**MARRASMAMMOJEN TO-PE**

Hohoijaa, rankka päivä taas ....



Luin pinon läpi, mut en enää yhtään muista mitä piti kommentoida.

Mä en ymmärrä mikä ihme Lotalla on ku ei nuku päiväunia!! Tai nukkuu max. tunnin. Eilenkin nukkui päivän aikana yhteensä 1½ tuntia päikkäreitä, ja illalla sain nukahtamaan vasta klo 23. Vartin yli yhdeksästä lähtien vein sänkyyn, mutta jouduin hakemaan pois kun huusi kyyneleet silmissä :((( Tämmöistä meillä ei ookkaan ollu ikinä, johtuiskohan sitten potusta. Ei oo menny oikein alas kyllä, vaihdan varmaan kohta bataattiin tai johonkin hedelmään, josko menis paremmin.



Ja voi itkut, anoppi ... Oonkin odottanu koska se jotain kommentoi ja nyt se sit tapahtu! Ei meille suoraan, mutta mun äidille. Eli sen mielestä meidän (siis mun ja miehen) kanssa pitää keskustella Lotan syömisestä ku sen mielestä me vouhotetaan liikaa, kun välttelen omassa syömisessäni jotain ruoka-aineita. Esim. sipulia, kahvia yms. jotka aiheuttaa Lotalle ilmavaivoja ja valvotaan sit yö... Sen mielestä Lotan pitäis saada syödä mitä haluaa ... Great .....



Väsyttää kun Lotta ei nuku päivisin enkä saa rentouduttua kun yöllä ja silloin pitäisi nukkua. Kaveri jolla on suunnilleen Lottaa tasan vuoden vanhempi tyttö valitteli tuossa kun niiden tyttö ei nuku enää viiden tunnin päikkäreitä, että kun ei oo enää ollenkaan omaa aikaa! Heh, heh, meillä ei oo IKINÄ nukuttu noin pitkiä päikkäreitä, enkä toisaalta haluakaan että nukkuu noin pitkään koska meidän yöt on suht rauhallisia ja pitkiä ...



Ei mut nyt meen masentuneena istumaan sohvalle ja tuijottamaan tv:tä kun Lotta nukahti hetkeksi ... Herää varmaan kohta, viimeistään 50 minuutin päästä ...



Viikonloppuja toivotellen,

Tintta-liisa

Tintta-Liisa: Ootteko vasta alkaneet maisteleen pottua? Meillä meinaan ihan sama tilanne oli viikko sitten kun pottua alttiin maisteleen. Alas ei mennyt (eikä edelleenkään mene) juuri yhtään. Yökkis tulee heti kun pottua suuhun saa. Porkkana uppoo pikkasen paremmin... siis ei yökkää, mutta ei sekään uppoo. Tissiä on nyt kaks päivää syöty 1-2 tunnin välein. Jotain tarttis saada uppoomaan ja pian. Hedelmää ajattelin myös seuraavaksi Annille tarjota jos sillä oppis syömään ja sitten jatkas näillä kasviksilla.



Nyt takas jääkiekkoo katteleen...



Hertta ja Nirso-neiti Anni 6kk ja viikko päälle.

Hertta05: Juu, keskiviikkona vasta ollaan aloiteltu potulla, eli ei montaa päivää olla kokeiltu. Mut on niin ikävän näköistä kun toinen yökkäilee kaiken pois :( Siks mietin bataattia, ja viimeisenä vaihtoehtona hedelmää. Josko vaikka hedelmä menis paremmin, ja sitten sitä sekottaisi myöhemmässä vaiheessa pottuun. Pientä huijausta :)



Viimeksi kun kirjoittelin puhuin josko saisin 50 minuuttia tuijottaa tv:tä. Eipä onnistunut, saman tien kun nousin koneen äärestä, alkoi kamala huuto! Onkohan se tuo pottu joka aiheuttaa sen??



Nyt onneksi vartti sitten hyydähti yöunille (toivon mukaan). Mä en kyllä ymmärrä kuinka meillä on niin rikkonaiset päiväunet, yöllä herätään pari, kolme kertaa, joskus ei ollenkaan.



No, nyt itsekin pitäisi käydä iltapesulla ja painua pehkuihin jotta jaksaa taasen huomenna.



Tintta-liisa ja Lottuska ~5 kk 3 vk

Plääh, silmäpussit roikkuu polvissa tällä(kin) mammalla. Neiti ei ole nukkuu meilläkin ihme puolentunnin pätkissä. Ja kauheen taistelun tulos,että ylipäätään rauhoittuu unille; pyörii ja hyörii ja päristelee ja karjuu ja itkee ja juttelee.. Toivottavasti ohi menevää, ennenkuin pimahdan..



