Ystävän piikittely

Minulla on ystävä joka on kuunnellut ja auttanut minua. Sama toisinpäin eli kyse ei ole yksisuuntaisesta toiminnasta.

Syksyllä oli hieman huono tilanne taloudellisesti; minun sairastuminen, miehen työttömyys yms. En kuitenkaan pyytänyt eikä tarjottu mitään taloudellista apua (enkä oli ottanut vastaankaan jos olisi tarjottu). On siis paremmin toimeentuleva pariskunta.
Kunhan purin sydäntäni, ja hän minulle parisuhteestaan.
Eli molemmin puolista juttelua huolista.
Toki olemme puhuneet muustakin kuten iloinneet toistemme puolesta joku joku asia selvinnyt tai mennyt muuten hyvin.

Tämän kuun alusssa voitin suht kalliin television. Kaikki muut ystävät ja tuttavat ovat iloinneet perheemme puolesta mutta tämä yksi ystävä on ruvennut piikittelemään yms.
Sanoi jo heti tuolloin, että myy se telkkari kun kuitenkin tarvitsette vielä joku päivä rahaa.
Kun meillähän on suht uusi tv. Tosin käytettynä ostettu ja ihan toimiva.
Että miksi pidätte sen voitetun? Kun teillähän on jo telkkari...
Tätä piikittelyä on jatkunut nyt tähän asti enempi tai vähempi.
Kuorruttaa kommentit nauru- ja silmäniskuhymöillä. Pari ekaa kommenttia otin ihan huumorilla, mutta nyt ei enää jaksaisi.

Tänään oli kyse eräästä tapahtumasta: ystävä oli ostanut lipun aika heti kun pystyi. Minä totesin että taitaa minulta jäädä väliin, kun liput on suht kalliita, ainakin juuri nyt ostettavaksi.
Totesi sitten että olisit myynyt sen telkkarin niin nyt olisi sitten rahaa lähteä ja silmäniskuhymiö loppuun....

Tunnustan, että tuo tuntui pahalta.
Tiedän että jos sanon tuon niin vastauksena on, että ei tarkoittanut pahalla, vähän huumoria ja että tottahan tuo on.

Ottaisitteko huumorilla vai loukkaantuisitteko? Sanoisitteko ja millä tavoin?