötä ennenkuin liian väsynyt, tauko ja yrittää myöhemmin uudelleen.



Meillä vielä toimineet

- vauvan rauhoittelua voimakkailla taputuksilla pepulle ja laululla tms., saattaa rauhoittua syömään kun hämääntyy taputtelusta

- tutti: antaa tuttia imetysasennossa ollessa, ja kun on rauhallisena ja raukeana, vetäisee sen välistä pois ja yrittää sujauttaa tissin tilalle. Toimii välillä.

Muutenkin vauvan saanut syömään kun on melkein nukahtamispisteessä, eli ei enää muista tapella. Tosin riskinä, että nukahtaa jo liian pitkälle, eli ei enää alakaan syömään (tarkoittaa seuraavaa herätystä aika pian).



Nyt kolmanne kanssa en niin stressaa enää noista, kun tiedän että ne menee ohi ja kuuluu asiaan. Silti olen kyllä miettinyt korvikkeen tarjoamista välillä , josko pullo ois helpompaa. Mutta pelkään että tottuu siihen.

Ja vaikka sitten muutamaksi viikoksi vähentää kaikki menot / vieraiden tulot minimiin, niin saa oman rauhan, kunnes päästään vaiheen yli. Muistan kun oltiin joskus jossain " hienoilla" illallisilla kylässä kun keskimmäinen oli raivari-iässä, huusi sitten ihan koko ajan ja oli kyllä hirveä vierailu.