Lue keskustelun säännöt.
Takuuvarma keino löytää seurustelukumppani -- vinkit jakoon!
10.12.2018 |
Naisille en osaa antaa vinkkejä, sillä olen itse nainen, mutta oma olettamukseni on se, että muodokkaat, blondit, pitkähiuksiset, korkeintaan normaalipainoiset ja alle 170 cm pitkät naiset löytävät käytännössä varmasti seurustelukumppanin. En täytä noita kriteerejä itse kuin vain osittain ja ehkä siksi olenkin sinkku.
Miesten osalta voisin itse neuvoa näin: hyvä hygienia, normaali paino, vahvat hiukset, hyvä itsetunto ja vähintään keskitasoinen älykkyys, supliikkitaidot, pituutta yli 175 cm, miehekäs ääni, jonkinlainen työpaikka/tulonlähde (muu kuin Kela) ja päihteettömyys ovat sellaisia tekijöitä, että niillä eväillä löytää aivan takuuvarmasti naisen.
Kommentit (31)
Kannattaa olla nainen. Silloin saa kumppanin heti kun haluaa. Toki jos filtteröi kaikki kosijat niin ei saa kumppania mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laske rimaa ja ole valmis sietämään mitä tahansa paskaa seurustelukumppanilta.
Naisilla on nykyään niin korkeat kriteerit; pitää olla pitkä, komea, statusta, hyvä työ, akateeminen, sivistynyt (esim. dipat eivät ole tarpeeksi akateemisia ja sivistyneitä vaan pitää olla tuplamaisteri). Sitten kun joku sanooa että vähän järkeä noihin kriteereihin jos meinaat ikinä ketään löytää niin naiset väittävät että kaikki muut ovat "p*skaa". Maailmassa on vain prinssejä ja sikoja.
juu kyllä se naisilla taitaa kaatua siihen ylipainoon, kuinka helvetissä ne pystyy syömään itselleen alushousut eli mahanahka roikkuu niin alas että pillunkarvat peittyy alasti seisoessa suorassa
keuliiko mopo`?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sit joissain maailman maissa, kuten ainakin paikoin intiaa ja joissain Afrikan valtioissa ole vielä tapana, että suvut tai perheet ratkaisevat sen, kenen kanssa heidän nuorensa muodostaa parisuhteen. Apuna tässä kaikessa voidaan käyttää "parittajaa" tai vastaavaa muuta "naittajaa." -pitäsikö vastaava käytäntö saattaa, ainakin osaksi Suomeen, kun onhan tuo enempi -vähempi satunnainen ja ihastumiseen ja romanttiseen rakkauteen perustuva tapa saada kumppani hieman epävarma saada itselleen kumppani.
Noissa maissa parisuhde on yleensä edellytys, että ylipäätään selviät elämässä. Lapsia tarvitaan, jotta he huolehtivat sinusta vanhana. Puoliso tarvitaan, jotta saat leivän pöytään. Suomessa voi elää oikein hyvää elämää sinkkunakin eikä parisuhde ja lapset ole samalla tavalla välttämättömyys. Mutta kyllähän Ensitreffit alttarilla - ohjelma saa sinkkuja osallistumaan eli tietyllä tavalla meillä on jo nyt kaipaamaasi "naittamista". Kaikki eivät tosin haluaisi päätyä telkkariin. Monissa maissa on deittipalveluita, joissa asiantuntijat etsivät parhaimman matchin. Ehkä sellaisille olisi tarvetta Suomessakin?
Mies - rikastu tai hanki edes vakaa toimeentulo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Takuuvarma keino on, kun löytää ihmisen, joka pitää sinua puoleensavetävänä, on kiinnostunut sun jutuistasi eikä pidä huumorintajuasi mänttinä, jonka kanssa arvomaailma tärkeimpien asioiden kohdalta osuu yksiin, joka on sinkku ja jonka elämäntilanteessa seurustelu on mahdollista ja jopa toivottavaa.
