Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä? Vaihdanko alaa vai en?
07.12.2018 |
Tiedän että tältä palstalta on melko turha hakea vertaistukea tai edes asiallisia vastauksia, mutta kokeillaan nyt kuitenkin.
Olen 25 vuotias ja tähän asti ollut melkoinen tuuliviiri uran/opiskelun suhteen. En ole tiennyt selkeästi mitä haluaisin tai mitä kannattaisi opiskella, joten olen ollut vain töissä. Töissä viihdyin ihan hyvin, mutta kouluttamattomuuteni harmitti. Tiesin (tiedän) olevani ihan fiksu ja ahkera tyyppi, joka pärjäisi korkeakoulussa.
Tänä vuonna hain vihdoin opiskelemaan ja aloitin tänä syksynä kiinnostavan oloisella alalla, mutta... En ole varma onko tämä sittenkään se "oikea" ala. Mielessä on alkanut siintää toinen tieteenala, joka olisi yhtä kiinnostava, mutta todennäköisesti paremmin työllistävä ja parempipalkkainen. Toisaalta hävettäisi muuttaa taas mieltään ja aloittaa opinnot taas nollasta.
Olen myös harkinnut töihinpaluuta rahanpuutteen vuoksi ja se onkin yksi melko iso asia, joka varjostaa opiskeluani. Mielipiteitä, kommentteja?
Kommentit (5)
Vähän epäilyttää että jos nyt vaihdat alaa niin sitten olet taas vuoden päästä tilanteessa, että mietit että ehkä tämäkään ei ole oikea ala.
Mutta jos nyt et ole kovin kertaa vielä tuuliviirimäisesti vaihdellut, niin sitten on ihan ok ja hyväkin kokeilla että jos se toinen ala olisi parempi. Mutta siinä vaiheessa jos on jo muutama kokeilu takana eikä mikään vaan natsaa niin voi olla parempi vaan todeta että ongelma on omassa luonteessa eikä alassa, ja väkisin tahdonvoimalla hankkia itselleen joku koulutus, vaikkei niin nappaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäilyttää että jos nyt vaihdat alaa niin sitten olet taas vuoden päästä tilanteessa, että mietit että ehkä tämäkään ei ole oikea ala.
Mutta jos nyt et ole kovin kertaa vielä tuuliviirimäisesti vaihdellut, niin sitten on ihan ok ja hyväkin kokeilla että jos se toinen ala olisi parempi. Mutta siinä vaiheessa jos on jo muutama kokeilu takana eikä mikään vaan natsaa niin voi olla parempi vaan todeta että ongelma on omassa luonteessa eikä alassa, ja väkisin tahdonvoimalla hankkia itselleen joku koulutus, vaikkei niin nappaisikaan.
Pelkään juuri sitä että minusta tulee tällainen, joka hyppii alasta toiseen eikä valmistu mistään. Tähän mennessä olen keskeyttänyt amiksen, meninkin lukioon ja nyt opiskelen tällä nykyisellä alalla yliopistossa. Eli käytännössä en ole vaihdellut vielä aloja, mutta mielessäni olen vaihtanut kiinnostuksenkohdettani vaikka kuinka monta kertaa. Siksi minulla kesti niin kauan hakea tänne, kun en osannut päättää, ja nyt harmittaa kun tuntuu että valitsin kuitenkin väärin, näinkin monen vuoden mietinnän jälkeen. Enkä tiedä kannattaisiko tämä vain niellä ja jatkaa loppuun asti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäilyttää että jos nyt vaihdat alaa niin sitten olet taas vuoden päästä tilanteessa, että mietit että ehkä tämäkään ei ole oikea ala.
Mutta jos nyt et ole kovin kertaa vielä tuuliviirimäisesti vaihdellut, niin sitten on ihan ok ja hyväkin kokeilla että jos se toinen ala olisi parempi. Mutta siinä vaiheessa jos on jo muutama kokeilu takana eikä mikään vaan natsaa niin voi olla parempi vaan todeta että ongelma on omassa luonteessa eikä alassa, ja väkisin tahdonvoimalla hankkia itselleen joku koulutus, vaikkei niin nappaisikaan.
Pelkään juuri sitä että minusta tulee tällainen, joka hyppii alasta toiseen eikä valmistu mistään. Tähän mennessä olen keskeyttänyt amiksen, meninkin lukioon ja nyt opiskelen tällä nykyisellä alalla yliopistossa. Eli käytännössä en ole vaihdellut vielä aloja, mutta mielessäni olen vaihtanut kiinnostuksenkohdettani vaikka kuinka monta kertaa. Siksi minulla kesti niin kauan hakea tänne, kun en osannut päättää, ja nyt harmittaa kun tuntuu että valitsin kuitenkin väärin, näinkin monen vuoden mietinnän jälkeen. Enkä tiedä kannattaisiko tämä vain niellä ja jatkaa loppuun asti.
Ap
Ei siinä auta kuin tehdä se päätös ja sitten pysyä siinä.
