Lue keskustelun säännöt.
Äitienpäivä vuosien takaa
15.05.2006 |
Muistan eräänkin äitienpäivän kun äidin piti aamulla mennä töihin. Äiti oli niin humalassa, ettei olisi yksin työpaikalleen asti päässyt. Aamuyöllä oli vasta baarista kotiutunut. Niinpä tarjouduin " apukuskiksi" mukaan. Samalla voin seurata miten työt sujuu kun nainen oli sammumispisteessä. Ihme, että suostui ottamaan, mutta kyllä kannatti. Koko matkan yritin pitää häntä hereillä ja huusin aina kun ojaan meinattiin mennä. Eli lähes koko ajan.
Työpaikalla hän sammui moneen kertaan ja yritin hoidella koneita ja töitä ja jos en osannut niin tönin hänet hereille. Muuten annoin nukkua, että selviäisi vähän. Jotenkin siitä työstä selvittiin. Pomo tuli myöhemmin katsomaan miten menee ja tilanteen nähtyään keitti kahvia että rouva vähän piristyisi. Säälistä ei ilmoittanut poliiseille humalaisen ajamisista. Kotimatka sujui jo paremmin ja kotona syötiin kakkua ja juotiin taas kahvia. Äidin kunniaksi.
ps. Toisella kerralla kun ei ollut apukuskia auto meni ojaan ja romuksi.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä stressasi jo monta viikkoa aiemmin että mitä ostaa lahjaksi. Äidillä oli jo kaikkea. Isä päätyi kasvohoitolahjakorttiin.
Aamulla meidän piti laulaa äidille heti hänen herättyään ja tuoda aamiainen sänkyyn. Hän arvosteli meidän tekemämme kortit, jäkätti jokaisesta kirjoitusvirheestä.
Hän sai hepulin, kun emme olleet löytäneet leskenlehtiä, ja lahja oli ihan typerä, miksi isä on tuollainen tyhmä juntti?
Hän kieltäytyi tekemästä mitään kotitöitä sinä päivänä. Selän takana hän jäkätti koko ajan, että te ette osaa, miten te olette noin tyhmiä?
Ruoka oli tietysti pahaa, se ei kelvannut.
Saimme kuulla kuinka me lapset olemme pilanneet hänen elämänsä.