Onko täällä muita, joilla on lähes koko koti sisustettu käytetyillä huonekaluilla?

Meillä on. Yksi hylly joka minulla on ollut lapsuudesta asti ja lapsen tietokonetuoli taitaa olla ainoat uutena ostetut huonekalut. Kaikki on vähän eri paria mutta en ole mikään sisustusbloggaaja joten ei haittaa.

Meillä on suurin osa huonekaluista jonkun vanhoja. Sohva ja sänky on uusina ostettuja, sekä tyttären koulupöytä. Inhoan ennen kaikkea tuota kirjahyllyä, mutta ei ole rahaa muuhunkaan ja tavarat vaativat säilytystilaa.

Mutta kaikkeen tottuu. Olis kyllä kiva sisustaa, mutta ei paljon huvita, kun esim. juuri tuo kirjahylly on niin hallitseva, että se pistää silmään. Köyhyys paistaa meidän huushollissa silmiin heti. En ole niin taitava ja näppärä, että osaisin tuunata huonekaluja ja mulla on ehkä huono makukin.

Mä kyllä oon ihan aktiivisesti sisustanut omaa kotiani. En kyllä ostele huonekaluja usein, vaan tarpeeseen, mutta sen sijaan, että katselisin uusia, katson käytettyjä. On tämä kyllä tullut halvaksikin: ei mulla tällaisia laadukkaita täyspuisia huonekaluja olisi varaa tässä mittakaavassa ostella.

Ap

Meillä on. Miksi ostaa uutta kun voi saada yhtä hyvän käytettynä? Ympäristöystävällistä ja edullista :)

Aina käytettyä. Usein laadukkaampia.

Vierailija kirjoitti:

Aina käytettyä. Usein laadukkaampia.

Joo. Mä olisin saanut näillä hinnoilla jotain Ikean halvempia tuotteita, ja niistä osa olisi mennyt jo varmasti rikki.

Ap

Täällä. Useampi itse kokonaan tehty tai entisöity vanhoja umpipuisia. Käytettynä ei kannata ostaa lastulevyä yms höttöä.

Mulla uutena ostettu vain runkopatjat ja eteisen lipasto. Kaikki muu kirppareilta tai sukulaisilta perittyä. Ei tosiaan mitään lastulevypaskaa.

Jep,

koko ajan kyttään tarvittavia tavaroita torista, esim toinen ulko-ovi saatiin 40 eurolla, nyt tarvittas väliovi lasilla ja niitäkin torissa tarjolla, ihana kun voi hyödyntää kierrätettyä eikä ostaa aina uutta.

Meillä kaikki huonekalut, monet verhot matot on tori/huutonetistä.

Pieni 60 neliöinen omakotitalo jossa remonttia piisaa.

Ostan myös vaatteet kirpputorilta.

Täällä myös. Tosin, en oikeastaan osta edes käytettyjä koska en selaa Toria enkä käy kirpputoreilla. Paikallista roskalavaryhmää seuraan ja tutuilta saanu + lapsuudenkotitalosta.

Yleensä ottanut vastaan jos jostain on saanut ja aina kun tullut jostain hienompi vastaan niin vaihtanut. Roskalavaryhmästä saanut täyspuisia kalusteita joista osan olen maalannut uusiksi.

Meillä on vähän eri paria ja vanhaa mutta tykkään meidän kalusteista ja jokaisella on tarina. Antiikkiakin on aika reippaasti.

Sisustukseen en ole käyttänyt juuri ollenkaan rahaa.

Minulla on lähes kaikki lapsuudenperheen perua, eli sitä kautta kierrätettyä. Olen itse ostanut uutena kirjahyllyn, tv-tason ja yhden vitriinikaapin. Sänky on "uusi", koska se uutena ostettiin, mutta on ollut minulla jo melkein 40 vuotta. 

Pinnatuolit <3 ne on sitten ihan mahtavia ja väriä voi välillä vaihtaa. 40 vuotta ikää ja kestää.

Mulla on lähes kaikki käytettyä ja pääosin useamman vuosikymmenen ikäistä, mutta ei se tosiaan tarkoita mitä vaan haalittua tavaraa vaan ajan kanssa on etsitty juuri omaan makuun sopivaa.

