Mitä ruoaksi tänään nirsolle taaperolle?

Laitat juuri noita ensiksi listaamiasi koska kuten itse sanot, täytyyhän muutakin olla.

Lapsi on nirso koska mahdollistat sen. Ja jos nyt jo annat niitä mistä tykkää, ruokit vain nirsoutta.

Täytettyä paprikaa.

Vierailija kirjoitti:

Laitat juuri noita ensiksi listaamiasi koska kuten itse sanot, täytyyhän muutakin olla.
Lapsi on nirso koska mahdollistat sen. Ja jos nyt jo annat niitä mistä tykkää, ruokit vain nirsoutta.

Ei se kyllä ihan näin mene. Joo, siinä 1,5–2-vuotiaana kaikilla on vaihe, jolloin nirsoillaan. Se on luonnollista, kuuluu kehitykseen ja sen tarkoituksena on estää elinpiiriään laajentavaa lasta pistämästä suuhunsa myrkyllisiä asioita. Mutta sitten on olemassa oikeasti nirsoja lapsia. Yleensä nämä nirsoilut johtuvat aistiyliherkkyydestä. Minun lapsillani ei tällaista onneksi ole, mutta esim. veljeni nuorempi lapsi on todella valikoiva. He ovat käyttäneet lasta jopa erikoislääkärillä asiasta, ja lääkäri sanoi, että kaikki (myös ruokien laatu, joita lapsi suostuu syömään) viittaa siihen, että lapsella on aistiyliherkkyyttä.

Nyt jos taapero on aiemmin syönyt monipuolisemmin, pitää vain sitkeästi tarjota pieniä määriä muitakin ruokia. Kyllä ne jossain vaiheessa alkavat taas maistua. Pakottaa ei voi. Jos lapsi on aina ollut valikoiva, en osaa neuvoa. Varmasti parempi ottaa vastaan neuvoja sellaisilta vanhemmilta, joilla on asiasta kokemusta..

Lapsesi ei kuole nälkään vaikka olisi päivän syömättä. Nirsoilu sensijaan saattaa vähetä. Kannattaa kokeilla sensijaan että rupeat juoksemaan ja tuskailemaan hänen kulloistenkin mieltymystensä perässä.

Aistiyliherkkyys. Kyllä kyllä.

Aika sanattomaksi vetää.

Siis lapsi on tänään nirso? Sitten ei huolta, anna syödä, mitä haluaa.

Mutta jos mietit, mitä tänään ruuaksi nirsolle taaperolle, niin sitten pitääkin miettiä tarkemmin.

Meillä on kova uteliaisuus siihen, mitä on vanhemman lautasella, etenkin jos vanhempi yrittää syödä jotain muualla kuin ruokapöydässä. Sitä voisi kokeilla, että ensin esittää miten herkullista oma herkkusi on ja sitten muka vastahankaisesti annat vähän maistaa. Meillä ainakin ollaan heti vaatimassa lisää. 

Toinen toimiva tapa on ollut lisätä siihen taaperon herkkuun ihan pikkuisen jotain muuta, ja lisätä määrää vähitellen, niin ettei toinen huomaa eroa. 

Pitzaa, kebabbia ja sahtia.

Vesi-persiljakeittoa. 

Ollessani samassa tilanteessa neuvolassa ehdotettiin "kalapuikkoja kädestä". Kyllä se ohi menee, minun tytölleni kelpasi vain puuro ja karkit 😁

Ei auta kuin yrittää tarjota noita ruokia ja jos ei kelpaa, pois pöydästä. Kerran tai kaksi voit antaa tulla takaisin josko kelpaisi, mutta jos ei vieläkään, sitten kokonaan pois. Seuraavalla ruokailulla samalla tapaa. Seuraavana päivänä varmasti kelpaa, jos kyse ei ole mistään vakavasta/aisiyliherkkyydestä/allergiasta. Kunhan aamulla ja illalla saa puuroa, ei joudu ihan kokonaan ilman ruokaa olemaan.

Minulla on uhmaikäinen lapsi, joka ei oikein koskaan ole ollut nirso. On aina halunnut maistaa kaikkea ruokaa, tulistakin. Ainoa mitä ei halua maistaa, on kaikenlaiset makeiset. Keitetystä kananmunasta ei kauheasti pidä, taitaa johtua koostumuksesta, mutta itse olin lapsena samanlainen, kun keitetty kananmuna oli "niljakasta". Kurkku on toinen, josta ei pitänyt ja yritti aina välttää syömästä niitä, mutta nykyään syö niitäkin.

Siinäkin on samanlainen kuin minä olin, että ei tykkää klönteistä sileässä ruoassa. Itse lapsena oksensin, jos jossain sileässä ruoassa oli klönttejä, en voi vieläkään syödä esim. jogurttia, jossa on kappaleita seassa.

