Ne joilla on lapsia yrittävät huijata muutkin siihen hehkuttamalla kuinka ihanaa
se on, vaikka ovat aina väsyneitä, yksinäisiä, tylsistyneitä, univajeisia jne.
Kommentit (16)
Itse en suosittele vanhemmuutta ainakaan kellekään, joka ei sitä itse tuo esille ja vaikuta ihmiseltä, joka olisi hyvä vanhempi. Harmi, että ette osaa valita seuraanne tai olla avaamatta keskusteluja, jotka saavat teidät raivon partaalle. :D sille ei kai sitten mitään voi
Olet väärässä! Itse ainakaan en kehota ketään hankkimaan lapsia. Mulla on niin ihanaa, valtavan suloiset lapset, onnea ja rakkautta valtavasti - siispä kätken onneni visusti enkä ainakaan sitä mainosta. Aion tehdä lapsia lisääkin jos vain luoja suo. Ihanaa!
Itse en yritä huijata. Päin vastoin, olen kertonut nuorille sukulaisille kauhutarinoita vauva-ajasta. Jos he sitten osaisivat hieman miettiä jälkikasvua ja sen vaikutuksia etukäteen. Tottakai lapsissa on hyviäkin puolia, mutta niin on murhetta ja huoltakin.
Nämä asian hehkuttajat vaikuttavat yleensä olevan jotenkin epävarmoja valinnoistaan ja koittavat väkisin keksiä vain hyvää sanottavaa.
Mulle on ihan sama tekeekö joku lapsia tai ei . Minulla on yksi ja toinen tulossa , laskettu aika pian.
Rakastan olla äiti. En itse vaihtais päivääkään pois. Jokaisen oma asia ja jokainen tekee miten parhaaks näkee.
Vierailija kirjoitti:
Itse en suosittele vanhemmuutta ainakaan kellekään, joka ei sitä itse tuo esille ja vaikuta ihmiseltä, joka olisi hyvä vanhempi. Harmi, että ette osaa valita seuraanne tai olla avaamatta keskusteluja, jotka saavat teidät raivon partaalle. :D sille ei kai sitten mitään voi
En ymmärtänyt yhtään, mitä näillä omituisilla lauseillasi yritit sanoa.
Jos tässä joku yrittää hehkuttaa ja vakuuttaa, niin se on se joukko vapaaehtoisia lapsettomia, jotka yrittävät itseään vakuttaa elämänsä paremmuudesta. Tulla nyt vauvapalstalle tekemään tuollaista. :D
Lapsen kasvattaminen on aivan hirveän suuri vastuu. Kaikkien niiden, jotka eivät tätä ymmärrä, pitäisi jäädä lapsettomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olet väärässä! Itse ainakaan en kehota ketään hankkimaan lapsia. Mulla on niin ihanaa, valtavan suloiset lapset, onnea ja rakkautta valtavasti - siispä kätken onneni visusti enkä ainakaan sitä mainosta. Aion tehdä lapsia lisääkin jos vain luoja suo. Ihanaa!
Jos saat vaikeasti vammaisen, onko sittenkin ihanaa?
Pakko toki siitäkin yrittää nähdä hyvät puolet, jos niin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en suosittele vanhemmuutta ainakaan kellekään, joka ei sitä itse tuo esille ja vaikuta ihmiseltä, joka olisi hyvä vanhempi. Harmi, että ette osaa valita seuraanne tai olla avaamatta keskusteluja, jotka saavat teidät raivon partaalle. :D sille ei kai sitten mitään voi
En ymmärtänyt yhtään, mitä näillä omituisilla lauseillasi yritit sanoa.
Etpä tietenkään. Eikä siis ihme, että provosoidut av:ssa kun sisälukutaito on mitä on :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet väärässä! Itse ainakaan en kehota ketään hankkimaan lapsia. Mulla on niin ihanaa, valtavan suloiset lapset, onnea ja rakkautta valtavasti - siispä kätken onneni visusti enkä ainakaan sitä mainosta. Aion tehdä lapsia lisääkin jos vain luoja suo. Ihanaa!
