***LOKAMAATUSKAT torstaina***

Romi,voisko olla korvatulehdus?räplääkö korvaa?Ovat sanoneet että kun on korvatulehus,kiljuu ja itkee kovasti...



Tänään on taas kiire päivä tievossa,pitää käyttää miestä lääkärillä ja passikuvassa,mummille silittämään vaatteita ja auton pesu ym ym.. Onneksi tulee tekemistä kun aika kuluu ihanan nopeaa sillo,ei tu tylsää ei..



Miehellä loppu työt eilen,nyt on sitte 2kk kotona,muuten ihanaa kun on kotona auttamassa,mutta rahallisesti huono juttu kun ei meinata mutenkaan tulla rahallisesti toimeen=(Noh,ei se auta kun sinnitellä!!!



Palajan tässä taas päivemmällä,nyt pitää alkaa lähtemään.Päivänsankareille halit ja onnittelut=)



Johanna ja niko

En olekkaan pariin päivään koneelle ehtinyt. Poika ei oo viihtynyt yhtään ittekseen vaan äitin pitää olla kokoajan naamaa vääntämässä =) No nyt nukkuu partsilla, joten päätin pinoutua.



ROMI meillähän oli viikon verran noita huutoja mut se loppui, kun vähennettiin vaatetusta pojalta ja tosiaan vuorasin pinnasängyn ettei kolhi itseään enää yöllä pinnoihin. Meillä johtui noista asioista. Toivottavasti selviää mikä ukkelia vaivaa.



Vai synnytyskertomusta: Mullahan laskettuaika oli 23.10 mut 17.10 mulla oli aamulla neuvola ja olin ottanut ukolta auton et meen sieltä suoraan jumboon shoppailemaan. Neuvolassa jo sanottiin et pää on jo niin alhaalla et ei mee enää montaa päivää, kun syntyy. Kun pääsin neuvolasta ulos ni rupes housuihin pulpahtelemaan jotain. Eka aattelin et se on pissaa mut päätin kumminkin mennä jumbon sijasta himaan ja soittaa kättärille.



Ne sanoi sielä et soitellaan iltapäivästä, jos supparit alkaneet. Ei mennyt kun tunti soitosta, kun vesi muuttui vaaleanpunaiseksi. Ei muuta, kun soitin ukolle töihin et nyt lähettiin ja sit alkoi supparitkin. Ukon pomo heitti sen himaan, kun mulla oli se auto =)



Supparit ei ollu vielä niin voimakkaita et käytiin kättärin ruokalassa syömässä ja sit tarkkailuun. Meni muutama tunti, kun supparit alkoi olla jo aika tuskallisia. Kävin välillä suihkussa ja se helpotti aina hetken. No sit päästiin saliin ja tuska oli jo aika kova. Onneks sain nopeesti epiduraalin ja se auttoi!!! Ihanaa, pari tuntia sai levätä. Ja just kun epiduraali alkoi loppua ni mua alkoikin " työnnättämään" . Sit ponnistelin 10min ja vaavi oli ulkona. Mun mielestä toi ponnistusvaihe oli kaikkein tuskallisin. Tuntui et se ois kestänyt monta tuntia. Yhteensä ekoista suppareista koko juttu kesti 8,5h. Aika simppelisynnytys näin ekakertalaiseks. Tässä nyt aika tiivistettyna mun kertomus.



Toivottavasti ei tullut kauheesti kirjoitusvirheitä, kun oon niin superhyvä tos kymppisormijärjestelmässä =))



No nyt en ehdi muuta mut palailen myöhemmin, jos ehdin!! =))

-Nasu-

Romi mullakin tuli heti mieleen korvatulehdus. Meillä ainakin oireisiin on kuulunut se, että kun vauvan on saanut illalla nukkumaan, menee ehkä 2-3 tuntia ja sit alkaa itkut. Eikä ne sit lopukaan koko yönä..

