Mihin tuo kokin koulutuksesta säästäminen johtaa?

No eihän kokin työkään enää nykyään ole kuin valmisjauhelihapihvien lämmittämistä.

Vierailija kirjoitti:

No eihän kokin työkään enää nykyään ole kuin valmisjauhelihapihvien lämmittämistä.

Pah, asiakkaat entistä enemmän arvostavat lähiruokaa ja haluat tietää ruoan alkuperän jne.

Mutta itse asiaan, kun opiskelin kokiksi se oli tuota samaa. Koulutunnit oli kuin yläasteen köksäntunnit. Töissä sitä on parhaimpaan oppiin päässyt.

Arvaa miten tulevien yhdistelmäajoneuvojen kuskeja opetetaan 😦 rekan saa hallintaan niillä verkko- ja etäopiskeluilla, eikö?

Ap, aivan kamalaa luettavaa moinen kun vertaa omiin ravintolakouluaikoihini.

Kävin itse tuon koulutuksen 2000-luvun alussa, ja jo silloin hommasta jäi sellainen maku, että vain ekana vuotena opittiin kunnolla käytännön keittiöasioita sekä teoriaa, muut vuodet olivat pelkkää työharjoittelua. Ja työharjoittelusta riippuen se kokemus sitten joko karttui tai ei...joillakin kävi tuuri, ja pääsivät oikeasti oppimaan ammattilaisten keskelle. Osa taas päätyi katkerien keski-ikäisten jatkoksi linjastolle pakkaamaan suolakurkkuviipaleita. Ihan hirveästi hajontaa tuossa. 

Sekin oli vähän outoa, että peruskoulussa kutosen matikalla sai parhaan mahdollisen arvosanan amiksessa. Ruotsista meinasin saada ysillä ehdot, mutta paras arvosana tuli siitäkin tuolla. Kertonee jotain vaikeustasosta? 

Meillä kätilöopisjelijoilla on ihan sama, lähinnä ryhmätöitä verkossa. Että onnea vaan synnytyksiin!

Johtaa siihen, että kokit ei saa töitä koska puutteellinen ammattitaito. Pitää tuoda filippiineiltä.

Kaikilla aloilla sama.

Tuolla kokkikoululla saa jalan oven väliin alalla. Loppu on jokaisesta itsestään kiinni. 

Jos siskosi poika hakeutuu bulkkiaamiais-harjoittelupaikkoihin ja huoltoasemalle pussikamaa lämmittämään, niin se on hänen valintansa. 

Ravintola-alalla se oikea koulu käydään siellä työelämässä. 

Koulussa opitaan juuri perusasiat kuten luettelit. Kyllä se vastavalmistunut kokki kannattaa perehdyttää siellä työpaikalla talon tavoille, tämä tuntuu olevan nykyään liian kova vaatimus firmoille.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla kokkikoululla saa jalan oven väliin alalla. Loppu on jokaisesta itsestään kiinni. 

Jos siskosi poika hakeutuu bulkkiaamiais-harjoittelupaikkoihin ja huoltoasemalle pussikamaa lämmittämään, niin se on hänen valintansa. 

Ravintola-alalla se oikea koulu käydään siellä työelämässä. 

Näinhän se on, mutta esim. meillä ketjuravintolassa otetaan käytännössä vain oppisopimusopiskelijoita. Työssäoppimisjaksoille ei oteta enää. Liian kova työtahti, että pystyisi kädestä pitäen ketään neuvomaan. Varsinkin ekan vuoden kokkiopiskelijat on aina arvoitus, osaavatko mitään ja ehtivätkö tehdä mitään vai sähläävätkö vain tiellä. Viimeisin työharjoittelija joutui lopettamaan, kun ei osannut tulla koskaan ajoissa työvuoroon, notkui tupakalla ja räppäsi kännykkää koko ajan, vaikka kännykkäkielto oli hänelle kerrottu. Nyt on ollut näppärä naisopiskelija oppisopimuksella kohta vuoden.

T: keittiömestari jo toisessa polvessa

Vierailija kirjoitti:

Koulussa opitaan juuri perusasiat kuten luettelit. Kyllä se vastavalmistunut kokki kannattaa perehdyttää siellä työpaikalla talon tavoille, tämä tuntuu olevan nykyään liian kova vaatimus firmoille.