" Kasvatuksesta" sen verran, et mä oon tai tulen olemaan aikas tiukkis, rajojen kannattaja, mutta ukko taas taitaa olla aika lepsu. Siis esim. meillä tulee olemaan yksi karkkipäivä viikossa ja minä olen pomo kaikissa asioissa, ei neiti. Pyrin olemaan johdonmukainen ja sovituista asioista ei lipsuta, ilman painavaa syytä. Saas nähdä sitten uhmisten ja muiden vaiheiden jälkeen, miten linja on pitänyt..



Mäkin kyl tahtoisin ne gracon matkarattaat, ovat vaan turkasen hintavat uutena.



Ostin muuten äsken tupperilta tytsylle lautasen ja tuttipullon nokkamukikorkilla. Saa nähä miten juominen sujuu tipattomasta nokasta. Tähän asti on käytetty sellasia, joista ei itse tarvi imeä. Siä tuppereilla meni pari tuntia ja ukko oli ihan hermona, kun likka oli huutanut puolituntia putkeen. Nyt isäntä häippäs johki kaverilleen vihaisena, ihan kun se mun vika olis jos joutuu huutoa kuunteleen.Huudot kyllä loppu, kun mä palasin maisemiin. Isäntä aika nihkeesti syöttää neitiä, jollen oo pumpannu maitoa valmiiksi. Ei esim. anna puuroa, kun ei muka osaa/viitsi tehdä. Ja ei nälkä oikeen taltu pelkällä hed.soseella ja korvike ei kelpaa. Täytyykin ensi kertaa varten ostaa valmispuuroja kaappiin niin voi niitä antaa sitten.



Meillä likka ei nielaise, jos ruoassa on pienikin kökkö. Kaikki saa vetää ihan sileeksi ja siltikin hän meinaa tukehtua. Välillä kasvot sinipunaisina yskii niin, että oikeen pahaa tekee ja minäkin pelästyn.



Nyt on oppinut sylkemään kaaressa veden suustaan oikeen kauas ja nauraa perään. Ei neiti oikeen ymmärrä, että äidistä se ei ole niin kovin hauska leikki. Ja olohuoneessa tänään yllätin hänet repimässä kannettavan tietsikan johtoja. Onneksi ei saanut konetta niskaansa.



Toivottavasti ei tullu kauheen sekavaa tekstiä, jotenkin on niin höppänä olo kun ei ole nukkunut vuorokauteen kuin pikku pätkiä.



Vähemmän pirteä Vilma ja vilkas neiti (joka onneksi nukahti hetki sitten, jännittää vaan kuinka pitkäksi/vähäksi aikaa..)

Tintta-liisalle jaksamisia. Toivotaan, että vauveli alkaa nukkumaan päikkäreitä paremmin. Jos vauva on kitunen, niin kyllä se enemmän voimia syö kuin naureskelava piltti. Anopin neuvot kannattaa jättää omaan arvoonsa. tiedän, että ei ole mukavaa, kun puututaan asioihin ja yritetään antaa neuvoja, omanikin aina välillä. Olen kyllä sanonut, että kysymme, kun apua/neuvoja tarvitsemme. Ja vanhemmathan vauvan parhaiten tuntee ja tietää, mikä hänelle hyväksi/huonoksi. Luota itseesi!!!



M@ggie:orava asiassa en osaa kyllä auttaa, onpas uteliaita otuksia. Täälläkin oravia on paljon, mutta ei noin kesyjä.



Poitsu on hereillä ollessan vähän kitunen, lattialla ei viihdy yhtään. Sylissä kyllä kelpaa naureskella. Onneksi isosisko jaksaa viihdyttää aina hetkisen, ja hänen jutuilleen kyllä oikeeen naureskelee, niin välillä saa hommia tehdyksi. Päiväunet kyllä nukkuu hyvin, parit lyhkäset ja yhdet pitemmät noin kolme tuntia ja partsilla. Ja yöt kyllä menee mukavasti, kerran syö noin kolmen aikoihin ja aamulla 6-7 aikoihin ja hyvällä tuurilla pikku unet voi vielä sen jälkeen ottaa. Itsekin on kyllä pirteämpi, kun saa yöllä nukuttua. Paitsi ei tällä hetkellä, kun nää vitsin tabletit väsyttää.



Parina päivänä pojalle olen antanut possua. Ihmetteli vähän uutta makuelämystä, mutta söi oikein mielellään. Pertulle on muutenkin kiinteät maistuneet hyvin. Alussa suuttui, kun sai vain lusikan pari. Hedelmä soseista ei kylläkään oikeen välitä. Persikkabanaani ja luumu menevät. Ei päärynä, kuningatar, persikka, punaposki, mangolle irvistäää oiken pahasti. Ja ruusunmarjasta tulee kyllä ihan punaset posket. Joten se ei poitsulle passaa.



luenpa vielä kirjaa muutaman sivun. Anna-Leena Härkösen loppuunkäsitelty. Potterin sain luettua, mutta olin kyllä hippasen pettynyt.



