Mitkä yliopistokoulutukset ovat ihan huuhaata eikä niillä saa työtä? MITÄ JÄRKEÄ NIISSÄ EDES ON?????

Humanistiksi valmistunut mies 40+ ei elätä itseään, vaan loisii ja lokkeilee. Ei siivoa isän ostamaa asuntoa. Vie laskut äidille. Yrittää tehdä naisystävistä varaäitejä, joilta saa hyödynnettyä mahdollisimman paljon. Lokkipoikaa suututtaa vain ettei saa hyödynnettyä vielä enemmän.

Hyödyllisempää niille itselleen ja muille olisi vain käydä talouskoulu. Vaurautta on tulla omillaan toimeen.

"Humanisti" etäisesti muistuttaa, ihmiseen liittyvästä. Itsellään vain ei ole mitään, vaikka on maailman napa.

Itse asiassa humanistinen ala ei ole enää niin ongelma. Paljon työttömiä on mm. tuoreissa kauppatieteen maistereissa, myös insinöörityöttömyys on edelleen suurta.

Humanististen alojen työttömyys ei ole isoa, koska valmistuneiden määräkin on maltillinen. Itse valmistuin luonnontieteistä ja työttömiä on pilvin pimein.

Humanistisilla aloilla ongelmana on se, että sieltä saa pätevyyden kun osaa lainata ja tiivistellä asioita muiden kirjoista, ilman plagiontia.

Sitten se pätevyys on taskussa, mutta minkäänlaista arvioita ei tehdä itse ihmisestä, että onko hän normaali, hullu tai epäsopiva sosiaalisesti yhteiskuntaa.

90% opettajista joita olen elämäni aikana tuntenut osaavat kyllä itse asiat ja oman alansa, mutta se vaikea käytös muita kohtaan ja täydellinen empatian puute pistää hämmästyttämään.

Osataan asiat, mutta ei osata opettaa niitä muille, eikä ymmärretä ettei kaikki opi ja ajattele samalla tavalla.

Yliopisto ei ole ammattikoulu. Nykyisin jo ja yhä enemmissä määrin tulevaisuudessa niihin töihin joihin tarvitaan ihmisiä, tarvitaan älykkäitä ihmisiä. Kohta olemme pisteessä, että kaikkiin töihin tarvitaan vähintään 100 pisteen ÄO. Muut helpot työ korvataan roboteilla ja automatiikalla ja tekoälyllä. Emme tarvitse kohta sen suurempia koulutuksia, koska tekoäly ajattelee puolestamme. Tarvitsemme työelämään korkeintaan visionäärejä ja ihmisiä, jotka keksivät muille tekemistä ja ajanvietettä. Ihmisiä jotka saavat aikaan asioita.

Loput voivat alkaa tekemään ihan vaan asioita, joista pitävät. Vaikka sitten opiskella turhaa huuhaata. On ihan yhtä arvokasta olla työtön amisalalta kun yliopistoltakin. Ja sitä suurin osa tulee olemaan tulevaisuudessa.

Monelle alalle, jossa on sentään vielä töitä vaaditaan vähintään 120pisteen ÄO. Sellainen löytyy vain noin 20% ihmisistä. Ja ulkopuolelle jäävään joukkoon kuuluu myös moni mies.

Kohta olemme pisteessä, jossa jopa työ mäkkärissä on merkki, että älykkäämpi ja koulutetumpi kuin muu väestö.

Työttömiä insinöörejä (amk ja DI) oli loppuvuonna n. 6000, humanisteja vain n. 2000.

Rahojen tuhlausta... kirjoitti:

Yliopisto on tunnetusti sellainen paikka, että siellä on paljon ns. huuhaa-koulutusta ja sieltä valmistuu paljon ihmisiä suoraan kortistoon. Tuttava valmistui - pitkien opintojen jälkeen - humanistisesta yliopisto koulutuksesta eikä ole monen vuoden yrittämisenkään jälkeen saanut työtä. Myös kuvataide- ja kulttuurialalle valmistuneet ovat löytäneet tiensä "Hesburgerin kassalle".

Samaan aikaan monella alalla on huutava pula osaajista. Miksi yliopisto on niin jämähtänyt ja vanhanaikainen laitos, että se ei pysty muuttumaan maailman mukana?

Mitä muita aloja kannattaa välttää yliopistossa, jos aikoo päästä alansa töihin?

Yliopiston tarkoitus on tutkia, ei tuottaa lobbareille aivotonta massaa josta imeä mehut omiin taskuihin. Se on ollut yliopiston rooli aina, oma itsenäinen ylpeä pikkumaisista ahneuksista kiinnostumaton instituutio ja siksi se onkin ollut merkittävä. Innovaatioita ei voi päättää tai suunnitella. Yksittäisen kasvin löytö ja tutkiminen voi tuntua triviaalilta tai vaikka kielen - kunnes tuosta kasvista löytyy syöpälääke tai kieltä voidaan käyttää aivovaurioiden tutkimuksessa.

Pienet ahneet ihmiset menköön diplomi-insinööreiksi tai amk:uun ja yliopisto jatkakoon turhuuttaan.

Tradenomejakin on työttömänä puolet enemmän kuin humanisteja.

Jep, kauppatieteen maistereita ja humanisteja on työttömänä tällä hetkellä suunnilleen sama määrä. Ono kauppakorkeatkin siis turhia...?

