Lukiolaiset ovat käsittämättömän tyhmiä nykyään! :D

Peliautomaatin pudottaminen laivan kannelta on siisteintä, mitä lukiolainen tietää. Siitähän sai Jackpotin ja voitti risteilykisan.

Vierailija kirjoitti:

Se on juurikin toisinpäin. Entisaikojen L on nykyajan C tai korkeintaan M. Joku Ilta-Sanomien testi ei muutenkaan kerro paljon mitään älykkyydestä. Kyseisen lehden lukijasta kylläkin. 

juurikin

Keski-ikäisten työhakemuksia lukeneena voin kertoa, ettei nuorten kirjoitustaito voi olla sen huonompaa.

Pahinta on se, ettei ole edes ymmärretty mihin on haettu. Saati sitten osattu kirjoittaa johdonmukaista tekstiä edes kohtuullisella kieliopilla.

"Nykyajan L ylppäreissä vastaa entisajan C:tä tai korkeintaan M:ää." Onko tälle mitään lähdettä?

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005470843.html

"Lukiolaiset eivät osaa näitä sanoja – testaa, oletko heitä parempi!"

Ei hyvä helvetti! Kuinka tyhmää opiskelija-ainesta lukioihin nykyään otetaan sisään? Ei se ole ihmekään, että Suomen PISA-tulokset putoavat putoamistaan, kun lukiotkin on nykyään umpityhmää sakkia täynnä.

Mutta ihmekös tuo, kun lukiolaisille on nykyään tärkeämpää näpytellä zombina älypuhelinta, ottaa pyllistelykuvia Instagramiin, sekä bilettää kuin esimerkiksi opiskella.

Nykyajan L ylppäreissä vastaa entisajan C:tä tai korkeintaan M:ää.

No ei kyllä vastaa, entisajan L voi vastata nykyajan E:tä jos meni rimaa hipoen, ja nykyajan L:ää hyvillä pisteillä. Siis teoriassa, jos vaatimukset vähentyneet, niin ei voi verrata edes tällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Aasikin osaa tuon testin tehdä

Varmasti, mutta lukiolainen ei.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään otetaan pyllistelykuvia joita vanhemmat sedät sitten katsoo, ennen pyllistettiin ihan oikeasti niille vanhemmille sedille. Eiköhän nykyinen ole parempi.

En minä ainakaan ennen  ja nytkään pyllistele  vanhemmille sedille puhu vaan itsestäsi vako.

Musta tuntuu että nykynuoret on paljon älykkäämpiä mitä esim. me 10 vuotta sitten. Taas on OAJ:n toimesta tehty yksi nuorten mustamaalauskampanja.  

Tämä tapahtui jo peruskoulun alkamisen jälkeen.

Kävin aikuislukion 70-luvun alussa ja ryhmässämme oli muutama nuori opiskelija peruskoulupohjalta ja suurin osa vanhan oppikoulun pohjalta.

Aivan uskomaton ero tiedoissa oli näiden opiskelijoiden välillä.

Joka aineessa peruskoulusta luokioon tulleet olivat samalla tasolla kuin vanhan oppikoulun kolmas luokkalaiset.

Suurimmat erot olivat äidinkielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään nuoret lukee vain snäppeja ja twiittejä. Itse luin sanomalehtiä jo 9-vuotiaasta. Romaani meni kerran viikossa. Ainoat omanikäisten tekstit oli kirjeet, joissa oli kuitenkin ihan kunnollista tekstiä ja pitkiä virkkeitä. Olisi kiinnostavaa nähdä nykynuorten kirjoittamia kirjeitä. Ovatko enemmän twiittimäisiä töks töks -tyyliin?

Valivali, ihanaa päästä jälleen kerran kertomaan kuinka p*skoja nykynuoret ovat.

No haloo, tajuatko ettei siihen aikaan ollut muuta ajanvietettä? Haluan nähdä sen nuoren, joka valitsee kirjat ja sanomalehdet ja kymmensivuiset kirjeet whatsappin tai youtuben/netflixin sijaan joka päivä koko nuoruutensa ajan! Ei minusta ole kovin luontevaa ajatella, että vähemmän lukemista ja kirjoittamist harrastava olisi siinä parempi.

Vierailija kirjoitti:

Se on juurikin toisinpäin. Entisaikojen L on nykyajan C tai korkeintaan M. 

Ei, vaan juuri päinvastoin. Ylioppilaskirjoitusten absoluuttinen taso on romahtanut. Erityisesti se näkyy kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa. Kieliä osataan paljon vähemmän kuin ennen. Ainoa osattu kieli on englanti. Matematiikkaa taas osataan niin huonosti, että DI-opiskelijoille joudutaan järjestämään lukion kertauskursseja.

Vaasan yliopiston DI-opiskelijoista lähtötasokokeen selvitti reilusti alle 5 %. Siis yli 95 prosentilla oli liian huonot tiedot opintojen aloitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä noita esimerkkejä on poimittu maähanmuuttajatuataisten opiskelijoiden jutuista. Kuka suomalainen muka sekoittaa rasismin ja rasistin? Ei edes alakouluikäinen.

Toivot vaan. Iltalehden juttuun en ota kantaa, mutta kyllä kokemuksesta voin sanoa, että ihan kantasuomalaisillakin teksti on välillä ihan mitä sattuu.

Yleisemmällä tasolla (ei vain lukioon liittyen) lukutaidosta on ollut paljon myös Hesarissa, esim:

"Pisan mukaan suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että eivät selviydy edes arkisista tilanteista.

Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä. Prosenttiyksikön tai kaksi siitä voi selittää maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, joiden kielitaito ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Loput ovat tavallisia nuoria, selvästi useammin poikia kuin tyttöjä."

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005388591.html 

t. Avoimen yliopiston opettaja

Vierailija kirjoitti:

Kukahan ne lukiolaiset on kasvattanut?

Meillä ovat tynnyrissä kasvaneet.

Onpas täällä taas sivistynyttä ja viisasta väkeä. Lähteetön klikki-uutinen ja sen perusteella lukenut älymystö tekee johtopäätöksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on juurikin toisinpäin. Entisaikojen L on nykyajan C tai korkeintaan M. 

Ei, vaan juuri päinvastoin. Ylioppilaskirjoitusten absoluuttinen taso on romahtanut. Erityisesti se näkyy kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa. Kieliä osataan paljon vähemmän kuin ennen. Ainoa osattu kieli on englanti. Matematiikkaa taas osataan niin huonosti, että DI-opiskelijoille joudutaan järjestämään lukion kertauskursseja.

Vaasan yliopiston DI-opiskelijoista lähtötasokokeen selvitti reilusti alle 5 %. Siis yli 95 prosentilla oli liian huonot tiedot opintojen aloitukseen.

En tiedä, miten DI-opiskelijat liittyvät ylioppilaskirjoittajien tasoon. 

Testi vaikutti 6-vuotiaille tehdyltä. Nykyään poliitikot haluavat kaikkein lahjattomienkin tyyppien menevän lukioon, jotta kansa näyttäisi koulutetummalta kuin onkaan. Sama yliopistojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä noita esimerkkejä on poimittu maähanmuuttajatuataisten opiskelijoiden jutuista. Kuka suomalainen muka sekoittaa rasismin ja rasistin? Ei edes alakouluikäinen.

Toivot vaan. Iltalehden juttuun en ota kantaa, mutta kyllä kokemuksesta voin sanoa, että ihan kantasuomalaisillakin teksti on välillä ihan mitä sattuu.

Yleisemmällä tasolla (ei vain lukioon liittyen) lukutaidosta on ollut paljon myös Hesarissa, esim:

"Pisan mukaan suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että eivät selviydy edes arkisista tilanteista.

Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä. Prosenttiyksikön tai kaksi siitä voi selittää maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, joiden kielitaito ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Loput ovat tavallisia nuoria, selvästi useammin poikia kuin tyttöjä."

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005388591.html 

t. Avoimen yliopiston opettaja

Eikö tuo listaus sisältänyt vain poimintoja vai olivatko ne oikeasti yleisimmät virheet eri opiskelijoilla?

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä taas sivistynyttä ja viisasta väkeä. Lähteetön klikki-uutinen ja sen perusteella lukenut älymystö tekee johtopäätöksiä. 

Ei, tuo testi vain vahvistaa arkipäivän havaintoja.

Pahinta lukioikäisissä on yleinen välinpitämättömyys.

Koulussa ne lojuu jossain säkkituoleissa ja mässyttää karkkia.

Iltapäivällä äiskä vie autolla harrastukseen.

Kohta ne on varmaan niin väsyneitä, ettei jaksa kouluun mennä. Ei pysty kumartumaan, ei saa kenkiä jalkaan, hei omg, lololol 😮😮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on juurikin toisinpäin. Entisaikojen L on nykyajan C tai korkeintaan M. 

Ei, vaan juuri päinvastoin. Ylioppilaskirjoitusten absoluuttinen taso on romahtanut. Erityisesti se näkyy kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa. Kieliä osataan paljon vähemmän kuin ennen. Ainoa osattu kieli on englanti. Matematiikkaa taas osataan niin huonosti, että DI-opiskelijoille joudutaan järjestämään lukion kertauskursseja.

Vaasan yliopiston DI-opiskelijoista lähtötasokokeen selvitti reilusti alle 5 %. Siis yli 95 prosentilla oli liian huonot tiedot opintojen aloitukseen.

Samaan aikaan yliopistojen vaatimustasoa lasketaan. Esim. HY:llä tavoitteena on, että maisterintutkinto supistetaan kahdesta vuodesta vuoteen, samaan aikaan kun erikoistuminen on siirretty kanditasolta maisteritasolle. En näe, miten tämä onnistuu sisältöä karsimatta. Aallossa taas tehtiin esim. sellainen ratkaisu, että mm. teknillinen fysiikka  ja matematiikka sekä tuotantotalous ovat nykyään samassa kandiohjelmassa. Samalla loppui laajan matematiikan opetus, koska tuotantotalouden vaatimuksiin se ei ollut kuulunut, eikä katsottu, että sitä voisi jatkossakaan ko. alan opiskelijoilta vaatia. Aivan älytöntä! Tarkoituksena kun kai kuitenkin olisi, että tuolta valmistuvat jatkossakin syvällistä matematiikan osaamista vaativien alojen osaajat, kuten vaikka sairaalafyysikot.

Mutta mitäpä laadusta, kunhan päästään tavoitteeseen, eli siihen, että X % suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon...

t. Se Avoimen ope

Mä oon aina kirjottanu tosi kehnoa tekstiä, vaikken lapsuudessa muuta tehnyt ku lukenut kirjoja. Joku aivoissa ei vaan "toimi" ja sanajärjestys on toistuvasti väärä.