Täältäkin viikon lopuua toivotellaan ja vielä kerran nautinnollista äitienpäivää!!! Toivottavasti isukit muistaa helliä ja pitää hyvänä =)

Onpa mälsää, että mies noin käyttäytyy. Kyllähän hänenkin lapsen hoitoon pitäisi osallistua. Ja antaa sinulle omaa aikaa.

En nähnyt vielä uutta pinoa, joten aloittelenpa uuden.



Eilen oli meillä suuri päivä, Lotta sai ekan kerran pottua! Ei oikein maittanut :) Tänään sitten lisää ja sama homma. Katotaan nyt kauanko menee ennenkuin saadaan oikein yhtään alas .... Samantien melkein sylki pois mitä oli laitettu suuhun. Mutta täytyy myöntää että kyllä tissimaidolla onkin ollut helppo mennä :)) Miten te muut ootte tehneet pelkän perunan kanssa, voiko parina päivänä antaa samaa keitettyä perunaa? Niin ja tyhmä kysymys: soseutatteko perunan maidolla ennen lämmittämistä vai sen jälkeen? En tiä pitääkö huomenna käyttää sauvasekoitinta yhden perunan survomiseen josko menis paremmin alas. Nyt oon vaan haarukalla ja lusikalla yrittäny survoa soseiseksi. Mitä oireita muuten tulee jos on allerginen perunalle, ja tuleeko oireet heti? Meillä ei ollut eilen muuta kuin että mahaan vissiin pisti kun huuteli kovemmin iltapäivästä. Yö oli rauhallinen.



Pukemisesta vielä: tulin siihen tulokseen että kun ne +20 asteen lämmöt koittaa, niin pakko sen on uskoa ja laittaa Lotta ulos vaunuihin pelkässä t-paidassa (ja ehkä shortseissa) koska heräili niin hikisenä/nopeasti noina kuumina päivinä. Jos en väärin muista niin jollakin muullakin oli sama tilanne että sai laittaa jo vähemmän päälle.



Huomenna on Lotan nimipäivä, ja isovanhemmat tulevat sitä juhlistamaan. Äitienpäiväkin on sunnuntaina, katotaan nyt keksiikö mies mitään vai unohtaako koko jutun ... Aiotaan olla ihan kotosalla koska meillä tosiaan olis muuten 4 paikkaa kierrettävänä.



Matkarattaista: ostetaan varmaan kavereilta käytetyt Gracot, myyvät sen verran halvalla. En tiedä tarkempaa mallia mut lastentarvike-liike niitä kuulemma oli suositellut, että kai ne hyvät on.



Tintta-liisa ja Lotta 5½ kk

TinttaLiisa: Meillä ei myöskään kelpaa haarukalla muussattu ruoka, mutta sauvasoseuttajalla tehty sose tekee kauppansa ihanan mmm.. ääntelyn kera. Mä teen Onnille ruoan kahden päivän välein. Säilytän ruokia jääkaapissa ja ainakin neuvolassa sanoivat, että hyvä järjestelmä, eli kaiketi säilyy keitetty peruna seuraavalle päivälle.



Kirjoittelin eilen iltamyöhään pinoon, enkä huomannut, että se pino oli tosiaan ma-ke. Kopioin tekstini nyt tähän sitten jatkoksi :)



Voi mua ja mun imetyspehmeitä aivoja :D

Ilmeisti olen tosiaan Auringonkukka kutsunut poitsuanne Onniksi. Tämä menee samaan kastiin sen kanssa, kun puhun Helsingistä epähuomiossa nimellä Suomi. Eli siis kaikki pienet pojat ovat minulle Onneja. Onni = vauva :D Pikaiset paranemiset sinulle!



Täällä järkytyksestä toivun. Olin torkahtanut sohvalle, Onni on jo yöunila ja mies koirien kanssa venettä fiksaamassa. Heräsin Onnin sydäntä raastavaan itkuun, oikein huusi. Juoksin makkariin, enkä ensin huomannut mtään. Onnilla on sängyssä pehmoleluja, joita siirtelee ahkerasti. Siirsinkin yhden takaisin paikalleen ja huomasin, että Onnin käsi liikkui sen mukana. Tutkin ja huomasin, että lelussa oli pieni langansilmukka, johon raukka oli kieputtanut sormensa oikein tiukalle, eikä saanut sitä enää irti. Lanka oli todella tiukalla. Aikani räpellettyä hysteerisen itkun säestämänä sain langan irti. Puhalsin ja itku loppui siihen, kaveri nukahi, mutta sormessa on nyt nihaumaa pieneksi haavaksi asti :(



Aivan kamala olo tuli.



