Sairastaminen laihduttaa!
Minulle tuli viikko sitten paha flunssa ja olen ollut varsin ruokahaluton sen jälkeen.
Olen muuten ollut tällä elämäntapamuutoksen polulla kolme vuotta ja painoa on pudonnut 40 kiloa ihan virallisterveellisellä ruokavaliolla. Paino jäi aina välillä junnaamaan tai jopa hieman nousemaan pitemmiksi ajoiksi.
Pakotin itseni äsken syömään jääkaapissa ollutta kevytperunasalaattia puoli rasiallista. Yksi rasiahan on käsittääkseni neljän hengen annos. Söin eilen ensimmäisen puolikkaan salaattirasiasta ja ihan rehellisesti sanottuna minulle tuli siitäkin todella paha olo vaikka söin sen kahtena annoksena. Minua yökötti mutta nyt ei ole muutakaan syötävää kotona ja olin ostanut perunasalaatin herkuksi koska en välitä pizzasta jne.
Tänään syöminen sujui paljon paremmin koska tunsin ihan oikeasti jo nälkää enkä pelkkää janoa. Nyt olen tietenkin ähkyssä koska söin kahden ihmisen annoksen.
En ole jaksanut käydä vaa’alla mutta alushousut tuntuvat valuvan jalasta eli jos en liho jouluna niin lähden joulun jälkeen ostaman uusia alushousuja.
Vaikka vatsa nyt pömpöttääkin niin ihme kyllä huomasin äsken, että saan kiedottua jalkani samalla tavalla yhteen kuin teininä eli nostan ensin toisen jalkani toisen jalan reiden yli ja sitten kiedon jalan alemman jalan pohkeen alta niin, että yli nostetun jalan jalkaterä on ristissä alemman jalan jalkaterän kanssa siten, että jalkaterä on ylinostetun jalan lonkan puolella.
Tuota jalkojen asentoa on vaikea kuvailla koska en tiedä miksi asentoa kuvataan. Minusta tuollainen jalkojen yhteenkietominen tuntuu hyvältä ja tutulta. En ole vain pystynyt kietomaan jalkojani vuosiin tuohon asentoon enää yli kaksikymppisenä koska aloin lihoa kun olin töissä kebabravintolassa opiskeluaikana.
Minulla kilot tulivat hiljaa hiipien. Koska palkastani vähennettiin ruokaraha ja sillä sai syödä niin paljon kuin huvitti niin hiljaisemman tauon aikana tuli syötyä aikamoisia falafelannoksia salaatin ja etenkin runsaan kastikkeen kera. En noteerannut lihomista muuten kuin ostamalla suurempia ja venyvämpiä vaatteita.
Opiskeluaikojen jälkeen taas puolestaan oli enemmän rahaa käytössä koska pääsin töihin ja aloin harrastaa leipomista vaikken välttämättä ollutkaan perso makealle vaan halusin oppia uusia asioita ja tekniikkoja. Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä ja siksi teen välillä käsitöitä jne. Tottakai maistoin aina leipomiani juttuja mutta tarjosin niitä myös auliisti muille.
Sitten yhtenä päivänä päätin, että tämä tyttö alkaa laihduttaa syömällä säännöllisesti ja kurinalaisesti virallisterveellisellä linjalla. Tympäännyin siihen, että minulle oli tarjolla vain joko mustia tai harmaita vaatteita.
Mutta tosiaankin nyt olen ollut kipeänä. Välillä olen ollut kuin horkassa vaikka minulla ovat paksut villasukat jalassa jne ja peitto kääritty tiukasti ympärilleni. Nyt alkaa tauti siis helpottaa ja yritän varmaan tänään paketoida joululahjat.
Minulle tämä, että saan jalkani samaan asentoon kuin olen lapsena ja teininä tottunut on jo suuri joululahja. Vuodatukseni kuulostaa varmasti oudolta ja en tiedä voiko tällaisesta ”joululahjasta” edes kertoa kenellekään koska se ei kuulosta järkevältä.
Löytyykö täältä muita kymmeniä kiloja laihduttaneita, jotka kokevat päässeensä laihduttamisen määränpäähän puolivahingossa? Minulla todellakin muutaman päivän vesipaasto ja niukkaruokainen koti auttoivat tähän hetkeen saakka ikäänkuin puoliksi vahingossa.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Noh, vuodatuksesi kuulostaa kyllä vähän oudolta mutta onnea uudesta ulkomuodosta ja hyvää joulua.
Kiitos samoin! Olen ollut enemmän tai vähemmän tokkurassa viime päivät ja jo pelkkä vessassakäyminen on ollut ponnistus huimauksen vuoksi. En ole edes jaksanut mitata kuumetta. Onneksi löysin pahimpaan hätään sentään Zyxmint-tabletteja, jotka puuduttavat kurkun että ylipäänsä pystyin syömään tai juomaan jotain.
Jouluvalmistelut ovat jääneet tässä täysin tekemättä. Onneksi olen hankkinut lahjat hyvissä ajoin. Pitäisi vääntäytyä pesulle koska olen aivan kauhean näköinen nyt.
Jännästi nuo jalat menivät samaan asentoon kuin kauan sitten ihan itsestään monien vuosien jälkeen. Tämän laihdutuskuurin grande finale olisi kyllä joutanut jäädä kokematta koska tämä tuntuu kurjalta. Monta räkäisellä talouspaperilla täytettyä roskapussia odottaa roskikseen viemistään.
Taidan turvautua tänä vuonna ihan kaupan valmiisiin jouluruokiin. Nyt tosin ei tee mieli mitään muuta kuin köllähtää mahan viereen ja lukea ihmisten kirjoittamia juttuja. Toivottavasti kukaan muu ei tule yhtä kipeäksi kuin minä näin joulun alla. Kurkkukipu on syvältä eikä edes suolavedellä kurkun kurlaaminen auta siihen, että kipu säteilee korviin. Voin kuvitella, että pikkulapsiperheellisillä on vaikeampaa jos heillä ei ole särkylääkkeitä ja korvia puuduttavia tippoja kaiken varalta.
Noh, vuodatuksesi kuulostaa kyllä vähän oudolta mutta onnea uudesta ulkomuodosta ja hyvää joulua.