Lue keskustelun säännöt.
Todella huvittaa kun näin jälkikäteen muistin, mitä tein varhaisteininä.
15.12.2018 |
Olin n. 11-13-vuotias. Pidin itseäni jotenkin taiteellisena. Kirjoitin runoja ja piirtelin. Ihan kivaa puuhaa, mutta ihan paskaa ne olivat. Luin siihen aikaan novelleja Reginasta ja oliko se Sinä&Minä sen yhden lehden nimi. Kuitenkin näitä nuorten lehtiä. Mutta minäpä väsäsin ja lähetin oikein dramaattisen ja mielestäni hyvän kertomuksen tuollaisen lehden toimitukseen. Laitoin toki vielä tilinumeroni mukaan. Ei sitä tietenkään koskaan julkaistu tai toivottavasti ainakaan. Toivottavasti saivat hyvät naurut edes. Olen kyllä ollut täysi haaveilija joskus. No, ei minusta mitään tullutkaan. Yllätys.
Kommentit (10)
Minä luulin olevan tuleva läänintaiteilija, mutta kun laitoin korkin muutama vuosi sitten (lopullisesti) kiinni huomasinkin, että kaikki taideprojektini olivat silkkaa paskaa!
.
.
M 44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä joskus lähetin kanssa Reginan johonkin kirjoituskilpailuun hienon tarinani, ei tullut voittoa, mutta julkaisivat sen kuitenkin ja jonkun roposen sain palkkioksikin. Luin kyseisen sepustuksen pari vuotta sitten ja hävetti ihan älyttömästi, en ymmärrä miten moisen julkaisivat 🤣
Nuo haaveilut on hyvä tehdä nuorena, kun on vielä "kaikki ovet auki". Jos joku kolmikymppinen tekisi saman kuin sinä (samoilla taidoilla) niin se vasta olisikin säälittävää.
Minä olin varma, että minusta tulee Suomen ensimmäinen astronautti, vaikkei koulumenestys silloinkaan päätä huimannut.
Tulihan sinusta ap itsekriittinen. Onhan sekin jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä luulin olevan tuleva läänintaiteilija, mutta kun laitoin korkin muutama vuosi sitten (lopullisesti) kiinni huomasinkin, että kaikki taideprojektini olivat silkkaa paskaa!
.
.
M 44
Minäkin heitin kylläkin ihan vitsinä, että minusta tulee läänintaiteilija. Joku otti sen vissiin tosissaan. Itsekään en koskaan kuvitellut eläväni taiteella. Täytyy olla todella lahjakas, että siihen pystyy.
Olen parikymppinen ja yritän vieläkin taiteilla, vaikkei lahjat ole tähänkään päivään mennessä ilmaantuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikkihan on ollu just tommosia kuin kuvailit. Vai onko se vaan me, joista ei tullu mitään? Mä oon eläny uskossa, että kaikki.
Minä aloitin n. 14-vuotiaana kirjoitamaan Rakkausrunoihin. On mulla siellä vieläkin tunnus ja muutama runo, mutta voi että, oli hauskaa näin aikuisena siivoilla sitä profiilia.. Mutta jokainen runo kyllä toi takaisin siihen hetkeen ja tunteeseen, missä ne oli kirjoitettu. Että ei ne hukkaan menneet.:) Nuorena kannattaa luoda ja uskaltaa.
Jos olisit jatkanut, jatkanut ja jatkanut niin olisi susta voinut sillä saralla jotain tullakin.