Onni on alkanut nostaa pyllyä kohti taivasta ja tänään sai jo itsensä illalla meidän sängyllä konttausasentoon, mutta kaatui sitten kyljelleen :) Tosiaan ryömii jo vauhdikkaasti paikasta toiseen.



Tämä äitiys on todella ollut kokonaisvaltainen kokemus. Tiesin, etten lapsen saatuani näkisi enää maailmaa samoin kuin ennen, mutta että nään sen näin, se on kuitenkin ollut yllätys. En koskaan aiemmin ole tiennyt tällaisesta rakkaudesta. Että voi olla näin huolissaan jostain ihmisestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Kurkkua kuristaa pienikin huoli. Seinä nousee sielussa pystyyn, jos pienellä pienikin hätä. Että millään mulla ei lopulta ole merkitystä kuin tämän pienen ihmisen olemassaololla. Sydämeni ei pomppaile enää vailla syytä. Minulla on tarkoitus, syy elää.



Kyllä sitä välillä tuntuu, että sydän ryntää ulos rinnasta kun tuota pikkuista katselee.



Noema ja paljasjalkainen suomalainen Onni-vauva :D

mä soseutin perunan Tupperwaren perunanuijalla (siis sellainen muovinen, oikeaa nimeä en tiedä) ja sitten siihen " muussiin" lisäsin maidon. kun vauvanruokakurssilla sanottiin, että jos perunaa soseuttaa sähköisellä laitteella, siitä tulee liisteriä. mutta meidän pojulle siis ei sitten peruna käynyt :o( enkä sitä edes heti huomannut. kolme-neljä päivää syötiin perunaa ja sitten kokeiltiin maissivelliä. kai se naama oli alkanut jo punoittamaan, mutten osannut kiinnittää huomiota, kun ensin epäilin tuota maissia. naama oli siis kauttaaltaan aika punainen ja ihan pieniä näppyjä täys. neuvolassa epäili vain kuolasta johtuvaksi. jossain vaiheessa siinä sitten aloin itse pohtimaan, että mistähän voisi johtua, oltiin jo otettu muitakin makuja mukaan. jätin perunan kolmeksi päiväksi pois, naama parani heti. Sitten kokeiltiin perunaa uudemman kerran ja naama alkoi samana päivänä heloittamaan, tuli näppyjä ja lisäksi maha meni kuralle. täytyy kokeilla perunaa uudemman kerran joskus myöhemmin. bataattia en ole saanut vielä keitettyä, vaikka kaapissa odottaakin. olen sitten sekoittanut eri makuja (parsakaali, porkkana, palsternakka jne.) maissisoseeseen. lihoja ei vielä olla maisteltu. meillä jäi muuten " maistelu" aika vähälle, poju on todella hanakka syömään, kovaan ääneen vaatii lisää ja menee ihan sekaisin jo pelkän lusikan näkemisestä :o)



no niin, nyt kun olis ehtinyt kirjoittaa, en enää muista mitä piti kommentoida.



ai niin, töistä soittivat ja kysyivät, milloin meinaan mennä takaisin. no, en ole vielä päättänyt, mutta en kuitenkaan vielä syksyllä.



ensimmäistä äitienpäivä tulossa. mies ihan paniikissa kyselee, että mitä haluan jne. sanoin, että hän ja poju aloittavat nyt oman perinteen tämän asian tiimoilta (ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa siihen :o) ja etten halua materiaalia vaan ennemminkin tekoja ja kokemuksia. ruukkuruususta sanoin, että sitä en halua :o) mutta esim. valkovuokot aamiaispöydässä olis aika ihanaa. no, aamiainen vuoteeseen on aika epätodennäköistä, kun poju herää kuudelta! mun vanhemmat tulee meille sunnuntaina lounaalle, jonka mieheni, isäni ja veljeni tekevät ja silloin ajattelin, että olis kiva juhlistaa kuohujuoman kera tätä ensimmäistä äitienpäivää.



mukavaa loppuviikkoa ja oikein ihanaa äitienpäivää kaikille marrasmammoille!

Ettäkiva taas lueskella piitkästä aikaa marrasmammoja! Ollaan oltu reissussa pari viikkoa enkä ole päässyt teitä lueskelemaan. Kiva kuulla että ryömitäänkin jo siellä jossain.. Meillä ei mennä vielä massulleenkaan, kyljelle mennään kovasti mutta ei vielä muu kiinnosta ukkelia.



Noema: ihana kuulla sinunkin äidinonnesta. Se rakkaus on niin valtaisaa omaan lapseen että ei sitä tosiaan olisi uskonut. Onneksi sitä ei tiedäkään kuinka ihanaa se on ennekuin on äiti, eihän sitä tuskaa kestäisi :) Varmasti olit huolesta mutkalla eilisen sorminäpertelyn jälkeen, itsekin olisin varmasti parkunut antaumuksella!



