Lue keskustelun säännöt.
Psykologinen sodankäynti parisuhteessa
29.12.2018 |
Aina kun kerron puolisolle mikä hänen toimintatavoissaan tuntuu minusta pahalle, esim. se ettei hän koskaan kysy minun kuulumisia tms vaikka ei oltais nähty pariin päivään, hän kääntää syyn minuun. Hän heittää vasta kysymyksen, haluatko sä olla tänään lasten kanssa. Ja jatkaa, et ilmeisesti halua. Kysyn miten ihmeessä tähän lapset liittyy jos kerron hänelle että hänen välinpitämättömyytensä tuntuu minusta pahalle. Vastaus. Et ilmeisesti halua. Perheenä asioiden tekeminen ei ilmeisesti sinua kiinnosta.
Siis mitä. Tuntuu todella pahalta että syytetään moisesta vaikka en ole koskaan maininnut mitään lapsista ja he on aina olleet kaikki kaikessa joiden kanssa joka päivä teen vaikka ja mitä.
Minusta tuo on ihan sama jos hän esittäisi minulle että voisinko siivota jälkeni ja vastaisin, nuinko paljon sinä vihaat lapsiasi. Jos et vihaa niin näytä se ja rakasta heitä.
Tämä on toistuvaa. Hän kääntää kaiken aina raadollisesti minun syyksi ja ihan käsittämättömillä tavoilla. Ahdistaa tuommoinen.
I
Kommentit (31)
Älä vaadi toiselta, että pitää kysellä jotain kuulumisia. Anna toisen olla oma itsensä. Oletko vaatija ?. Se voi ahdistaa toista ja siksi tekee sulle vastakysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä vaadi toiselta, että pitää kysellä jotain kuulumisia. Anna toisen olla oma itsensä. Oletko vaatija ?. Se voi ahdistaa toista ja siksi tekee sulle vastakysymyksiä.
Täh? Tuossahan on kerrottu, että tuntuu pahalle jos toimii noin. Miehen oma valinta muuttaako käytöstään. Pitäisikö sitä vain arvata toisen tunteita ja tarpeita?
Klassinen tilanne, jossa miehesi hallitsee sinua hämmentämällä sinua. Hän eksyttää sinut vaihtamalla täysin puheenaihetta ja valitsee aiheeksi sellaisen, mikä on sinun heikoin kohtasi eli lapsenne. Näin miehesi välttyy vastaamasta sinulle kysymykseen, jossa hänen täytyisi osata selittää ja avautua ajatuksistaan.
Klassinen neuvo tuohon tilanteeseen on pysytellä alkuperäisessä kysymyksessä. Jos mies heti vaihtaa aihetta toistat, mieluusti rauhallisesti, että kysyin sinulta miksi et halua kysyä minun kuulumisiani. Jos mies jatkaa lapsista toteat vain, että se lapsia koskeva kysymys on agendassa seuraavana aiheena. Nyt käsittelemme ekaksi tämän minua vaivaavaan asian ja sitten käsitellään hänen esittämäänsä asia.
Jouduin exän kanssa tekemään saman tempun ja ex sai valtavia raivareita, kun en antanut periksi. Mutta senpä takia on nyt ex.
Vierailija kirjoitti:
Älä vaadi toiselta, että pitää kysellä jotain kuulumisia. Anna toisen olla oma itsensä. Oletko vaatija ?. Se voi ahdistaa toista ja siksi tekee sulle vastakysymyksiä.
Eikö mies voi sitten suoraan selittää, että älä vaadi minulta kaiken aikaa? Se, että sama tilanne toistuu yhä uudelleen parisuhteessa vaatii silloin muutoksia ja ongelman avaamista. Toiselle täytyy pystyä sanomaan, jos jokin mättää.
Minun exnainen teki ihan samaa. Hän ei ole korjannut tapojaan vieläkään, vaikka tästä suhteesta on jo muutama vuosi aikaa. Lähde pois on neuvoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sinä valmis kuulemaan mitä vääriä toimintatapoja sinulla on? En ole tavannut nimittän yhtään naista, joka olisi. Pienestäkin rakentavasta kritiikistä seuraa viikkokausien kiukuttelu.
Tai anna, kun arvaan. Sinä et tee mitään väärin...mies vaan...
Kulostaa vähän siltä, että ajat miehen puolustuskannalle. Oletko miettinyt miksi? Oletko epäreilu? Hyökkäävä? Alat itkemään ja heittäydyt uhriksi?
Jostain syystä miehestä tuntuu nämä tilanteet ahdistavilta. Tuntuuko miehestä siltä, että haluat jatkuvasti haukkua häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein haluat, että istutte alas keskustelemaan siitä, mikä sinun toimintatavoissasi tuntuu hänestä pahalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun exäni teki samaa. Ja tekee vieläkin, vaikka erosta on kymmenisen vuotta. Olimme naimisissa 20 v, eli kokemusta on paljon.
Kuten yllä sanottu, niin pysy omassa kysymyksessäsi. Älä mene mukaan siihen. Sano, että keskustellaan toisesta asiasta seuraavaksi, mutta nyt tämä. Toista itseäsi kuin papukaija.