Perusasiat nimen omaan oletetaan olevan hallussa. Juuri sellaiset, että töihin tullaan ajoissa ja töissä tehdään ahkerasti töitä. Joka ravintolassa on myös laatuvaatimuksia. Että ei päästetä p*skaa sinne asiakkaalle asti. Näitä ei missään verkko-opinnoissa opi. Käytännön tekemisestä ei pidä säästää kokkikoulutuksessa.

T: sama keittiömestari

Vierailija kirjoitti:

Siskonpoika opiskelee toista vuotta kokiksi. Perinteinen ammatti siis, joka opitaan tekemällä.

Viime vuonna hän oppi silppuamaan sipulia ja tekemään sipulikeittoa. Lisäksi valmistivat monta kertaa eri kiusauksia: kinkkua, tonnikalaa, broileria. Hän teki kotonaankin kinkkukiusausta. Toki se oli mainioita, kun tuoreesta perunasta suikaloitua ja kunnon kermaa ja mausteet kohillaan. Mutta silti se on vain kiusausta, ei mitään gourmet-ruokaa.

Keväällä oli pitkä työharjoittelu. Poika oli aamiaiskokkina koko harjoittelun ajan. Siis samaa puuron ja kananmunien keittoa koko harjoittelu, lisäksi tiskaamista ja leikkeleiden ja leipien laittoa esille. Ei mitään muuta.

Nyt syksyn aikana ovat opiskelleet dieettiruokavalioita. On pitänyt kehittää kasvisruokia, gluteenittomia yms. Lisäksi on ollut ”kotitehtäviä” ja verkossa opiskelua. Kotitehtävänä on ollut esim. smoothien tekoa ja naudanlihan suikaloimista joko kastikkeeseen tai wokkiin. Syynä se, ettei koululla ole rahaa. Poika tietysti meni kotiinsa, siskoni luo siis, koska opiskelijana ei omista tehosekoittimia tai pysty ostamaan kallista naudanlihaa. Kysyin, opiskelleeko ne kalliimpia ruoka-aineita valmistamaan ollenkaan. Opiskelevat, jos joku tilaa. Siis jos jokin yritys vaikka tilaa sieltä pikkujoulutarjoilut, niin sitten saavat opetella tekemään vähän hintavampaa ruokaa.

Ihmettelen, mitä noilla säästöillä ja verkko-opinnoilla saavutetaan? Että tulee kokkeja, jotka osaa tehdä sipulikeittoa, kiusauksia ja hoitaa aamiaistarjoilua? Sitten jos rahaa löytyy, itse opettelevat kotona tekemään hintavampia ruokia. Ennen kokkokouluilla saattoi olla vaikka myymälä, josta pystyi ostamaan opiskelijoiden tekemää ruokaa. Näillä ei ole edes mitään myymälää. Lähiopetuksen määrää on karsittu rajusti. Etäopiskelua on tosi paljon.

Muutenkin outoa, kun laittavat oppilaitoksen omalle lounaalle ruokaa, se tehdään aina halvalla. Tyyliin salaatti on aina perussalaattia ja porkkanaraaste.

Nyt keväällä tämä poika menee ilmeisesti huoltoasemalle harjoitteluun, oli sieltä kysynyt jo paikan. Toivottavasti siellä edes pääsee tekemään oikeaa ruokaa, eikä keittämään munia ja puuroa ja tiskaamaan. Tai opiskelemaan etänä verkossa.

En ihmettele, että kokkikoulutuksen suosio on hiipunut, jos koulutus on tuota luokkaa.

Siis toihan on just se ekan vuoden tavoite. Oppia perusasiat. Jos tää poika haluaa ravintolaan töihin, hän valitsee annosruokiin keskittyviä opintoja tokavuoden lopussa ja kolmannella ja jos haluaa laitoskeittiöön niin siihen liittyviä. Tää siskonpoika ei todennäköisesti vaan oo kovin kiinnostunut opiskelusta jos ei oo tehnyt mitään valintoja. Todennäköisesti hänellä on opintoja rästissä.

Ja kannattaa huomioida että koulutus lähtee ihan perunan kuorimisesta ja oman osaamistason ja motivaation mukaan oppilaat jaetaan aina ryhmiin. Ja nää harjottelupaikat saa valita itse joten hän on valinnut että menee sieltä mistä aita on matalin. Mahdollisuus on mennä esim talveksi leville työharjoitteluun tai kesäksi Aurinkorannikolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa opitaan juuri perusasiat kuten luettelit. Kyllä se vastavalmistunut kokki kannattaa perehdyttää siellä työpaikalla talon tavoille, tämä tuntuu olevan nykyään liian kova vaatimus firmoille.