Se on kyllä totta että kaikki huolestuttaa jo valmiiksi, toisen hyvinvointi on niin tärkeää. Ihanaa olla äiti. Näin äitien päivää odotellessa on ihana puhua äitiydestä, toivoisin että meidänkin perheessä äitienpäivästä tulisi perinne, niinkuin se on ollut omassa perheessänikin. Tänä vuonna vaan tulee olemaan surullinen äitienpäivä sillä oma äitini ei enää ole nauramassa meille. Aion silti laulaa äidilleni " orvokkini tumma silmä" laulua, toivottavasti äiti kuulee sen sinne jonnekin missä hän nyt sitten onkin. Oih, tulee taas niin paha mieli kun äitiä miettii.



Kirjoittelempa enemmän kunhan aivot taas jaksavat.

Täällä vetistellen luen teidän kirjoituksia, etenkin Noema ja Soleil saitte mut kyyneliin tunnekirjollanne. Varmaan tuo lähestyvä äitienpäivä saa mielen entistäkin herkemmäksi. Tunnen myös niin suuria onnen ja rakkauden tunteita poikaa sylitellessä ja katsellessa että välillä tunnen pakahtuvani. Ja päivittäin kannan myös huolta siitä onko pojalla hyvä olo... särkeekö ikeniä, kutiseeko iho liikaa, onko vatsa kovalla jne. Ihanaa silti että murheet ovat noin pieniä, toivottavasti sellaisina pysyvätkin. Meillä kaikilla.



Kiitoksia paranemistoivotuksista! Ne tepsivät mainiosti ja kuume on jo taltutettu, vasen rinta vielä vähän aristaa, mutta kyllä tämä tästä. Vaunuttelut oon jättänyt vielä tältä päivältä väliin ja aika pienissä pätkissä poika on sitten nukkunutkin. Kahdet ekat torkut parvekkeella n.puolen tunnin pätkissä ja nyt parhaillaan nukkuu kolmansia unia omassa sängyssään. Taas heräsi puolen tunnin jälkeen ensin mutta maidolla sain nopeasti takaisin uneen.



Rintatulehdus on vaikuttanut ikävästi maidon määrään, tuntuu että rinnat olisi ihan tyhjää täynnä. Hirmu pitkään kestää myös että maitoa alkaa herumaan, onneksi pojalla on riittänyt kärsivällisyyttä imeä. Normaalia tiheämmin poika on käynyt tissillä, samoin puuro ja soseet maistuvat tavanomaista paremmin. Tänään söi kinkku-kasvissosetta puolitoista pilttipurkillista ja siihen vielä maidot päälle. Eikä edes tullut pukluja vaikka poika pulauttelee normaalisti aika paljon, joten tarpeeseen taisi kaikki ruoka olla. Hyvä että maistuu. :-) Ja hyvä että on tiuhaan tissillä niin alkaa varmaan taas maitoa pikkuhiljaa irrota paremmin. Toivottavasti ainakin.



Kaunista kevätpäivää kaikille!



Auringonkukka ja tuutilullaamassa oleva poika 6kk ja 3pv

voisin todella nukkua koko ajan, tympeitä noi allergialääkkeet,kun niin väsyttävät. Ja en kauhesti viitti olla ulkona, kun niin kutittaa nielua,nenää....

meillä kitistään hammasta, tai ainakin kitistään.



Ihania äitienpäivä suunnitelmia teillä marrasfantti. =)

Ja soleil, voimia sinulle. On varmasti rankkaa kokea äitienpäivä ilman omaa äitiä. Onneksi muistot ovat seuranamme.



Me menemme äitienpäivänä miehen mummulle, asuvat ihan lähellä. Siellä on myös miehen vanhemmat. Aamusta nautimme kotona kakkua tai mitä nyt mies keksiikään. =) Ja niin innolla odotan pikkuneidin yllätystä! on tainnut unohtaa, mitä onkaan kaappinsa piilottanut, kun ei ole sistä vielä antanut. Itsekin muistan kuinka malttamaton sitä oli. Halusi heti antaa äitien/isänpäivä yllätykset.



Yhdyn kyllä ihan teidän ihaniin ajatuksiin äitiydestä. " Ennen meillä oli toisemme, nyt meillä on kaikki." Omat pienokaiset, niin rakkaat ja kultaiset. =)



" Äiti on ihminen, joka voi korvata kaikki muut,

mutta jota itseään ei kukaan voi korvata. "



Kaunista äitienpäivää kaikille ja nauttikaamme tästä ihanasta tittelistä, jonka olemme saaneet!!! =)



Nyt ruuan laittoon.

[color=purple] En eilen jaksanut kirjoitella mutta täällä taas !