Vierailija kirjoitti:

... myös insinöörityöttömyys on edelleen suurta.

Kummallinen väite, sittä vastavalmistuneista dippainsseistä ja arkkareista 2,6% on työttömänä. Milestäni tuo on aika pieni määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

... myös insinöörityöttömyys on edelleen suurta.

Kummallinen väite, sittä vastavalmistuneista dippainsseistä ja arkkareista 2,6% on työttömänä. Milestäni tuo on aika pieni määrä.

Ei se ole väite vaan fakta. http://www.akavaworks.fi/files/25966/Korkeakoulutettujen_tyottomien_maa…

Biotekniikka

Vierailija kirjoitti:

Biotekniikka

Jep, sikäli sääli että koulutus on vaativa ja valmistuvat varsin fiksuja mutta Suomessa ei sen alan töitä ole. Ulkomailla kyllä kelpaa mutta ei kaikilla ole mahdollisuutta lähteä.

On hyvinkin paljon nimenomaan sitä järkeä, kun kouluttautuu alalle, jota rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Mihin naiset sitten menisivät jos huhaa koulutukset loppuisivat?

Aivan.

Naistutkimushan on aivan parhautta.

Vierailija kirjoitti:

Humanistisilla aloilla ongelmana on se, että sieltä saa pätevyyden kun osaa lainata ja tiivistellä asioita muiden kirjoista, ilman plagiontia.

Sitten se pätevyys on taskussa, mutta minkäänlaista arvioita ei tehdä itse ihmisestä, että onko hän normaali, hullu tai epäsopiva sosiaalisesti yhteiskuntaa.

90% opettajista joita olen elämäni aikana tuntenut osaavat kyllä itse asiat ja oman alansa, mutta se vaikea käytös muita kohtaan ja täydellinen empatian puute pistää hämmästyttämään.

Osataan asiat, mutta ei osata opettaa niitä muille, eikä ymmärretä ettei kaikki opi ja ajattele samalla tavalla.

Tästä on kyse: vuorovaikutustaidot/ niiden puuttuminen.

Kun niitä ei ole niin ei ole.

Akateemisten työttömien ongelma on usein se, että ovat käyneet huippukoulutuksen, mutta työltä odottavat ammattikoulun käyneen vastuuta.

Moni psykologi, biologi, insinööri on taitava koulussa ja opinnoissa, mutta työelämä vaatiikin laajaa soveltamiskykyä, sosiaalista taitavuutta, pientä lisäopiskelua työn ohessa jotta saavuttaa työn vaatiman pätevyyden esim. uusimpien metodien ja laitteiden käytön.

Sitten jäädään kortistoon huuli pyöreänä ihmettelemään, kun kukaan ei tuo työsopimusta nenän eteen. Ei kehitetä taitoja tai mennä epämukavuusalueelle itsensä markkinoinnissa. Ei lähdetä edes vuodeksi ulkomaille kokemusta ja meriittejä hakemaan.

Mieluiten nämä tietyn tyypin akateemiset istuisivat valmiiseen pöytään, jossa olisi määritelty työtehtävät valmiiksi ja olisi klo. 8-16 työ.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä insinöörejä (amk ja DI) oli loppuvuonna n. 6000, humanisteja vain n. 2000.

Entäs muu elämä? Insinööri osaa kotioloissa edes korjata jotain ym käytännön asioita.

Humanisti ei osaa yhtään mitään, kunhan puhuu lämpimikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biotekniikka

Jep, sikäli sääli että koulutus on vaativa ja valmistuvat varsin fiksuja mutta Suomessa ei sen alan töitä ole. Ulkomailla kyllä kelpaa mutta ei kaikilla ole mahdollisuutta lähteä.

Mikä estää? Ihan oikeasti? Kysyn mielenkiinnosta, kun työn perässä lähdimme koko perhe ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisten työttömien ongelma on usein se, että ovat käyneet huippukoulutuksen, mutta työltä odottavat ammattikoulun käyneen vastuuta.

Moni psykologi, biologi, insinööri on taitava koulussa ja opinnoissa, mutta työelämä vaatiikin laajaa soveltamiskykyä, sosiaalista taitavuutta, pientä lisäopiskelua työn ohessa jotta saavuttaa työn vaatiman pätevyyden esim. uusimpien metodien ja laitteiden käytön.

Sitten jäädään kortistoon huuli pyöreänä ihmettelemään, kun kukaan ei tuo työsopimusta nenän eteen. Ei kehitetä taitoja tai mennä epämukavuusalueelle itsensä markkinoinnissa. Ei lähdetä edes vuodeksi ulkomaille kokemusta ja meriittejä hakemaan.

Mieluiten nämä tietyn tyypin akateemiset istuisivat valmiiseen pöytään, jossa olisi määritelty työtehtävät valmiiksi ja olisi klo. 8-16 työ.

Totta, verkostoituminen varsinkin on tärkeää jotta voi löytää ne kenties epätyypilliset paikat missä sitä omaa koulutusta voi hyödyntää. Moni tietysti lähtee opiskelemaan sen verran nuorena, että omia vahvuuksia on vaikea hahmoittaa. Itse lähdin opiskelemaan alaa jossa itsensä markkinoiminen ja myyminen on elinehto (ei akateeminen ala kuitenkaan), mutta en sitä silloin niin tajunnut ja vaikka olisin tajunnutkin, en olisi tiennyt, että itse en tule koskaan olemaan sellainen ihminen.