Perusasiat nimen omaan oletetaan olevan hallussa. Juuri sellaiset, että töihin tullaan ajoissa ja töissä tehdään ahkerasti töitä. Joka ravintolassa on myös laatuvaatimuksia. Että ei päästetä p*skaa sinne asiakkaalle asti. Näitä ei missään verkko-opinnoissa opi. Käytännön tekemisestä ei pidä säästää kokkikoulutuksessa.

T: sama keittiömestari

Olen täysin samaa mieltä sun molemmista kommenteista. Minä kävin koulut 95 ja lähdin ranskaan. Ranskassa opin mitä on työnteko ja paljon se vaatii ihmiseltä.... Kun tulin vuosien jälkeen suomeen ja perustin kollegan kanssa raflan, niin huomattii kuin paljon koko koulutus on muuttunut. ME oltiin aidosti kusessa näiden opiskelijoiden kanssa joille annettiin se ensikokemus keittiöön missä vaaditaan paljon. Sieltä just tuli sitä kommenttia, kun ei meille hirveesti opeteta sitä ja tätä ja nettiä pitäs kyttää. Oltiin suu auki, että mitä helvttiä tää on. Ei ne vaan pärjänny keittiössä, kun ei niillä ollut kunnon pohjaa sinne keittiöön. Olen ottanut itse tätä asiaa esille monelle helsinkiläiselle keittiömestarille ja ihmettelin meidän nykytilaa keittiössä. EI tää voi näin jatkua.  jos on 20 kokkikoululaista, niin niistä 2-3 uskaltaa ottaa sen askeleen rajojen yli hakee sitä kokemusta ja nämä on niitä intohimosia myös.

Keittiömestari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskonpoika opiskelee toista vuotta kokiksi. Perinteinen ammatti siis, joka opitaan tekemällä.

Viime vuonna hän oppi silppuamaan sipulia ja tekemään sipulikeittoa. Lisäksi valmistivat monta kertaa eri kiusauksia: kinkkua, tonnikalaa, broileria. Hän teki kotonaankin kinkkukiusausta. Toki se oli mainioita, kun tuoreesta perunasta suikaloitua ja kunnon kermaa ja mausteet kohillaan. Mutta silti se on vain kiusausta, ei mitään gourmet-ruokaa.

Keväällä oli pitkä työharjoittelu. Poika oli aamiaiskokkina koko harjoittelun ajan. Siis samaa puuron ja kananmunien keittoa koko harjoittelu, lisäksi tiskaamista ja leikkeleiden ja leipien laittoa esille. Ei mitään muuta.

Nyt syksyn aikana ovat opiskelleet dieettiruokavalioita. On pitänyt kehittää kasvisruokia, gluteenittomia yms. Lisäksi on ollut ”kotitehtäviä” ja verkossa opiskelua. Kotitehtävänä on ollut esim. smoothien tekoa ja naudanlihan suikaloimista joko kastikkeeseen tai wokkiin. Syynä se, ettei koululla ole rahaa. Poika tietysti meni kotiinsa, siskoni luo siis, koska opiskelijana ei omista tehosekoittimia tai pysty ostamaan kallista naudanlihaa. Kysyin, opiskelleeko ne kalliimpia ruoka-aineita valmistamaan ollenkaan. Opiskelevat, jos joku tilaa. Siis jos jokin yritys vaikka tilaa sieltä pikkujoulutarjoilut, niin sitten saavat opetella tekemään vähän hintavampaa ruokaa.

Ihmettelen, mitä noilla säästöillä ja verkko-opinnoilla saavutetaan? Että tulee kokkeja, jotka osaa tehdä sipulikeittoa, kiusauksia ja hoitaa aamiaistarjoilua? Sitten jos rahaa löytyy, itse opettelevat kotona tekemään hintavampia ruokia. Ennen kokkokouluilla saattoi olla vaikka myymälä, josta pystyi ostamaan opiskelijoiden tekemää ruokaa. Näillä ei ole edes mitään myymälää. Lähiopetuksen määrää on karsittu rajusti. Etäopiskelua on tosi paljon.

Muutenkin outoa, kun laittavat oppilaitoksen omalle lounaalle ruokaa, se tehdään aina halvalla. Tyyliin salaatti on aina perussalaattia ja porkkanaraaste.

Nyt keväällä tämä poika menee ilmeisesti huoltoasemalle harjoitteluun, oli sieltä kysynyt jo paikan. Toivottavasti siellä edes pääsee tekemään oikeaa ruokaa, eikä keittämään munia ja puuroa ja tiskaamaan. Tai opiskelemaan etänä verkossa.

