Vanhat muistot: kun neuvostoliitto kaatui, yllätyittekö?

Pellevaltio kaatui, ei yllättänyt.

Kyllä se oli yllätys, eikä pelkästään Suomessa.

Vähän asian vierestä: Olin kesätöissä Länsi-Saksassa kesän 1988. Vietin aikaa vain paikallisten kanssa. En kuullut yhdenkään ennustavan, että Saksat kohta yhdistyisivät.

Vierailija kirjoitti:

Oliko suuren ja mahtavan neuvostoliiton romahtaminen yhtäkkinen juttu? Valaiskaa minua, sillä olen liian nuori enkä muista sen ajan zeitgeistiä.

Muistan vain että Suomessa pelättiin pakolaisvyöryä rajan yli,ei tullut.

Vierailija kirjoitti:

Pellevaltio kaatui, ei yllättänyt.

Se ruokakauppa-systeemi oli hyvä,Moskovan keskusvirasto päätti mitä kauppaan pitää tilata jossain 2200km päässä.

Olihan se neukkula jo aika sisältä päin mätä juttu, mutta kyllä silti aikoinaan yllätti ja varsinkin se nopeus, millä homma lopultakin sitten tapahtui.

Ei unohdu ne aamu-uutiset, joissa se tieto kerrottiin. Muistan vieläkin paikan, jossa silloin työmatkalla ajettiin. Yllätys oli.

Mutta silloinhan myös uutisvälitys oli luokkaa illan pääuutislähetys. Pysyisiköhän samantasoinen valtiollinen hajoaminen säilyä salaisuutena yhtä kauaa nykypäivänä, kun kaikki on saatavilla internetin ansiosta heti? Tämä on yksi nykypäivän ihmeistä, tämä internet, vaikka se nyt tuntuukin niin itsestäänselvyydeltä. Näin ei ole monessa maassa, olkaamme ylpeitä tästä ihmiskunnan saavutuksesta, jee :)

Täälläkin yksi liian nuori muistamaan, joten kertokaa ihmeessä. Mielenkiinnosta kyselen myös, että kutsuttiinko Neuvostoliittoa siis aina ihan arkikielessäkin Neuvostoliitoksi, ei Venäjäksi? Jos niin on, tuntuiko oudolta sanoa sitä yhtäkkiä Venäjäksi?

Yllätys oli ja sen tajusi, ettei se maa tule aikoihin olemaan normaali. Jos ikinä. Hirveä läävä koko paska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko suuren ja mahtavan neuvostoliiton romahtaminen yhtäkkinen juttu? Valaiskaa minua, sillä olen liian nuori enkä muista sen ajan zeitgeistiä.

Muistan vain että Suomessa pelättiin pakolaisvyöryä rajan yli,ei tullut.

Kyllähän se tuli. Ei tosin venäläisiä tullut vaan somaleja.

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin yksi liian nuori muistamaan, joten kertokaa ihmeessä. Mielenkiinnosta kyselen myös, että kutsuttiinko Neuvostoliittoa siis aina ihan arkikielessäkin Neuvostoliitoksi, ei Venäjäksi? Jos niin on, tuntuiko oudolta sanoa sitä yhtäkkiä Venäjäksi?

Tietenkin kutsuttiin, ei se silloin ollut Venäjä. Venäjää ei ollut, kun synnyin. Kutsuin sitä sen jälkeen ties miten pitkään Neuvostoliitoksi, useamman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Mutta silloinhan myös uutisvälitys oli luokkaa illan pääuutislähetys. Pysyisiköhän samantasoinen valtiollinen hajoaminen säilyä salaisuutena yhtä kauaa nykypäivänä, kun kaikki on saatavilla internetin ansiosta heti? Tämä on yksi nykypäivän ihmeistä, tämä internet, vaikka se nyt tuntuukin niin itsestäänselvyydeltä. Näin ei ole monessa maassa, olkaamme ylpeitä tästä ihmiskunnan saavutuksesta, jee :)

Mitä ihmeen hyvää ja hyötyä netistä on? Ei yhtään mitään. Kyllä se tieto ihan riittävän nopeasti meidät saavutti. Ei ollut oma elämä kiinni siitä millään lailla.

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin yksi liian nuori muistamaan, joten kertokaa ihmeessä. Mielenkiinnosta kyselen myös, että kutsuttiinko Neuvostoliittoa siis aina ihan arkikielessäkin Neuvostoliitoksi, ei Venäjäksi? Jos niin on, tuntuiko oudolta sanoa sitä yhtäkkiä Venäjäksi?

Kyllä sitä puhekielessä kutsuttiin melko yleisesti Venäjäksi. Lehtijutuissa ym. käyttivät sitten virallista nimeä.

laulavavallankumous

Vierailija kirjoitti:

laulavavallankumous

Oli Virossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

laulavavallankumous

Oli Virossa.

Joka oli osa Neuvostoliittoa.

Olin niin nuori silloine että mieleen on vain jäänyt kun joku läiskäotsainen äijä oli vähän väliä uutisissa.

Oli ihana yllätys. Neuvostoliitto oli tuntunut niin uhkaavalta, kummalliselta valtiolta. Sieltä ihmiset eivät päässeet matkustamaan ulkomaille kuin poikkeustapauksessa. Lomailivat kyllä varmaan paljonkin oman maansa sisällä ja muissa itäblokkiin kuuluvissa maissa. Tätini kävi muutaman kerran Pietarissa tai silloisessa Leningradissa. Kertoi sukkahousukaupankäynnistä, kuuntelulaitteista hotelleissa. Itse en olisi uskaltanut ylittää rajaa itään.

Mulla oli lapset pieniä ja muistan että esim Viron itsenäistyminen aiheutti pelkoa, syntyykö maailman sota. Muutamaa vuotta myöhemmin kun tutustui virolaisiin tajusi, että saman ikäisillä oli ihan erilainen maailmankuva, ehkä vähän kuin talvisodan henki tulee mitä tulee mitä tämä paska riittää.

Siihen asti elettiin vähän kahdessa todellisuudessa, virallinen Suomi oli NL ystäviä, kansa oli tyytyväinen kun talous kasvoi syöksyä ylöspäin sotavuosista Nl romahdukseen, vaikka ilmapiiri yksityisesti oli ryss@on ryss@ vaikka voissa paistais, heille voi viedä kaikkea criplenemekoista kaupunkeihin ja vastineeksi saatiin öljyä ja töitä.

Ei tullut yllätyksenä. Jopa lapsena aisti sen tunnelman, että nyt tapahtuu jotakin suurta. Aikuiset käyttäytyivät eri tavalla.

Tämä kokemus siis Neuvostoliitossa silloin asuneena.