Minulle oli lapsena aina ruokailu kauhea mörkö, joten en pakota lasta syömään jotain josta ei ihan oikeasti pidä, mutta kaikkea pitää maistaa ja vasta sitten voi olla syömättä, jos ei ihan oikeasti pidä. Reippaasti silti aina lapsi kaikkea on maistanut ihan käskemättäkin.

Tee mitä teet ja jos ei kersalle maistu niin sano että voi, voi. Ole sitten ilman, saattaa kummasti kohta maistua.

Mä en tajua miksi tuosta tehdään vaikeaa?

Lapsesi on nirso, koska mietit täällä mikä hänelle maistuu. Mitäs jos laitat sitä mikä sinulle maistuu? Jollei maistu, lapsi on syömättä ja seuraava ateria tarjoillaan noin 3-4h päästä. Ja taas tajoillaan, sitä mitä olit ajatellut aterialla tarjota. Kyllä lopulta ihmeellisesti maistuu.

Meillä omat lapset ja jopa syömishäiriöiset lapset ovat syöneet aina mitä on ollut tarjolla, koskaan ei ole kukaan pitkään ollut syömättä.

Meillä on nyt 3v. Lapsi ja jossain vaiheessa oli kans vaiheita ettå jokin ruoka ei maistunut. Nyt taas syö sitä kyseistä ruokaa ihan kuin olisi aina ollut herkku ruokaa. Samaten meillä vaikuttaa että tekeekö sen ruoan isä vai äiti. Mies meillä käyttää kyllä erilailla mausteita, jotkut ruoat menee paremmin hänen tekemänä ja jotkut taas minun :)

Suomessa ei tietääkseni yksikään lapsi ole vuosikymmeniin nälkään kuollut. Laitat hänelle ihan mitä haluat. Jos ei maistu niin olkoon ilman kunnes alkaa maistumaan. First world problem.

Jos ei kelpaa jauheliha mutta makaroni maistuu, niin kuinkas käy lihamakaronilaatikon kanssa? Pannulla paistettuna keitetyt perunakuutiot ja kypsä makaroni? Minusta makaroni ja peruna sopivat yllättävän hyvin yhteen! Entäs riisi, couscous, ohratto ja mitä niitä nyt on?

Oletko kokeillut perunaa (ja bataattia) keitettyinä, paistettuina, paahdettuna (uunissa kypsytetyt), muusina, paloina, kokonaisina, maustettuina ja maustamattomina? Bataatista en niin tiedä mutta perunasta saa eri makuista eri tavalla valmistettuna ja voi vielä valita kiinteitä tai jauhoisia... tosi monipuolinen on!

Ja sipuli... aikuinen ystäväni ei kuulemma tykännyt sipulista. Mutta kun silppusin sen ihan niin pieneksi kuin vain voi, ei hän valittanut lihapullia pahoiksi vaan päinvastoin kehui. Vika ei ollutkaan sipulin maussa vaan siinä suutuntumassa. Jos lapsella olisi sama ongelma?

On kaksi vaihtoehtoa, joko lapsesi on ikään kuuluvalla tavalla nirso tai sitten aistiyliherkkä. Perusnirsous menee ohi ajan kanssa, aistiyliherkkyys voi vaatia toimintaterapiaa.

Itsehän täällä joskus vuosia sitten osallistuin nirsouskeskusteluun ja kerroin lapseni (silloin2v) nirsoilusta tarkemmin. Meillä kelpasi makarooni ja nakki. Muitakin haasteita oli. Sain vastaukseksi omaan viestiini todennäköisesti ammattilaisen kirjoituksen aistiyliherkkyydestä. Kaikki piirteet täsmäsivät ja solmut lähtivät aukeamaan. Pääsimme terapiaan ja sittemmin lapsella on todettu viitteitä adhdn oireistoon. Aika näyttää saako hän diagnoosin vai selvitäänkö terapialla. Aistiyliherkkyys liittyy usein autismikirjon häiriöihin, mutta usein menee myös ohi itsekseen. Mikäli kyse on autismikirjonhäiriöstä tai adhd:sta niin muitakin oireita toki yleensä ilmenee 4 ikävuoteen mennessä.

Jos olet huolissasi saako lapsi tarpeeksi ravintoa, niin ole yhteydessä neuvolaan. Todennäköisesti saatte lähetteen puheterapiaan ja/tai ravitsemusterapeutille.

Ja tarvittaessa lapselle voi antaa myös pilttejä (mikäli ne kelpaa) ettei ruokavalio jää liian yksipuoliseksi. Meneekö kananmuna, lätyt tms?

Minusta täällä on aika kovia kommentteja, joissa kehotetaan pitämään lasta nälässä, "kyllä se siitä oppii". Eiköhän AP ole yrittänyt jo kaikenlaista eikä varmaankaan ole antanut lapselle pelkästään raejuustoa ja makaronia.

