Lue keskustelun säännöt.
Minä en uskonut että synnytys OIKEASTI on niin kivuliasta kuin kaikki väittivät
14.05.2006 |
ennenkuin synnytyin itse. Ajattelin että muut naiset vaan eivät kestä kipua niin hyvin, että minä kyllä kestän enkä ole mikään turhasta valittaja niinkuin kaikki muut naiset. No, nyt olen synnyttänyt ja tiedän että se sattuu ihan oikeasti tosi paljon, että en olekaan sen kummempi kuin muut ihmiset... Silti kuvittelen edelleen että talon rakentaminen ei oikeasti ole mikään rankka projekti, muut ihmiset ei vaan ole niin sisukkaita kuin minä...
Kommentit (9)
Pelkäsin synnytystä silti aivan helvetisti.
Mut kokemus oli vielä kamalampi, ku oisin voinu koskaan kuvitellakaan. En synnytä enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vasta kun jonkun asian on itse henkilökohtaisesti kokenut, voi varmuudella sanoa tietävänsä millainen kokemus oli! Monesti sitä kuvittelee sitä sun tätä ja kun sen itse kokee, muuttuukin mielipide jne. Mutta näin kai se menee, kokemuksien kautta!
mutta synnytys oli tasan hirveä! siis kipu ja tuska olivat sitä luokkaa ettei sellaista voi ihminen kuvitellakaan etukäteen.
Mulla esikoinen lähti itte syntymään ja synnytys oli aika siedettävä vaikka kestikin kauan. Toinen piti käynnistää ja tuntu että mä kuolen siihen paikkaan, toki terkkarin kokoarvio lapsesta heitti kilolla. Toka synnytys alle 4 h ja lapsi 4 360g..
Luulin kuolevani siihen kipuun. En ikimaailmassa uskonut edes olemassa mitään niin kovaa kipua. Huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajattelin samoin!
Ajattelin, että kipukynnykseni on todella korkea ja phyhhyttelin kun kaverini sanoivat, etteivät yksinkertaisesti voineet olla ilman kipulääkkeitä.
Noh olihan se todella kamalaa, mutta ilman lääkkeitä sinnittelin (juuri ennen ponnistusta olisin ollut valmis jo saamaan helpotusta, mutta sittenpä alkoikin jo ponnistaminen) ja vielä osittain juuri siksi, että näyttäisin niille jotka sanoivat etten siihen pystyisi.
Kipukynnys on melko korkealla. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono, kun välillä jää vakavammatkin asiat " huomaamatta" kun ei viitsi mennä lääkärille " turhan" takia.
SILTI uskon että synnytys voi olla todella tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maailmaan. ;) Ei se ihan noin mennyt!! ;D
toisesta raskaudesta en meinannut ymmärtää että synnyttään on lähdettävä... koska supistukset ei ollut yhtä kymmenesosaa siitä kivusta mitä esikoisella.
eli kuopuksen synnytin luomusti, syntyi 10min sairaalaan menon jälkeen, kun taas esikoista tuuppasin vuorokauden ja luulin kuolevani.