En ihmettele, että kokkikoulutuksen suosio on hiipunut, jos koulutus on tuota luokkaa.

Siis toihan on just se ekan vuoden tavoite. Oppia perusasiat. Jos tää poika haluaa ravintolaan töihin, hän valitsee annosruokiin keskittyviä opintoja tokavuoden lopussa ja kolmannella ja jos haluaa laitoskeittiöön niin siihen liittyviä. Tää siskonpoika ei todennäköisesti vaan oo kovin kiinnostunut opiskelusta jos ei oo tehnyt mitään valintoja. Todennäköisesti hänellä on opintoja rästissä.

Ja kannattaa huomioida että koulutus lähtee ihan perunan kuorimisesta ja oman osaamistason ja motivaation mukaan oppilaat jaetaan aina ryhmiin. Ja nää harjottelupaikat saa valita itse joten hän on valinnut että menee sieltä mistä aita on matalin. Mahdollisuus on mennä esim talveksi leville työharjoitteluun tai kesäksi Aurinkorannikolle.

Siis nyt mä repesin. Sun mielestä se on hyväksi kokiksi opiskelevalle, että lähtee Espanjan turistirysään kesäksi töihin friteeraamaan ranskiksia ja kokoamaan surkeita valmishampurilaisia? Vai ajattelitko brittien sports bar-tyyppistä konseptia, jossa väännetään ranskisten lisäksi pakastimesta kalapuikkoja? Tai kenties kokkiopiskelijan urakehitykselle on eduksi pyrkiä johonkin aurinkorannikon sadasta halpispizzeriasta? Suomessa saa mistä tahansa perähikiällä pitsapuljusta parempaa pitsaa kuin aurinkorannikon turistihuijauspizzerioista.

Kiittäkää koulutuksesta ulisevia vihreitä. Heidän ollessaan hallituksessa alkoi ammattikoulutuksen alasajo. Silloin leikattiin nimenomaan ammattikoulutuksesta.

Vaihtelu eri oppilaitosten välilä on hyvin suurta tällä hetkellä, koska oppilaitokset saavat itse päättää kuinka paljon opetusta tarjotaan ja minkä verran resursseja opetukseen annetaan.

Tämä on opetushallituksen tahto. Hyviäkin kouluja edelleen on.

Hyvä asia on kuitenkin, että esim. pääkaupunkiseudulle työllistyy hyvin kaikki uudet kokit, jotka ovat työkykyisiä ja haluisia. Kaikista ei tietysti tule huippukokkeja. 99% tekee sitä perusketjuravintolan tai lounasravintolan ruokaa, joka on aika pitkälle esivalmistelluista tuotteista kasattua, eikä ne ruoanvalmistustaidot tarvi silloin olla kovin suuret.

Hienommat jutut kuuluukin oppia työelämässä, oikeissa tilanteissa. Ei niitä koulussa nykyään opita. Koulu on vain aivan perustyöelämävalmiuksia varten. Ei voi verrata vanhojen aikojen ravintolakouluihin, näitä nykyamiksia. Eletään ihan toisenlaisessa todellisuudessa.

Ala ei ole enää nuorten suosiossa, enkä ihmettele. Koulu ei ole kuitenkaan ainoa syyllinen. Raskas työ, pieni palkka. Pitäiskö alan itse ryhtyä houkuttelemaan työntekijöitä, vanha keino on edut ja palkat. Jos vaikka työnteko kannattaisi, se voisi nostaa työhaluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskonpoika opiskelee toista vuotta kokiksi. Perinteinen ammatti siis, joka opitaan tekemällä.

Viime vuonna hän oppi silppuamaan sipulia ja tekemään sipulikeittoa. Lisäksi valmistivat monta kertaa eri kiusauksia: kinkkua, tonnikalaa, broileria. Hän teki kotonaankin kinkkukiusausta. Toki se oli mainioita, kun tuoreesta perunasta suikaloitua ja kunnon kermaa ja mausteet kohillaan. Mutta silti se on vain kiusausta, ei mitään gourmet-ruokaa.

Keväällä oli pitkä työharjoittelu. Poika oli aamiaiskokkina koko harjoittelun ajan. Siis samaa puuron ja kananmunien keittoa koko harjoittelu, lisäksi tiskaamista ja leikkeleiden ja leipien laittoa esille. Ei mitään muuta.