Kaikki miehet eivät osaa keskustella ja avata asioita, johtuen heidän putkiaivoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistähän nämä vastaajat saivat päähänsä että mies on kyseessä? Tuossa aloituksessa puhutaan puolisosta
Minun eksäni harrasti tuota myös. Jos puhuin ihan neutraaliin sävyyn (koska muuten olisi ilman muuta tullut heti silmille) mistä tahansa negatiivisesta, hän sieppasi ilmasta jonkun toisen aiheen ja alkoi inttämään siitä. Ei auttaneet takaisinohjausyritykset, vaan minä päädyin aina olemaan jotenkin vielä pahempi pahis kuin mies ja sitten alkoi viikkojen murjotus, koska mitä tahansa sanoin, hän koki sen arvosteluna ja sehän oli pyhäinhäväistys.
Oli todella rankka avioliitto, onneksi se on ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nämä vastaajat saivat päähänsä että mies on kyseessä? Tuossa aloituksessa puhutaan puolisosta
Minun kohdallani puoliso oli mies ja kerroin omasta kokemuksestani. t. 14
hilbert kirjoitti:
Klassinen tilanne, jossa miehesi hallitsee sinua hämmentämällä sinua. Hän eksyttää sinut vaihtamalla täysin puheenaihetta ja valitsee aiheeksi sellaisen, mikä on sinun heikoin kohtasi eli lapsenne. Näin miehesi välttyy vastaamasta sinulle kysymykseen, jossa hänen täytyisi osata selittää ja avautua ajatuksistaan.
Klassinen neuvo tuohon tilanteeseen on pysytellä alkuperäisessä kysymyksessä. Jos mies heti vaihtaa aihetta toistat, mieluusti rauhallisesti, että kysyin sinulta miksi et halua kysyä minun kuulumisiani. Jos mies jatkaa lapsista toteat vain, että se lapsia koskeva kysymys on agendassa seuraavana aiheena. Nyt käsittelemme ekaksi tämän minua vaivaavaan asian ja sitten käsitellään hänen esittämäänsä asia.
Jouduin exän kanssa tekemään saman tempun ja ex sai valtavia raivareita, kun en antanut periksi. Mutta senpä takia on nyt ex.
Tämä on hyvä neuvo. Minun mies teki samaa ja tekee joskus vieläkin. Nuorena menintuohon lankaan ja mies sai helposti vaihdettua riidan syytä ja olemaan itse se loukkaantunut osapuoli.
Tuohon ei auta muu kuin systemaattinen tapa todeta, että nyt ei puhuttu siitä tai jos haluat niin voidaan puhua myöhemmin. Itse totesin vielä että yrität nyt selkeästi vaihtaa puheenaihetta jolloin mies varmasti tajusi että tiedän mitä hän tuolla yrittää. Ja on tämän myötä vähentynyt paljon!
Ette ole nähneet muutamaan päivään, eli puoliso on paljon kotona lasten kanssa ja sinä menet miten tykkäät ja sitten ihmettelet, miksi puoliso tiuskii, kun sinä haluat että hän jakaa huomiotaan vielä sinuunkin?
Vierailija kirjoitti:
Ette ole nähneet muutamaan päivään, eli puoliso on paljon kotona lasten kanssa ja sinä menet miten tykkäät ja sitten ihmettelet, miksi puoliso tiuskii, kun sinä haluat että hän jakaa huomiotaan vielä sinuunkin?
Luuletko, että tämä sinun tapasi viedä keskustelu sivuraiteille tuottaa jotain tulosta?
Olen ap. Olisi pitänyt mainita alkuun että olen mies ettei olisi turhaan tullut väärinkäsityksiä vaikka eihän sillä tässätapauksessa pitäisi olla merkitystä. Tämä on asiakysymys, ei sukupuoli kysymys.
Kyllä itse lähden siitä että parisuhteessa on pystyttävä keskustelemaan kaikista asioista ja nimenomaan niin että pysytään asiassa. Kirjoittaminen on siinä mielessä hyvä keskustelunmuoto että siinä voi hetken miettiä vaikka tunteet olisivat pinnassa. Jokatapauksessa olen sitä mieltä että jos joku asia tuntuu toisesta pahalta, se pitää tuoda esille. Tapa jolla asian esittää on tottakai merkityksellinen.
Meillä on iso ongelma kommunikaatiossa tämän asian myötä. Minun vaimo ei pidä keskusteluista. Ystävien kanssa kyllä mutta parisuhteessa ei. Kaikki on hänen mielestään jaarittelua ja turhaa. Hän on todellakin taitava käänyämään syyt minun kontolle enkä ole keksinyt keinoa saada häntä ymmärtämään. Hän suuttuu todella herkästi jos hänen toimintatavoistaan puhutaan. Sitten mykkäkoulua nestää päivä tolkulla. Itse haluan että asiat on kunnossa ja ne joko on kunnossa tai ei ole. Mitään siltä väliltä en halua niiden olevan ettei tarvi arvailla mitä toinen haluaa ja miltä hänestä tuntuu. Vaimoni ei myöskään juuri koskaan pyydä oma alotteisesti anteeksi. Tulee toki vastaan kun minä pyydän.
Kiitos vastauksista. Toivon ettette keskenään tee tästä sukupuolikysymystä. Jokainen on yksilö ja ajattelee asioista omalla tavallaan. Ja aina ei ole yhtä oikeaa asiaa tai tapaa menetellä.
Pahoittelen, jostain syystä ajattelin automaattisesti että aloittaja on nainen. Kenties koska itse olen nainen ja helpommin "samaistun" ajatellen kyseessä olevan nainen.
Mutta samaa mieltä olen joka tapauksessa, sukupuolella ei ole väliä. Kuulostaa pahalta ja hyviä neuvoja annettu siinä, miten voisi mahdollisesti toimia.
T: nro 1 & 3
Kuulostaa pahalta.