Ei pieni lapsi ymmärrä, että häntä opetetaan kaikkiruokaiseksi, vaan kokee nälässä pitämisen rankaisuksi.

Tsemppiä AP, nämä on niitä vaiheita joita tulee ja menee! Jatka kaikenlaisen ruoan tarjoamista sinnikkäästi, mutta iloisesti ja vaikka leikin avulla. Huijaaminenkaan ei ole kiellettyä! Meillä lapset kysyivät "eihän ole sipulia?" ja minä vastasin "ei toki!" Hyvin maistui makaronilaatikko, jossa oli sipulia 😄

T. Neljän äiti (tuosta aistiyliherkkyydestä en osaa sanoa mitään)

Vierailija kirjoitti:

Ei auta kuin yrittää tarjota noita ruokia ja jos ei kelpaa, pois pöydästä. Kerran tai kaksi voit antaa tulla takaisin josko kelpaisi, mutta jos ei vieläkään, sitten kokonaan pois. Seuraavalla ruokailulla samalla tapaa. Seuraavana päivänä varmasti kelpaa, jos kyse ei ole mistään vakavasta/aisiyliherkkyydestä/allergiasta. Kunhan aamulla ja illalla saa puuroa, ei joudu ihan kokonaan ilman ruokaa olemaan.

Minulla on uhmaikäinen lapsi, joka ei oikein koskaan ole ollut nirso. On aina halunnut maistaa kaikkea ruokaa, tulistakin. Ainoa mitä ei halua maistaa, on kaikenlaiset makeiset. Keitetystä kananmunasta ei kauheasti pidä, taitaa johtua koostumuksesta, mutta itse olin lapsena samanlainen, kun keitetty kananmuna oli "niljakasta". Kurkku on toinen, josta ei pitänyt ja yritti aina välttää syömästä niitä, mutta nykyään syö niitäkin.

Siinäkin on samanlainen kuin minä olin, että ei tykkää klönteistä sileässä ruoassa. Itse lapsena oksensin, jos jossain sileässä ruoassa oli klönttejä, en voi vieläkään syödä esim. jogurttia, jossa on kappaleita seassa.

Minulle oli lapsena aina ruokailu kauhea mörkö, joten en pakota lasta syömään jotain josta ei ihan oikeasti pidä, mutta kaikkea pitää maistaa ja vasta sitten voi olla syömättä, jos ei ihan oikeasti pidä. Reippaasti silti aina lapsi kaikkea on maistanut ihan käskemättäkin.

Sä olet varmaan tosi hyvä ottamaan suihin jos jogurtin "sattumatkin" saavat oksureaktion aikaan..? :D

-ohis 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei auta kuin yrittää tarjota noita ruokia ja jos ei kelpaa, pois pöydästä. Kerran tai kaksi voit antaa tulla takaisin josko kelpaisi, mutta jos ei vieläkään, sitten kokonaan pois. Seuraavalla ruokailulla samalla tapaa. Seuraavana päivänä varmasti kelpaa, jos kyse ei ole mistään vakavasta/aisiyliherkkyydestä/allergiasta. Kunhan aamulla ja illalla saa puuroa, ei joudu ihan kokonaan ilman ruokaa olemaan.

Minulla on uhmaikäinen lapsi, joka ei oikein koskaan ole ollut nirso. On aina halunnut maistaa kaikkea ruokaa, tulistakin. Ainoa mitä ei halua maistaa, on kaikenlaiset makeiset. Keitetystä kananmunasta ei kauheasti pidä, taitaa johtua koostumuksesta, mutta itse olin lapsena samanlainen, kun keitetty kananmuna oli "niljakasta". Kurkku on toinen, josta ei pitänyt ja yritti aina välttää syömästä niitä, mutta nykyään syö niitäkin.

Siinäkin on samanlainen kuin minä olin, että ei tykkää klönteistä sileässä ruoassa. Itse lapsena oksensin, jos jossain sileässä ruoassa oli klönttejä, en voi vieläkään syödä esim. jogurttia, jossa on kappaleita seassa.

Minulle oli lapsena aina ruokailu kauhea mörkö, joten en pakota lasta syömään jotain josta ei ihan oikeasti pidä, mutta kaikkea pitää maistaa ja vasta sitten voi olla syömättä, jos ei ihan oikeasti pidä. Reippaasti silti aina lapsi kaikkea on maistanut ihan käskemättäkin.

Sä olet varmaan tosi hyvä ottamaan suihin jos jogurtin "sattumatkin" saavat oksureaktion aikaan..? :D

-ohis 

No en nyt ajattelut alkaa avaamaan seksielämääni keskustelussa, joka käsittelee lapsen nirsoutta.