Nyt syksyn aikana ovat opiskelleet dieettiruokavalioita. On pitänyt kehittää kasvisruokia, gluteenittomia yms. Lisäksi on ollut ”kotitehtäviä” ja verkossa opiskelua. Kotitehtävänä on ollut esim. smoothien tekoa ja naudanlihan suikaloimista joko kastikkeeseen tai wokkiin. Syynä se, ettei koululla ole rahaa. Poika tietysti meni kotiinsa, siskoni luo siis, koska opiskelijana ei omista tehosekoittimia tai pysty ostamaan kallista naudanlihaa. Kysyin, opiskelleeko ne kalliimpia ruoka-aineita valmistamaan ollenkaan. Opiskelevat, jos joku tilaa. Siis jos jokin yritys vaikka tilaa sieltä pikkujoulutarjoilut, niin sitten saavat opetella tekemään vähän hintavampaa ruokaa.

Ihmettelen, mitä noilla säästöillä ja verkko-opinnoilla saavutetaan? Että tulee kokkeja, jotka osaa tehdä sipulikeittoa, kiusauksia ja hoitaa aamiaistarjoilua? Sitten jos rahaa löytyy, itse opettelevat kotona tekemään hintavampia ruokia. Ennen kokkokouluilla saattoi olla vaikka myymälä, josta pystyi ostamaan opiskelijoiden tekemää ruokaa. Näillä ei ole edes mitään myymälää. Lähiopetuksen määrää on karsittu rajusti. Etäopiskelua on tosi paljon.

Muutenkin outoa, kun laittavat oppilaitoksen omalle lounaalle ruokaa, se tehdään aina halvalla. Tyyliin salaatti on aina perussalaattia ja porkkanaraaste.

Nyt keväällä tämä poika menee ilmeisesti huoltoasemalle harjoitteluun, oli sieltä kysynyt jo paikan. Toivottavasti siellä edes pääsee tekemään oikeaa ruokaa, eikä keittämään munia ja puuroa ja tiskaamaan. Tai opiskelemaan etänä verkossa.

En ihmettele, että kokkikoulutuksen suosio on hiipunut, jos koulutus on tuota luokkaa.

Siis toihan on just se ekan vuoden tavoite. Oppia perusasiat. Jos tää poika haluaa ravintolaan töihin, hän valitsee annosruokiin keskittyviä opintoja tokavuoden lopussa ja kolmannella ja jos haluaa laitoskeittiöön niin siihen liittyviä. Tää siskonpoika ei todennäköisesti vaan oo kovin kiinnostunut opiskelusta jos ei oo tehnyt mitään valintoja. Todennäköisesti hänellä on opintoja rästissä.

Ja kannattaa huomioida että koulutus lähtee ihan perunan kuorimisesta ja oman osaamistason ja motivaation mukaan oppilaat jaetaan aina ryhmiin. Ja nää harjottelupaikat saa valita itse joten hän on valinnut että menee sieltä mistä aita on matalin. Mahdollisuus on mennä esim talveksi leville työharjoitteluun tai kesäksi Aurinkorannikolle.

Siis nyt mä repesin. Sun mielestä se on hyväksi kokiksi opiskelevalle, että lähtee Espanjan turistirysään kesäksi töihin friteeraamaan ranskiksia ja kokoamaan surkeita valmishampurilaisia? Vai ajattelitko brittien sports bar-tyyppistä konseptia, jossa väännetään ranskisten lisäksi pakastimesta kalapuikkoja? Tai kenties kokkiopiskelijan urakehitykselle on eduksi pyrkiä johonkin aurinkorannikon sadasta halpispizzeriasta? Suomessa saa mistä tahansa perähikiällä pitsapuljusta parempaa pitsaa kuin aurinkorannikon turistihuijauspizzerioista.

Ymmärrän kyllä jos sua harmittaa ettei ole varaa käydä niissä hienommissa ravintoloissa mutta kyllä toi ärsyyntyminen mun yhdestä lauseesta on ihan tarpeetonta. Myös siellä Espanjassa on ihan yhtä lailla hyviä ja huonoja ravintoloita ja vaikka niitä pizzerioita, mutta pääasiahan on nimenomaan että nuori pääsee toimimaan ihan eri kulttuurissa ja verkostoitumaan. Yleensä noita kärkkäitä kommentteja tulee nimenomaan niiltä, jotka ei itse oo omasta mielestään kokeneet tarpeeksi ja kateus alkaa nostaa päätään. Anna kuitenkin nuorille mahdollisuus kokea uutta turvallisesti vaikka Aurinkorannikko ei olekaan sun suosikki