Siis mikä tuosta HIVE koodarikoulusta tekee NIIN loistavan?
Ihan mieletöntä hehkutusta A-studiossa, siis millä perusteella? IT-alallahan on jo vaikka kuinka paljon ollut yksityistä koulutustoimintaa, mikä tästä nyt tekee niin poikkeuksellisen erinomaisen?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään mikään. Nyt voi sanoa jo vuosikymmeniä, että parhaat koodarit ovat alusta asti opiskelleet taitonsa itse ilman ohjausta trial and error periaatteella.
Kai ymmärsit että tuolla ei ole opettajia elitse opettelevat juuri sillä trial and errorilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään mikään. Nyt voi sanoa jo vuosikymmeniä, että parhaat koodarit ovat alusta asti opiskelleet taitonsa itse ilman ohjausta trial and error periaatteella.
Kai ymmärsit että tuolla ei ole opettajia elitse opettelevat juuri sillä trial and errorilla
Ymmärsin ymmärsin, mutta siinä ei ole mitään uutta ja mahtavaa, kun oppimistapa keksittiin jo 70-80 lukujen taitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis keskitytäänkö tuolla kouluttamaan nimenomaan pelialalle koodaajia vai onko kyseessä joku yleisempi IT-alan koulutus? Pelialahan on vähän oma juttunsa.
Niin, eihän näissä "pelialan koodailuissa", mitään ihmeellistä ole:
This approximation is only justifiable if the distance between the elements is large, since the
inner integral then does not change much over the outer integral in Equation (2.16). Ashdown [Ashd94] mentions the five-times rule that says that a finite area emitter should be modeled as a point source only when the distance to the receiving surface is greater than five times the maximum projected area of the emitter. If the five- times rule does not hold for any two elements, we can always subdivide the emitter until the rule is satisfied for each subdivided area. However, this fails if the elements share a common edge since the distance between them will then be zero along the edge. In those cases we have to stop the subdivision at an appropriate level.
The visibility between the elements also affects the vali dity of the above approximation.
This problem can be avoided by subdividing the elements until each element is either completely visible or not visible at all.
One way to solve Equation (2.17) is to use hemisphere sampling. This method places an imaginary unit hemisphere centered on the differential area, and projects the element radially onto the hemisphere and then orthogonally down onto the base of the hemisphere. The fraction of the base area covered by this projection is equal to the form factor. See Figure 2.8.
... vai mitä Ilkka ? Helppo kuin kuuluisa heinänteko.
Ei näitä missään korkeakoulussa tarvitse opiskella, aivan ajanhukkaa sellainen. Erityisesti Ilkan ajan.
Aika harvan tarttee mitään 3d grafiikkakirjastoa alkaa vääntämään kun ne olemassa olevat ratkaisut ovat parempia kuin mikä yksikään ihminen pystyisi koodaamaan. Ja tekihän 15v jonnetkin aikoinaan 3d demoja silloin kun koneet nippanappa noita pystyivät pyörittämään. Ei se nyt niin vaikeata ollut.
Ne demoja värkänneet 15v jonnet oli kuitenkin aika marginaaliporukkaa koko ikäryhmäänsä verrattuna ja moni on päässyt niillä eväillä aika pitkälle. Taitaa esim vielä miljoonista nykykännyköistäkin löytyä Qualcommin näytönohjainpiirejä joiden taustalla on se 15v-jonnena aloitettu 3d-mallintamisen kehittäminen.
Uraa uurtavat softaväännökset ovat myöskin yhtä harvinaisia. Julkishallinnon ökykalliit, bugiset kakkakikkareet, jotka eivät ole minkään asteen koheesivuudesta koskaan kuulleetkaan, ovat näiden koulutettujen koodareiden aikaansaannoksia.