Mulla kävi näin. Joka ikinen kohta täsmäsi. Ja nyt jostain syystä toinen alkaa puhumaan epävarmuudestaan. Ei harmittaisi jos toinen olisi ollut alunperinkin vähän puolivaloilla liikenteessä. Mutta hän teki aloitteen ja kertoi että ehdottomasti haluaisi elämäänsä kumppanin. En vaan voi käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sit joissain maailman maissa, kuten ainakin paikoin intiaa ja joissain Afrikan valtioissa ole vielä tapana, että suvut tai perheet ratkaisevat sen, kenen kanssa heidän nuorensa muodostaa parisuhteen. Apuna tässä kaikessa voidaan käyttää "parittajaa" tai vastaavaa muuta "naittajaa." -pitäsikö vastaava käytäntö saattaa, ainakin osaksi Suomeen, kun onhan tuo enempi -vähempi satunnainen ja ihastumiseen ja romanttiseen rakkauteen perustuva tapa saada kumppani hieman epävarma saada itselleen kumppani.
Noissa maissa parisuhde on yleensä edellytys, että ylipäätään selviät elämässä. Lapsia tarvitaan, jotta he huolehtivat sinusta vanhana. Puoliso tarvitaan, jotta saat leivän pöytään. Suomessa voi elää oikein hyvää elämää sinkkunakin eikä parisuhde ja lapset ole samalla tavalla välttämättömyys. Mutta kyllähän Ensitreffit alttarilla - ohjelma saa sinkkuja osallistumaan eli tietyllä tavalla meillä on jo nyt kaipaamaasi "naittamista". Kaikki eivät tosin haluaisi päätyä telkkariin. Monissa maissa on deittipalveluita, joissa asiantuntijat etsivät parhaimman matchin. Ehkä sellaisille olisi tarvetta Suomessakin?
Ymmärsit pointtini erinomaisen hyvin. Ilahduttavaa. - Elämme Suomessa paradoksaalista aikaa sikäli, että luultavasti tällä hetkellä on helpompaa kuin koskaan historiamme aikana elää ja olla sinkkuna nutta myös löytää itselleen mieluisa ja oma toiveiden kumppani.
Kuitenkin samanaikaisesti useampi kuin mahdollisesti, koskaan ennen kertoo olevansa yksinäinen. - - -Toistaalta monella menee käsitteinä sekaisin se, mitä tarkoittaa olla tai kokea/ tuntea yksinäisyyttä, olevansa ns. yksinäinen ja siihen, mitä on olla ja elää yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sit joissain maailman maissa, kuten ainakin paikoin intiaa ja joissain Afrikan valtioissa ole vielä tapana, että suvut tai perheet ratkaisevat sen, kenen kanssa heidän nuorensa muodostaa parisuhteen. Apuna tässä kaikessa voidaan käyttää "parittajaa" tai vastaavaa muuta "naittajaa." -pitäsikö vastaava käytäntö saattaa, ainakin osaksi Suomeen, kun onhan tuo enempi -vähempi satunnainen ja ihastumiseen ja romanttiseen rakkauteen perustuva tapa saada kumppani hieman epävarma saada itselleen kumppani.
Noissa maissa parisuhde on yleensä edellytys, että ylipäätään selviät elämässä. Lapsia tarvitaan, jotta he huolehtivat sinusta vanhana. Puoliso tarvitaan, jotta saat leivän pöytään. Suomessa voi elää oikein hyvää elämää sinkkunakin eikä parisuhde ja lapset ole samalla tavalla välttämättömyys. Mutta kyllähän Ensitreffit alttarilla - ohjelma saa sinkkuja osallistumaan eli tietyllä tavalla meillä on jo nyt kaipaamaasi "naittamista". Kaikki eivät tosin haluaisi päätyä telkkariin. Monissa maissa on deittipalveluita, joissa asiantuntijat etsivät parhaimman matchin. Ehkä sellaisille olisi tarvetta Suomessakin?
Ymmärsit pointtini erinomaisen hyvin. Ilahduttavaa. - Elämme Suomessa paradoksaalista aikaa sikäli, että luultavasti tällä hetkellä on helpompaa kuin koskaan historiamme aikana elää ja olla sinkkuna nutta myös löytää itselleen mieluisa ja oma toiveiden kumppani.