En muista kuka kirjoitti siitä (äitykkä80, oiskohan ollut?) haikeudesta että lapsia ei enää tule lisää. Itelläkin haikea olo kun katselee pojan kasvua ja kehitystä. Enää ei Jere tuosta vauvaksi muutu.



Äitienpäivästä: sanoin miehelle että voin itse maanantaina käydä ostamassa kukat :D (tämä siitä syystä että haluaisin semmoisia kukkia jotka säilyy koko kesän, esim. pelargonioita, markettoja. Mies oli sitä mieltä ettei osaa käydä niistä yksin ostamassa.)

Kakku olisi tietysti kiva saada ja niitä valkovuokkoja.



Meilläkin on käynyt noita " onnettomuuksia" . Se on raastavan kuuloista itkua kun pienelle jotain käy :( Muutaman kerran meidänkin poju on pinniksessään huutanut hädissään. Hposöläinen laittaa välillä kädet, milloin jalat pinnojen väliin ja jää siihen sitten jumiin.



Sousittelen muuten että lihojen kanssa pienennetään/pilkotaan/muussataan erittäin hyvin!

Näin meillä eilen:

Olin edellisenä iltana tehnyt naudanlihaa, perunaa ja porkkanaa (keittänyt vedessä). Lihapalat jätin tarkoituksella vähän isommiksi. (en siis esim survonut sauvasekottimella tms.)

Aloin sitten syöttämään poikaa ja söikin hyvin aluksi. Söin itse siinä samalla. Poika saattaa useinkin yskiä syödessään, joten en siihen tälläkään kertaa kiinittänyt erityisempää huomita, vilkaisin vain.

Yskintä jatkui ja katsoin poikaa. Pomppasin siltä istumalta ylös ja aloin huutaa miestäni. Poijan naama oli aivan punasinertävää. Silmien ympärillä tummanpunaiset ympärät ja muu naama ihan punaisena.

Äkkiä revin lapsen ylös sitteristä, jolloin sai yskäistyä ruoat pois. Mielessäni kävi kaikki hätänumeroon soittamisesta vauvojen ensiapuun. Nostin pojan vielä varmuuden vuoksi kädelleni (maha käden päällä) ja taputtelin varovasti selkää.

Onneksi selvisimme säikähdyksellä.





Noh, eipä tässä kummempia. Kirjoittelen taas!



10kaks

[color=pink] Ostinkin muutamaksi päiväksi varastoon valmiita ruokia. Sen verran on pelko pöksyssä vielä!

Maanantaina (tai vkonloppuna) mennään ostamaan toimiva sauvasekotin.



Kurjaa, viikonlopuksi on luvattu kylmempää ilmaa ja sadetta :( Justiinsa kun täälläkin ollaan ja ois ollu pihakirppis. No, näkee huomenna mikä on sää.



Tulipa " huono omatunto" kun lukee tota AP-ketjua (hellä vanhemmuus tms.) Jotenkin tuntuu että heidän kasvatus menetelmät ovat ainoita oikeita. (vaikka sanovatkin että kumma kun " huudattajat" eivät kuuntele muita ollenkaan)

Noh, asia selvinnee jos jaksaa lukea ketjun " huhuilee miuta AP-vanhempia" .

Täytyy kyllä myöntää että itellä on ihan omanlaisensa kasvatusmenetelmät. Ei kirjoista luettua vaan ihan vaistojen ja neuvojen varassa oleva kasvatus. Ja osaltaan opittuakin.

Meillä ollaa siis varmaankin " sekakasvattajia" :D



Kirjoittelemisiin taas.



10kaks ja ukko



Ainiin. Meillä oli miehen kanssa eilen yöllä riita. Oltiin molemmat sitä mieltä että tämä ei voi jatkua näin tämä yhdessä olo. Sen on kyllä huomannutkin, tuntuu että mikään ei toimi ja pienimästäkin tulee riitaa. Mietimme jo, että mies saattaa muuttaa pois. Saa nyt nähdä mihin tämä kehkeytyy vai puhdistiko riita ilmaa..?

[color=blue] Ostinkin muutamaksi päiväksi varastoon valmiita ruokia. Sen verran on pelko pöksyssä vielä!

Maanantaina (tai vkonloppuna) mennään ostamaan toimiva sauvasekotin.



Kurjaa, viikonlopuksi on luvattu kylmempää ilmaa ja sadetta :( Justiinsa kun täälläkin ollaan ja ois ollu pihakirppis. No, näkee huomenna mikä on sää.



Tulipa " huono omatunto" kun lukee tota AP-ketjua (hellä vanhemmuus tms.) Jotenkin tuntuu että heidän kasvatus menetelmät ovat ainoita oikeita. (vaikka sanovatkin että kumma kun " huudattajat" eivät kuuntele muita ollenkaan)

Noh, asia selvinnee jos jaksaa lukea ketjun " huhuilee miuta AP-vanhempia" .