Itsellä oli tosiaan vähän sama tilanne. olin ensin lähtenyt opiskelemaan hoitoalaa, sitten totesin vuodessa että ei ole yhtään mun juttu. Lähdin yliopistoon lukemaan biokemiaa, totesin taas että plääh, ei kiinnosta. Sitten menin lukemaan tietojenkäsittelyoppia, syystä että ajattelin että siellä töitä ja liksaa riittää. Mutta: vuoden päästä olin taas tilanteessa, jossa tuntui ettei ala ole oikea. En minä ehkä haluakaan istua yksin koodailemassa päivät pitkät, ja niin miesvaltainen alakin tuntui hankalalta kun en ole mikään sosiaalisesti sujuva joka tulee kaikkien kanssa toimeen tuosta vaan.
Tein kuitenkin päätöksen, että aion jatkaa maisterintutkinnon tietojenkäsittleytieteestä, vaikka tuntuisi miltä, koska aloin olla varma että meninpä ihan mitä tahansa opiskelemaan niin levoton luonteeni taas alkaisi valittamaan että ei tämä ole oikea, tässä on tätä ja tätä vikaa. En ole kyllä katunut sitä että valmistuin ja olen ollut alan töissä jo 9 vuotta :) Ei tämä mikään suuri kutsumusammatti mulle ole, mutta ihan jees, suht kevyesti saa tienattua 5000 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäilyttää että jos nyt vaihdat alaa niin sitten olet taas vuoden päästä tilanteessa, että mietit että ehkä tämäkään ei ole oikea ala.
Mutta jos nyt et ole kovin kertaa vielä tuuliviirimäisesti vaihdellut, niin sitten on ihan ok ja hyväkin kokeilla että jos se toinen ala olisi parempi. Mutta siinä vaiheessa jos on jo muutama kokeilu takana eikä mikään vaan natsaa niin voi olla parempi vaan todeta että ongelma on omassa luonteessa eikä alassa, ja väkisin tahdonvoimalla hankkia itselleen joku koulutus, vaikkei niin nappaisikaan.
Pelkään juuri sitä että minusta tulee tällainen, joka hyppii alasta toiseen eikä valmistu mistään. Tähän mennessä olen keskeyttänyt amiksen, meninkin lukioon ja nyt opiskelen tällä nykyisellä alalla yliopistossa. Eli käytännössä en ole vaihdellut vielä aloja, mutta mielessäni olen vaihtanut kiinnostuksenkohdettani vaikka kuinka monta kertaa. Siksi minulla kesti niin kauan hakea tänne, kun en osannut päättää, ja nyt harmittaa kun tuntuu että valitsin kuitenkin väärin, näinkin monen vuoden mietinnän jälkeen. Enkä tiedä kannattaisiko tämä vain niellä ja jatkaa loppuun asti.
Ap
Ei siinä auta kuin tehdä se päätös ja sitten pysyä siinä.
Itsellä oli tosiaan vähän sama tilanne. olin ensin lähtenyt opiskelemaan hoitoalaa, sitten totesin vuodessa että ei ole yhtään mun juttu. Lähdin yliopistoon lukemaan biokemiaa, totesin taas että plääh, ei kiinnosta. Sitten menin lukemaan tietojenkäsittelyoppia, syystä että ajattelin että siellä töitä ja liksaa riittää. Mutta: vuoden päästä olin taas tilanteessa, jossa tuntui ettei ala ole oikea. En minä ehkä haluakaan istua yksin koodailemassa päivät pitkät, ja niin miesvaltainen alakin tuntui hankalalta kun en ole mikään sosiaalisesti sujuva joka tulee kaikkien kanssa toimeen tuosta vaan.
Tein kuitenkin päätöksen, että aion jatkaa maisterintutkinnon tietojenkäsittleytieteestä, vaikka tuntuisi miltä, koska aloin olla varma että meninpä ihan mitä tahansa opiskelemaan niin levoton luonteeni taas alkaisi valittamaan että ei tämä ole oikea, tässä on tätä ja tätä vikaa. En ole kyllä katunut sitä että valmistuin ja olen ollut alan töissä jo 9 vuotta :) Ei tämä mikään suuri kutsumusammatti mulle ole, mutta ihan jees, suht kevyesti saa tienattua 5000 euroa kuussa.
Kuulostaa hyvin tutulta! Kiitos kun jaoit tarinasi, se piristi kovasti. Minä tiedän ettei kumpikaan näistä mua kiinnostavista aloista tule olemaan aina pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta molemmissa on puolensa ja tosiaan toisessa vaakakupissa painaa se vähän isompi palkka... Hyvällä tuurilla työnkuvaan saisi vielä yhdistettyä molempia kiinnostuksenkohteita. Onneksi tässä on vielä aikaa pohtia.
Ap
Hae ensi keväänä, fuksikurssit ovat kuitenkin aika pitkälle samat ja saat todennäköisesti hyväksiluettua ainakin osan, ettei tarvitse ihan nollasta aloittaa.