Aikaansaamattomuus läpi elämän
Aikaansaamattomuus ja asioitten lykkääminen on kiusallinen piirre, minkä olen itsessäni pitkään tiedostanut yrittämättä kuitenkaan tehdä asialle mitään. Lähestyn jo 40 ikävuotta ja tämä saamattomuus ulottuu niin pitkälle nuoruuteeni kuin muistan.
Olen aina tehnyt kaiken viimetipassa. Peruskoulussa tuli luettua kokeisiin paniikissa viimeisenä iltana. Sama peli jatkui lukiossa ja ammattikorkeakoulussa ja vielä yliopistossakin. Muutamasta opinahjosta valmistuminen on pitkittynytkin aika paljonkin tämän takia, sillä olen roikottanut asioita.
Vitkuttelu näkyy muussakin elämässäni. Lykkään kodinsiivousta, pyykinpesua, kuntoilua, terveellisen ruokavalion aloittamista... Ongelma tuntuu pahenevan jatkuvasti. Mielessäni toistelen, että pitäisi sitä ja tätä. Enkä kuitenkaan tee mitään. Vapaapäivät valuvat ohi norkoillessa ja lähinnä suunnitellessa tekemistä. Pakolliset asiat tulevat tehdyksi jotakuinkin.
Mistä ihmeestä tällainen voi johtua. Onko kasvatuksessani aikanaan jokin mennyt pahasti pieleen. Johtuuko tämä äidistä, joka passasi ja teki liikaa asioita puolestani? Silti kaksi muuta sisarustani ovat hyvinkin aikaansaavia ihmisiä, vaikka ovat saman kasvatuksen saaneet.
Onko vitkuttelussa jotakin, mikä koukuttaa tai palkitsee, mitä en vain itse tiedosta? Sen tiedän, että olen jatkuvasti ahdistunut tekemättömien asioiden vuoksi ja stressaantunutkin. Monikaan lähipiiristäni ei silti välttämättä edes tiedä ongelmastani, koska ulospäin olen ihan tavallinen vakityössä oleva perheenäiti. Miten ihmeessä voin välttää tämän kauhean ominaisuuden siirtymisen lapsiini?
Saan kyllä ruuan pöytään perheelle ja kotikin näyttää siistiltä, mutten silti ole ikinä tyytyväinen panokseeni. Toinen vanhemmistani sanoi aina minun olevan laiska alisuoriutuja kun olin teini-ikäinen. Ovatko kommentit sinetöineet kohtaloni? Sisimmässäni olen aina tuntenut olevani laiska lorvija, kuten vanhempanikin sanoi. Iäkäs äitini voivottelee välillä, ettei ole saanut "juuri mitään aikaiseksi koko päivänä". Entä jos olen oppinut häneltä, että ihminen on hyvä ja riittävä vain jos koko ajan touhuaa, suorittaa ja saa aikaiseksi?
Onko muita aikaansaamattomia ja voiko tästä päästä eroon? Joulukortit jäävät aina lähettämättä, kun en vain saa niitä ajoissa postiin. Joulukuusen ulosheittoa saatan suunnitella viikon. Päätän aloittaa kuntokuurin tammikuussa, ja joulukuussa havahdun siihen, ettei se toteutunutkaan. Päätän alkaa mennä ajoissa nukkumaan, mutten saa ikinä aikaiseksi mennä sänkyyn ennen puoltayötä. Maksan laskut aina toisesta tai kolmannesta huomautuksesta. Lista on aivan loputon.