Miksi joistakin tulee niin sietämättömiä terapian aloituksen myötä?

Meinasitko olisin käynyt terapiassa? En oo käyny aio lääkkeitä käyttää se vailuttaa tunteisiin, energiaan ja esim muistiin.

Terapiasta tietysti tai sitten sinä olet ongelma.

Prosessin luonne. Sellaista Kon Marinaa.

🐴

Oon huomannut että käyttää terapeutin sanomia lauseita. Ja niillä puolustelee itseään. Terapeutti toki tietää vain kolikon toisen puolen. Ja näin selittelyt eivät vastaa kokonaisuutta.

Ehkä terapeutti on koettanut saada esim. heidät ymmärtämään ja puolustamaan omia rajojaan, ja sinulle se näyttäytyy lapsellisena kiukutteluna?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä terapeutti on koettanut saada esim. heidät ymmärtämään ja puolustamaan omia rajojaan, ja sinulle se näyttäytyy lapsellisena kiukutteluna?

Tämä, se sitten muita harmittaa kun ei voi enää määräillä ja pompotella mielensä mukaan.

Minulle tulee mieleen, että he ovat oppineet asettamaan itselleen rajoja. Siitähän ei yleensä,muut ihmiset tykkää, kun joku alkaa käyttää ei-sanaa. Toisekseen ihminen parantuessaan ja etsiessään kultaista keskitietä helposti lipsahtaa äärimmäisyyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee mieleen, että he ovat oppineet asettamaan itselleen rajoja. Siitähän ei yleensä,muut ihmiset tykkää, kun joku alkaa käyttää ei-sanaa. Toisekseen ihminen parantuessaan ja etsiessään kultaista keskitietä helposti lipsahtaa äärimmäisyyksiin.

Ei ole tapanani vaatia muilta liikaa. Olen pikemminkin se, joka ei itse osaa asettaa niitä rajoja ja joutuu roskakorin asemaan kaverisuhteissa. Se joidenkin terapian aloittaneiden hankaluus on minun näkökulmastani siis sellaista jatkuvaa marinaa ja tyytymättömyyttä kaikkeen. En siis vaadi enkä odota mitään, yritän lähinnä pitää välimatkaa heihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee mieleen, että he ovat oppineet asettamaan itselleen rajoja. Siitähän ei yleensä,muut ihmiset tykkää, kun joku alkaa käyttää ei-sanaa. Toisekseen ihminen parantuessaan ja etsiessään kultaista keskitietä helposti lipsahtaa äärimmäisyyksiin.

Ei ole tapanani vaatia muilta liikaa. Olen pikemminkin se, joka ei itse osaa asettaa niitä rajoja ja joutuu roskakorin asemaan kaverisuhteissa. Se joidenkin terapian aloittaneiden hankaluus on minun näkökulmastani siis sellaista jatkuvaa marinaa ja tyytymättömyyttä kaikkeen. En siis vaadi enkä odota mitään, yritän lähinnä pitää välimatkaa heihin.

Ap

Heillä voi nyt olla menossa vaihe, kun he opettelevat ajattelemaan myös itseään ja sanomaan ääneen, jos eivät halua jotakin tai jokin ei tunnu heistä hyvältä. Se varmasti tasaantuu jossakin vaiheessa.