Osa on perintöhuonekaluja, osa kirppislöytöjä, osa antiikkiliikkeitä (mutta vain hyvin pieni osa). Uutena on ostettu sänky (sen on oltava hygieninen ja selälle sopiva).

Haasteena ovat ns. pehmohuonekalut, sillä luteita en talooni halua. Siksi niiden hankkiminen on työlästä. joko on pitänyt olla todella luotettava lähde tai sitten tapa käsitellä huonekalut luteiden varalta. Olen esimerkiksi hankkinut sohvan siten, että odotin kunnes oli tulipalopakkaset ja jätin silloin sohvan viikoksi ulos. Nojatuolin olen ostanut äidiltä, jonka asunnon tiedän olevan niin varmasti ludevapaa kuin nyt asunto voi olla.

Rakastan vanhoja huonekaluja muun muassa siksi, että 50 v ehkänä kestänyt sohva säilyy todennäköisesti rungoltaan hyvänä toisetkin 50 v. Samaa ei voi sanoa useimmista nykyvalmisteisista huonekaluista.

Mulla on sänky ja sohva uusina hankittu ja loput huonekalut itse nikkaroitu tai kirppareilta 20 - 30 vuotta sitten hankittuja. Ai niin, ruokapöydän ostin Tori.fi:stä vain 3v sitten ja yhden kaapin sain ilmaiseksi töistä vuosi sitten.

Meillä on suurin osa lapsuudenkodista tai mummoloista perittyjä. Kaikki perilliset kävivät katsomassa, mitä haluavat, loput jätettiin myyntiin / myyntiin kelpaamattomat kaatikselle. Tästä kaatiskasasta keräsin sisustukseni. Veli on järjettömän katkera, väitti jopa kerran pienessä pierussa, että kohtuuden nimissä minun pitäisi hänelle maksaa jotain, koska hän on ostanut kaikki omat design-kalusteensa uusina ja tulivat "helvetin kalliiksi". 

Joo-o. Varmaan olisi tullut kovasti halvemmaksi, jos oisin jättänyt ne perintökamat kaatopaikkakuormaan. Itseasiassa, enemmän kuolinpesä olisi joutunut maksamaan niiden kuskaamisesta kaatopaikalle. 

Meillä suurin osa kalusteista käytettyjä. On 3 lasta, pari koiraa ja kissaa, joten oon kokenu turhaks sijoittaa uusiin huonekaluihin. Meidän sänky ja suurin osa vuodevaatteista on uusia, muuten kirppiksiltä, veljeltä,kavereilta jne.

Mun ainoat uudet ovat lamppu, matto ja olohuoneen verhot. Kaikki muu on käytettyä. Ja sitä luokatontakin lastulevypskaakin löytyy. Jollekin tämä olisi varmaan mukavaa, itse en tykkää, mutta koska ei ole rahaa, ei voi muuta kuin ajatella, etten ainakaan luontoa ole näiden vuoksi paljoa tuhonnut.

meillä on aina kaikki uutta. Heti kun joku istuu sohvalle, se on käytetty ja poltamme sen. Sama tilanne on myös muissa huonekaluissa. Telkkaria kun katsomme, sekin muuttuu heti käytetyksi ja eikun roskiin. Uutta sen olla pitää. Auton vaihdamme heti kun renkaat ovat pyörähtäneet kerran ympäri. Ei kukaan tahdo näyttää naapureille, että käytetyllä autolla ajetaan. Vaimokin tosin vaihtuu aina kun sitä tömäyttää kerran. Käytettyä naista, hyi helkkari. 

Meillä on melkein kaikki käytettyä ja kaikki uusi on alehintaan ostettua, en muista mistä olisin maksanut ovh-hinnan. Pari vuotta sitten ostin upouuden sohvan, ja tänä syksynä maton. Yhden käden sormilla laskettavissa uutena tulleet kalusteet ja sisustusesineet. Hankinnat teen intuitiivisesti, moni kirppishankinta on todella löytänyt paikkansa vasta nykyisessä kodissa, ovat ikään kuin odotelleet ja minä olen ollut varma että paikka löytyy.

Viherkasvitkin on suvusta ja ystäviltä saaduista pistokkaista.

Miksi edes ostaa uusia. En ymmärrä.