Olen täysin uupunut terveydenhuollon ja sosiaalityön kanssa
Aloitetaan nyt sanomalla, että en tietenkään aina ja joka paikassa ole saanut pelkkää huonoa kohtelua ja huonoa hoitoa, vaan hyviäkin työntekijöitä on ollut ja oikeaa apua paikoin. Silloin, kun asiat sujuu, niin mitään valittamistahan ei ole.
Silti tuntuu kohtuuttoman raskaalta toimia yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalityön kanssa seuraavista syistä:
Joudun aina olemaan varuillaan, että ymmärretäänkö minut väärin tai uskotaanko minua edes. Lääkäri tai muu työntekijä saa helposti luotua asiakkaasta tietynlaisen kuvan sanavalinnoilla, sanomatta jättämisillä tai tiedon vääristelyllä siten, että asiakkaasta joko jää virheellinen tieto kantaan, tai sitten asiakas joutuu työllä korjaamaan asiavirheet. On raskasta ilmaista asiansa aina mahdollisimman tarkasti, sillä jos jotain unohtuu niin yhteyttä voi olla vaikeaa saada myöhemmin. Lisäksi jos lääkäri tai sosiaalityöntekijä uskoo, että asiakas valehtelee tai liioittelee, niin asiakkaalla voi olla aika vähän välineitä muuttaa hänen mieltään tai hakeutua toisaalle, mutta työntekijällä on yhä suuri valta päättää asioita asiakkaan puolesta.
Toinen asia on lupaukset esimerkiksi aikatauluista tai toimintasuunnitelmista. Lupauksia on helppo antaa, ja kun potilas kysyy voiko tähän varmasti luottaa, niin sanotaan jotain sellaista kuin "kyllä me oikeasti pyritään ihmisiä auttamaan ja tarkoitus ei ole turhaan odotuttaa". Käytännössä kuitenkin, jos potilas/asiakas joutuu odottamaan yli luvatun aikarajan tai hoitotakuun, mitään ei asialle voi tehdä ja joku selitys kerrotaan, ja sanotaan että näin valitettavasti silti meni tällä kertaa ja tällaista se on. Sen takia tuntuu aika turhalta sopia ja suunnitella mitään yhdessä, koska asioista ei koskaan tiedä etukäteen ja mitään turvallisuuden kokemusta ei ainakaan synny.
En varmaan ole yksin kokemukseni kanssa.
Kommentit (6)
Mä en ole edes vaatinut korjaamaan virheellisiä jorinoitaan, joita aina silloin tällöin esiintyy.
Vierailija kirjoitti:
Aloitetaan nyt sanomalla, että en tietenkään aina ja joka paikassa ole saanut pelkkää huonoa kohtelua ja huonoa hoitoa, vaan hyviäkin työntekijöitä on ollut ja oikeaa apua paikoin. Silloin, kun asiat sujuu, niin mitään valittamistahan ei ole.
Silti tuntuu kohtuuttoman raskaalta toimia yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalityön kanssa seuraavista syistä:
Joudun aina olemaan varuillaan, että ymmärretäänkö minut väärin tai uskotaanko minua edes. Lääkäri tai muu työntekijä saa helposti luotua asiakkaasta tietynlaisen kuvan sanavalinnoilla, sanomatta jättämisillä tai tiedon vääristelyllä siten, että asiakkaasta joko jää virheellinen tieto kantaan, tai sitten asiakas joutuu työllä korjaamaan asiavirheet. On raskasta ilmaista asiansa aina mahdollisimman tarkasti, sillä jos jotain unohtuu niin yhteyttä voi olla vaikeaa saada myöhemmin. Lisäksi jos lääkäri tai sosiaalityöntekijä uskoo, että asiakas valehtelee tai liioittelee, niin asiakkaalla voi olla aika vähän välineitä muuttaa hänen mieltään tai hakeutua toisaalle, mutta työntekijällä on yhä suuri valta päättää asioita asiakkaan puolesta.
Toinen asia on lupaukset esimerkiksi aikatauluista tai toimintasuunnitelmista. Lupauksia on helppo antaa, ja kun potilas kysyy voiko tähän varmasti luottaa, niin sanotaan jotain sellaista kuin "kyllä me oikeasti pyritään ihmisiä auttamaan ja tarkoitus ei ole turhaan odotuttaa". Käytännössä kuitenkin, jos potilas/asiakas joutuu odottamaan yli luvatun aikarajan tai hoitotakuun, mitään ei asialle voi tehdä ja joku selitys kerrotaan, ja sanotaan että näin valitettavasti silti meni tällä kertaa ja tällaista se on. Sen takia tuntuu aika turhalta sopia ja suunnitella mitään yhdessä, koska asioista ei koskaan tiedä etukäteen ja mitään turvallisuuden kokemusta ei ainakaan synny.
En varmaan ole yksin kokemukseni kanssa.
Et ole yksi.
Tämä on kamalaa..
Kanta täynnä muunneltuna lausuntoja.
Jos sitä vääristeltyä totuutta esiintyy paljonkin, asiahan selviää sillä, että nauhoitat aina keskustelut.
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä vääristeltyä totuutta esiintyy paljonkin, asiahan selviää sillä, että nauhoitat aina keskustelut.
Sitä pitää kai erikseen pyytää vastaanotolla?
Puhelimessa mulla onkin appi, joka nauhoittaa kaikki soitot. Ap
Semmonen asia että ne vääristelyt ja myöhästelyt ja epäilyt ja haukkumiset ja mitä niitä nyt sitten onkaan, EI oikene eikä selviä itkemällä jossain nettifoorumilla.
Jos ihminen tuntee itsensä väärin kohdelluksi, jos tuntee että epäkohtia on, ne pyritään oikaisemaan asianomaisen kanssa! Sitä saa ulvoa maailman tappiin miten epäoikeudenmukaista kaikki on ja miten sorretaan jos itse ei rikkaa ristiin laita.
Itse en ole sossun enkä muunkaan instanssin kirjoissa enkä kansissa, mutta kaksi kertaa olen terveydenhuollossa joutunut vaatimaan oikaisua ja myös sen saanut. Se vaatii vain sitä, että tarttuu asiaan ja toimii! Ihminen ei saa oikeutta maan päällä jos itse sitä ei vaadi. Niin se on ollut maailman sivun.
Jos asettuu kynnysmatoksi kynnysmattona saa olla eikä pidä valittaa kengänjälkiä kasvoillaan.
Et pitänyt itsekään. Hyvä huudella nyt.
Tiesin kyllä että siellä on useampi tappoaikeissa.