Täytyy kyllä myöntää että itellä on ihan omanlaisensa kasvatusmenetelmät. Ei kirjoista luettua vaan ihan vaistojen ja neuvojen varassa oleva kasvatus. Ja osaltaan opittuakin.

Meillä ollaa siis varmaankin " sekakasvattajia" :D



Kirjoittelemisiin taas.



10kaks ja ukko



Ainiin. Meillä oli miehen kanssa eilen yöllä riita. Oltiin molemmat sitä mieltä että tämä ei voi jatkua näin tämä yhdessä olo. Sen on kyllä huomannutkin, tuntuu että mikään ei toimi ja pienimästäkin tulee riitaa. Mietimme jo, että mies saattaa muuttaa pois. Saa nyt nähdä mihin tämä kehkeytyy vai puhdistiko riita ilmaa..?

10kaks, tuollainen säikäyttää aina! Itse olen ihan hysteerinen tukehtumisen kanssa. Tuttavan tuttavan lapsi, 3v, tukehtui nakin palaseen ja menehtyi. Kamalaa!!!

Ja kohta, kun nämä toukkasemme liikkuvat enemmän, niiin varovainen saa olla, että mitä milloinkin suuhunsa löytävät. Esikoisen kanssa ollaan asian tiimoilta keskustelua käyty, että lelut pysyisi omassa huoneessa.



Siivouspäivä. Ja voisi energiaa löytyäkin, kun vaan saisi alotettua.

Viikonlopusta tuleekin varmaan kiireinen, kun vieraita ja kyläilyä tiedossa.



Ja toivottavasti 10kaks saatte miehesi kanssa asiat rullaamaan. Meilläkin pientä nurinaa on viime päivinä ollut.



en muista olen kertonut, mutta poju on oppinu pään heilutuksen " ei ei" ja hauskaa on. =) Veikeetä!



tulen myöhemmin lukemaan juttujanne. Kaunista päivää kaikille!!!

Uskomatonta mutta meillä nukuttiin viime yö yhdellä ainoalla herätyksellä! :-) Poika nukahti yöunille yhdeksän tienoilla ja heräsi syömään vasta puoli neljältä, siihen saakka nukkui aivan rauhallisesti. Taisi itsekin säikähtää sitä että oli nukkunut niin hyvin kun tuolloin puoli neljältä herätti molemmat vanhempansa ihan hirmuisen KOVAÄÄNISELLÄ huudolla, joka loppui kyllä salamana kun syliin otti. Tai ehkä oli vaan ISO nälkä. ;-) Unet karisi kyllä omista silmistä vähäksi aikaa moisen huutokohtauksen jälkeen, en tiedä olisiko reppana nähnyt jotain painajaista. Tissittelyn jälkeen jatkoi tyytyväisenä uniaan klo.6.15 saakka, jolloin heräsi iloisena uuteen päivään.



Pari tuntia poju hillui hereillä ja nyt on nukkunut jo kaksi tuntia parvekkeella. Hyvä että uni maittaa myös paikallaan pysyvissä vaunuissa. Vaunulenkille tekisi kyllä kovasti mieli, mutta ajattelin olla vielä tänään varovainen ulkoilun suhteen kun vasta siitä rintatulehduksesta toivuin. Nyt alkaa onneksi maitoakin tulla tisseistä paremmin, huh helpotus.



10kaks: Kauhistus tosiaan mitä teidän pojalle kävi, ihan kylmät väreet meni pitkin selkää kun juttuasi luin. Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Tarviipa tosiaan itsekin olla varovainen noiden ruokien kanssa ja muutenkin tietysti. Poika kun työntää suuhunsa kaiken mahdollisen minkä käteensä saa. Onko jollain tietoa minkä ikäisenä tuo " maistelu-vaihe" keskimäärin loppuu? Taitaa sekin tietysti olla aika yksilöllistä.

Tervehdys työleiriltä, tai ainakin siltä tuntuu, ettei kerkeä mitään muuta tehdä kuin purkaa/täyttää astian- ja pyykinpesukonetta, imuroida ja siivota muuten tavaroita pois tieltä ja sitten vielä ruuanlaitto päälle, huh huh...äitiysloma (mitähän toi loma tarkoittaa tuossa perässä?)



Mintunkin soseissa on ollut broileri vähän suurempana, niin alkaa tökkiä ja yskii paljon. Täytyy vaan vielä soseuttaa hyvin. Mietityttää jo valmiiksi tuo leivän antaminen, mitenkähän se onnistuu sitten aikanaan?