Ei kaiken koodin tarvitse olla mitenkään uraa uurtaavaa ollakseen hyödyllistä ja tarpeellista. Joku sen kuitenkin joutuu (ainakin toistaiseksi) kirjoittamaan. Ei koodaus tai muukaan IT-ala siinä mielessä poikkea mitenkään muistakaan aloista että tähdet ja perusduunarit on erikseen, mutta tarvitsevat toisiaan. Ja kouluttamattomista koodareista löytyy toki niitä tähtiäkin mutta toisaalta myös koko joukko itseään täynnä olevia idiootteja joiden koodi ehkä toimii mutta on niin luokatonta kuraa että jos sellaisen sattuu legacyna pöydälleen saamaan niin todennäköisesti saa sitä tulkkaillessaan aivokasvaimen tai alkaa vähintään harkitsemaan alanvaihtoa. Ei kouluttamattomuus koodarille mikään meriitti ole vaikka toki sieltä löytyy päteviä ja intohimoisiakin kavereita, eikä koulutus ketään pilaa vaikkei kaikista mitään universumin kovimpia koodareita tulisikaan.
Vierailija kirjoitti:
[
Aika harvan tarttee mitään 3d grafiikkakirjastoa alkaa vääntämään kun ne olemassa olevat ratkaisut ovat parempia kuin mikä yksikään ihminen pystyisi koodaamaan. Ja tekihän 15v jonnetkin aikoinaan 3d demoja silloin kun koneet nippanappa noita pystyivät pyörittämään. Ei se nyt niin vaikeata ollut.
Minä en oikeasti ole koskaan jaksanut netissä ruveta ihmisten kanssa vääntämään, mutta nyt kyllä pakko sanoa, että ÄLÄ KOMMENTOI ASIOITA, JOS ET NIISTÄ OIKEASTI TIEDÄ.
Minä tiedän em. aiheesta aika helvetisti ja moderni 3D-grafiikka EI TODELLAKAAN OLE JOTAIN MITÄ "15-VUOTIAAT JONNET" KYKENEVÄT TEKEMÄÄN VASEMMALLA KÄDELLÄ, NAISEN PÄÄLLÄ MAATEN.
Se ei ollut sitä 20 vuotta sitten, eikä se ole todellakaan ole sitä tänä päivänä.
Minä tämän asian tiedän koska olen aikoinaan se 14-vuotias demohörhö ollut ja siitä sitten jatkanut todella pitkän polun korkeakoulutasolle.
Tietokonegrafiikka on aina ollut tietojenkäsittelytieteen vaativampia osa-alueita ja varsinkin tänä päivänä se on huipputasolla helvetin työlästä ja vaativaa.
Minä olen ylipäätään niin helvetin kyllästynyt tähän tietotekniikan ja ohjelmistosuunnittelun trivialisointiin, jota irvokkaasti harrastavat jatkuvasti ne ihmiset jotka eivät siitä itse mitään hevon vittujakaan tiedä.
Ja pistetään nyt loppuun käytännön esimerkki. Jos me haluamme tehdä sulautetun järjestelmän joka kontrolloi autonomisen droonin lentämistä, niin ensimmäinen asia joka OIKEAN ASIANTUNTIJAN on ymmärrettävä, on tässä:
https://www.cs.cmu.edu/~motionplanning/papers/sbp_papers/kalman/ekf_lec…
Jos tuo näyttää sinusta helpolta ja suoraviivaiselta, niin paljon onnea vaan. Sinulla on ura edessä vaikka autonomisten autojen parissa, vaativissa suunnittelutehtävissä.
Tämä kaikki tietenkin edellyttäen että me kaikki emme halua että Suomesta tulee joku helvetin kehitysmaa, jota kiinalaiset, amerikkalaiset tai vaikka saksalaiset vetävät teknologisessa kehityksessä / kompetenssissa tulevaisuudessa täysin kölin alitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein jaksa uskoa näihin pikakoulutuksiin. Itse kävin alan DI-koulutuksen ja sittenkin olin ekat 5 vuotta pihalla kuin lumiukko, jatkuvan kauhun vallassa että en osaa mitään, olen tyhmä, en ikinä pysty oppimaan tätä. Ala on niin laaja ja vaativa ettei edes pitkä koulutus takaa asiantuntijuutta suoraan koulun penkiltä.
Ala on laaja ja myös nopeasti uudistuva. Vaikka on jo pitkään ollut alalla, niin silti pitää opetella uuttaa jatkuvasti, ettei tule uudelleen tilannetta, jossa tuntuu, ettei osaa mitään. Mutta nuo pikakoulutukset ei kyllä ole mistään kotoisin.