Kuitenkin samanaikaisesti useampi kuin mahdollisesti, koskaan ennen kertoo olevansa yksinäinen. - - -Toistaalta monella menee käsitteinä sekaisin se, mitä tarkoittaa olla tai kokea/ tuntea yksinäisyyttä, olevansa ns. yksinäinen ja siihen, mitä on olla ja elää yksin.
Totta eikä parisuhdekaan aina edes poista yksinäisyyttä. Puoliso voi olla paljon töissä, harrastuksissaan tai muissa omissa menoissaan. Tai voi olla, että ei lopulta olekaan enää kovin paljoa yhteistä juteltavaa eikä yhteistä tekemistä. On vain se arki työssäkäynteineen, kaupassakäynteineen, ruuanlaittoineen ja siivoamisineen. Illalla toinen katsoo telkkaria ja toinen on tietokoneella. Joillakin taas saattaa olla paljonkin ystäviä ja kavereita, mutta juuri yksin asuminen saa olon tuntumaan yksinäiseltä. Heille arkinenkin parisuhde on tärkeä yksinäisyyden poistamiseksi.
huhuhuh kirjoitti:
juu kyllä se naisilla taitaa kaatua siihen ylipainoon, kuinka helvetissä ne pystyy syömään itselleen alushousut eli mahanahka roikkuu niin alas että pillunkarvat peittyy alasti seisoessa suorassa
keuliiko mopo`?
Olen ollut aina hoikka, mutta kumppanin saaminen on ollut äärimmäisen vaikeaa. Olen myös luonteeltani kiltti ja pitkähiuksinen, raitis ja tatuointeja ei ole. En vain ole oikein koskaan kelvannut kenellekään ja niillekin, joille tietyllä tapaa kelpasin, olin vain korvike paremman puutteessa (ja miehet tunnustivat sen itsekin).
Ensimmäinen ja kolmas seurustelukumppaneistani olisivat halunneet 50-lukulaisen kodin hengettären (siis normaali/melko hyvä ruoanlaitto- ja siivoustaito ei kelvannut, vaan sain kuulla ilkeilyä aina, vaikka tein hyviäkin ruokia). Lisäksi molemmat heistä olisivat halunneet isompirintaisen ja jotenkin perinteisellä tavalla tavallisemman, lyhyen naisen. Toinen puolestaan oli itse luonneongelmainen kontrollifriikki ja sai kamalia raivokohtauksia käytännössä tyhjästä. Muitapa ei ole ollutkaan.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sit joissain maailman maissa, kuten ainakin paikoin intiaa ja joissain Afrikan valtioissa ole vielä tapana, että suvut tai perheet ratkaisevat sen, kenen kanssa heidän nuorensa muodostaa parisuhteen. Apuna tässä kaikessa voidaan käyttää "parittajaa" tai vastaavaa muuta "naittajaa." -pitäsikö vastaava käytäntö saattaa, ainakin osaksi Suomeen, kun onhan tuo enempi -vähempi satunnainen ja ihastumiseen ja romanttiseen rakkauteen perustuva tapa saada kumppani hieman epävarma saada itselleen kumppani.
Noissa maissa parisuhde on yleensä edellytys, että ylipäätään selviät elämässä. Lapsia tarvitaan, jotta he huolehtivat sinusta vanhana. Puoliso tarvitaan, jotta saat leivän pöytään. Suomessa voi elää oikein hyvää elämää sinkkunakin eikä parisuhde ja lapset ole samalla tavalla välttämättömyys. Mutta kyllähän Ensitreffit alttarilla - ohjelma saa sinkkuja osallistumaan eli tietyllä tavalla meillä on jo nyt kaipaamaasi "naittamista". Kaikki eivät tosin haluaisi päätyä telkkariin. Monissa maissa on deittipalveluita, joissa asiantuntijat etsivät parhaimman matchin. Ehkä sellaisille olisi tarvetta Suomessakin?
Olisin toivonut sellaista jo nuorena, sillä parisuhteen saaminen on ollut äärimmäisen vaikeaa kotonaviihtyvälle, raittiille ja kiltille (ja hoikalle) naiselle.
Laske rimaa ja ole valmis sietämään mitä tahansa paskaa seurustelukumppanilta.