Me oltiin tiistainta 6 kk neuvolassa ja strategiset mitat olivat 70 cm ja 8750 g, meillä oli sellainen ryhmäneuvola, jossa oli samanikäisiä vauvoja äiteineen useita, ihan kiva oli nähdä samanikäisiä veitikoita :)



Mintun 6 kk synttäreitä vietettiin keskiviikkona, aika kyllä menee tosi nopeasti. Silloin ensimmäisinä viikkoina kotona tuntui, ettei aika kulu millään kun oli väsynyt ja päivärytmi vauvalla ihan sekaisin.



Mä olen elänyt ihan yli varojeni viime kuussa, on tullut ostettua kaikkea kivaa vauvalle ja ruokakauppaan on hukkunut loput eurot, nyt ei auta kuin vetää vyötä kireemmälle, olen kyl tosi huono siinä:/ Katsotaan miten seuraava 4 viikkoinen selvitään:)



Hyvää äitienpäivän odotusta :)

Touko ja Minttu 6 kk 2 pv

Niin piti tuosta " kasvattamisesta" vielä sanoa, että musta tuntuu et meillä tullaan kasvattamaan aika löysästi. Vauva on saanut jo maistella kaukosäätöäkin.



Mietin samalla, että meillä taitaa olla kaksi karkkipäivää viikossa, jos karkkipäivää pidetään yleensä ollenkaan. Mitä järkeä antaa lapselle karkkia vain kerran viikossa, kun itekin herkuttelen jollakin makealla joka päivä. Tosin mikäli karkkipäivä on 2 kertaa viikossa on kertaostos karkkia pieni.



No saas nähdä miten käy. Kaikki mitä etukäteen on ajatellut et teen sitten niin kun mulla on lapsi jne... niin mikään ei luultavasti tule pitämään paikkaansa :)

Poika nukkuu ulkona ja taas mamma koneella. Siis meillä on nukuttu niin huonosti päikkäreitä nyt lämpimien kelien aikoina. Vaihdoin jo ratasosankin käyttöön, kun ajattelin että kopassa ei ilma kierrä... eikä sanottavammin vaikuttanut. Ehkä se hampaiden tulo tosiaan vaivaa, tai sitten tuo liikkumisen lisääntyminen yleensä. Öisinkin jumppaillaan ihan hurjana, peitot vaan heiluvat;)



Ensi viikolla tulee puoli vuotta täyteen ja sitten alkaa perunan maistelu, kamala muuten miten säikäytti se 10kaks, oliko?! lihatapaus... kyllä varmasti iskee paniikki, kun toinen naama punaisena kakoo. Pitää todella olla huolellinen noiden syömisien suhteen.



Minullakin sitten ensimmäinen tuo päivä äitien... enpä sen kummempia " vaadi" . Mies jos aamupalan tekee ja illalla pojun kylvettää (meillä kun se yleensä äidin homma) niin ihan hyvä. Kakutellaan sitten anoppilassa... mitä sitä nyt kaikkialla, ehkä eri sitten kun poju vähän isompi... niin voi kakunkin yhdessä leipoa. Onneksi tosin vielä pieni, aika kuluu niin nopeaan. Välillä tuntuu, että liiankin!!



Äitini oli meillä muutaman päivän, tehtiin yhdessä pihatöitä... voi miten mukavasti se sujuikin kaksin. Kävin myös ostoksilla, enkä löytänyt yhtään mitään... mutta tulipa nyt kolme tuntia vietettyä ihmisten ilmoilla. Poju oli pahimpaan nälkäänsä imaissut tuttelia, mutta ei kovin riemastuneena ollut mausta ja pullosta.



Matkarattaattikin tuli hankittua; hauska juttu, menin hakemaan Carena easyjä, mutta kotiin tulin Gracojen kanssa. Olivat niin kamalan tummasävyisiä nuo Carenat... siis ihan hullua, kum matkiksia kuitenkin käytetään lähinnä kesäisin ja aurinko paistaa... niin laita nyt sitten lapsi mustiin kärryihin siis HALOO missä suunnittelun järki?! Tuo siis oli suurin syy, miksi sitten päädyin eri merkkiin ja sitten yhtäkkinen mielipiteen muutos, että mieluummin kumi- kuin muovipyörät.



Mitäs tässä muuta, päivät kuluvat aikast samalla rutiinilla. Ihanaa leppoisaa eloa ja oloa vauvan tahtiin. Miehen kanssa onkin sitten vähemmän leppoisaa... meillä suuria mielipide-eroja yhteisen ajan suhteen. Niin kait se mies haluaisi olla sinkku ja perheellinen yhtäaikaa. Itse en vaan sulata sitä lainkaan, että toinen haluaisi olla viihteellä joka viikonloppu (ei tosin ole, mutta aina aihetta ruoditaan ja sitä kuinka kaikki muut *huom! lue sinkut* ovat menossa). Siinä sitten menisi sunnuntai päätä ja oloa selvitellessä...



Mukavaa äitienpäivää kaikille!