Tuossa jatkuvassa uuden oppimisessa erityisesti minusta auttaa paljon laaja koulutus ja kokemus. Ei minulle tuota nykyisin, alalla 17 vuotta olleena, mitään vaikeuksia se että mulle heitetään uusi ohjelmointikieli ja sanotaan että nyt teet projektin tuolla. Tiedän että opin sen, eihän ne eri kielet ole kuin syntakseja tehdä sama asia. Ja googlella löytyy kyllä kaikki tarvittava. Nuorena ja kokemattomana olisin ollut ihan kauhun lamauttama tilanteessa jossa mun oletettaisiin tekevän laskutettavaa työtä suoraan, ilman mitään koulutuksia ja kursseja asiakasprojekteissa. Nykyään oikeastaan nautin siitä tilanteesta, haasteesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaikki tietenkin edellyttäen että me kaikki emme halua että Suomesta tulee joku helvetin kehitysmaa, jota kiinalaiset, amerikkalaiset tai vaikka saksalaiset vetävät teknologisessa kehityksessä / kompetenssissa tulevaisuudessa täysin kölin alitse.
Ne vetävät jo, koska suomalaisella elinkeinoelämällä on suuria vaikeuksia kasvattaa johtotähtiä. Sen kokoluokan johtotähtiä, jotka näkyvät kokonaisviennin arvossa. Sotakorvausihme tehtiin valtion yhtiöiden avulla ja siitä syntyi jälkeenpäin suomalaisen viennin tukijalat. Muilta osin olemme saaneet sadassa vuodessa matkapuhelimet aikaiseksi ja Nokia kaatui heti, kun alalle rynnisti vakavasti otettavia kilpailijoita. Nykyiset piilokorruptoituneet yritystukijärjestelmät eivät kykene paikkaamaan sitä, että suomalaiset eivät halua sijoittaa rahaa mihinkään uuteen ja "riskialttiiseen". Vaikka tämä yhteiskunnallisessa mittakaavassa laakereilla lepääminen on meille huomattavasti suurempi riski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kaikki tietenkin edellyttäen että me kaikki emme halua että Suomesta tulee joku helvetin kehitysmaa, jota kiinalaiset, amerikkalaiset tai vaikka saksalaiset vetävät teknologisessa kehityksessä / kompetenssissa tulevaisuudessa täysin kölin alitse.
Ne vetävät jo, koska suomalaisella elinkeinoelämällä on suuria vaikeuksia kasvattaa johtotähtiä. Sen kokoluokan johtotähtiä, jotka näkyvät kokonaisviennin arvossa. Sotakorvausihme tehtiin valtion yhtiöiden avulla ja siitä syntyi jälkeenpäin suomalaisen viennin tukijalat. Muilta osin olemme saaneet sadassa vuodessa matkapuhelimet aikaiseksi ja Nokia kaatui heti, kun alalle rynnisti vakavasti otettavia kilpailijoita. Nykyiset piilokorruptoituneet yritystukijärjestelmät eivät kykene paikkaamaan sitä, että suomalaiset eivät halua sijoittaa rahaa mihinkään uuteen ja "riskialttiiseen". Vaikka tämä yhteiskunnallisessa mittakaavassa laakereilla lepääminen on meille huomattavasti suurempi riski.
Jos luet tämän, niin kiitos erittäin osuvasta kommentista.
Harvoin tällä vessanseinä-foorumilla noin asiaa kuulee.
Suomessa syyllistetään jatkuvasti työttömiä ihmisiä, vaikka vika on oikeasti yrittäjissä ja sijoittajissa. Kuinka moni esim. näistä "Sipilän hengenheimolaisista" oikeasti osaa tosiaan muuta kuin Juhan jeesaamana kupata valtion tukia ja tehdä mitäänsanomatonta hyvä-veli -bisnestä...
Ei ole mitään oikeaa visioita, ei kykyä / halua vientipainotteiseen tuotekehitykseen. Nuoremmillakin suoraan exit mielessä. Eihän tämä hyvältä. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin vientibisnes on kuin toiselta planeetalta.
Uraa uurtavat softaväännökset ovat myöskin yhtä harvinaisia. Julkishallinnon ökykalliit, bugiset kakkakikkareet, jotka eivät ole minkään asteen koheesivuudesta koskaan kuulleetkaan, ovat näiden koulutettujen koodareiden aikaansaannoksia.