Jos saat vaikeasti vammaisen, onko sittenkin ihanaa?
Pakko toki siitäkin yrittää nähdä hyvät puolet, jos niin tapahtuu.
Äitinä on ollut mielenkiintoista kokea rakkaus lasta kohtaan. Vanhemmuudessa on toki puolensa, hyvät ja huonot, mutta tuosta kommentistasi tuli vain mieleen. Itseäni ajatus vammaisesta lapsesta lähtökohtaisesti karmii, mutta kun lapsi on tulossa, et häntä vaihtaisi pois vaikka jokin kehitysvamma tai sairaus todettaisiinkin. Tai sinä ehkä vaihtaisit, mene ja tiedä....
- eri
Itse en suosittele kenellekään lapsentekoa, sillä se voi muuttaa elämää paljon myös huonompaan suuntaan ja helppoa se ei ole. Silti se kun päätin vähän jälkijunassa tehdä kaksi lasta, on parasta mitä voi olla, en tiennyt että lapset voisivat olla niin rakkaita ja tärkeitä. Monia päiviä voisin vaihtaa pois, niinkuin elämästäni ilman lapsiakin, mutta ikenä en vaihtaisi elämääni samanikäisen lapsettomaan elämään.
Ne jotka ovat lapsettomia sinkkuja yrittävät huijata muutkin siihen hehkuttamalla kuinka ihanaa se on, vaikka ovat aina väsyneitä, yksinäisiä, tylsistyneitä jne.
Kukaan ulkopuolinen ei oikeasti välitä ap teetkö sinä lapsia vai et. Ite jätin tekemättä eikä minulle kukaan vanhemmuutta tyrkyttänyt.
Ihan yksi lysti tekeekö muut lapsia vai ei. Välillä perhe-elämä on raskasta, mut useimmiten kivaa ja antoisaa. Toisille se on ihan muuta. Jokainen tehköön itse päätöksensä.
Vierailija kirjoitti:
se on, vaikka ovat aina väsyneitä, yksinäisiä, tylsistyneitä, univajeisia jne.
Esikoisen kanssa mulla oli kaikki niin helppoa. Hän nukkui kokonaiset yöunet jo 3 kk ikäisenä, ei ole oikeastaan ikinä sairastanut mitää muuta kuin pari nuhaflunssaa. Hirveän helppohoitoinen lapsi.
Kuopus räjäytti potin; korvatulehduskierre alkoi hänen ollessaan 6 kk ikäinen, allergiat pukkasi ilmoille kun opetteli syömään muutakin kuin pilttipurkkiruokaa, nukkumista ei meillä harjoitettu kuin pätkissä. Ihan yhtä helvettiä neljä vuotta, ensimmäisestä elinvuodestaan en muista juuri mitään, minä vaan zombeilin eteenpäin.
Mutta kun aika kului ja lapset kasvoivat, elämä muuttui aina vaan paremmaksi ja ennen kaikkea helpommaksi. Teiniajan uhmat ja koulutouhut, ei mitään sellaista mistä ei olisi selvinnyt. En vaihtaisi elämääni heidän kanssaan siihen että olisin lapseton, MUTTA:
ymmärrän kyllä silti heitä, jotka eivät lapsia tunnu haluavan. Tämän hetkiset työmahdollisuudet ja ylipäätään tulevaisuudennäkymät eivät tue lastenhankintaa; kuitenkin sitä haluaa tarjota mahdollisimman hyvät lähtökohdat lapsilleen.
Totta. Olisin kyllä jaksanut, jos mies olisi tehnyt murto-osaakaan siitä mitä hehkutti ennen raskautta. Pska tuuri mutta minkäs teet paitsi eron.