Siinähän ei välttämättä ole mitään flunssaan viittaavaa, ei esim. kuumetta tai nuhaa. Tota korvien haromistakaan ei meillä oo aina ollut, mutta se on kyllä hyvin yleistä niinku Jopotiti tais jo mainita.



Jos vielä jatkuu, niin käykää ihmeessä tohtorilla, niin saatte tarvittaessa pojulle lääkkeet ja olo helpottuu pian. Voithan sä kokeilla auttaako suppo mitään, vai ootko jo kokeillu?



Täällä edelleen rytmi hukassa tytöllä, valvoi eilen taas yli yhdeksään ja heräsi aamulla ennen kuutta.. Nyt onneksi nukkuu, toivottavasti kunnon unet tällä kertaa. Pitäis mennä kampaajalle tänään, eli ois kiva kun typy näyttäs siellä sen paremman puolensa eikä huutais ku hyeena. Kampaaja on kyllä mun hyvä ystävä, mut silti..



Jepulis, nyt meen viettämään laatuaikaa oman itseni kanssa, aurinkoista torstaita kaikille!



Pähkis :)

Ihana lukea noita synnytys kertomuksia ;) tulee jotenkin ikävä sitä aikaa vaikka on se ihanaa et Jesse on jo ½vuotias. Yks päivä vetäsin saman takin päälle kun oli mulla lähtiessä synnyttämään, se jotenkin niin tuoksu sille sairaalalle (ei mikään paha) tuli sellanen muistelu hetki silloin.



Eli mulla oli laskettu aika 9.10 ja mä tiesin heti että yli mennään niin että pätkähtää koska ite olen menny sen 10 päivää vissiin yli, en uskonu et tääkään tulee ajoissa kun ei ollu mitään merkkejäkään antanu. No Jesse sitten syntyi 4 päivää yli lasketun ajan. Illalla menin nukkumaan niinkuin ennen ja ehkä noin tunnin nukuin jos sitäkään kun alkoi lapsivedet valua, menin vessaan ja en ollu oikein varma oliko pissaa vai lapsivettä, pyyhkiessä tuli vähän verta tod.näk. limatulppa joten menin soittamaan naistenklinikalle. Siellä sanottiin et lähe tulemaa näytille. Kello oli jotain 23.00 menin sit herättelemään miestä joka ei ottanu asiaa todesta ja mä sit sanoin et mä lähen ainakin ja menin pakkaamaan kassia (en edes sitä ollu pakannu valmiiks) no mies tuli kattomaan et mitä teen ja kysyi et ai ihan oikeesti. Ja mä sanoin et soitin sinne ja käski tulla näytille. Sit soitin broidille joka lupas ottaa koiran hoitoon ja sinne sit käytiin se viemässä. Autossa alko supparitkin mutta ei ollu kovin paha viel olla.

No synnärillä sit tehtiin tarkastus ja meinasivat lähettää ukon kotiin mutta sovittiin et seurataan tilannetta viel tunti yhdessä ja sit alkokin tapahtumaan ja pääsin synnytyssaliin. Siellä kokeilin sitä ilokaasua ja oli kyllä yhtätyhjän kanssa. ja kun sain epiduraalin niin se rauhotti, mutta sit alko kutisee rinta ja jalat tärisi ihan holtittomasti mutta se on kuulema ok, jotkut reagoi niin. No mies sai kai hetken nukuttua ja ehkä mäkin. Sit siinä viiden jälkeen alettiin ponnistamaan ja ihan niinku joku muukin sanoi niin uskon puute alkoi tulla kun ei tuntunu et vauva ois tullu yhtään eteenpäin ja kätilö vaan sanoo et tukka näkyy jo. Sieltä se sit vihdoin tuli klo 6.13 pikkusen vajaan tunnin ponnistelin.

Oli se hieno kokemus, ja helppo. Toivottavasti seuraavakin tulis samalla lailla. Mä vaan käytännössä menin synnyttämään sen vauvan ja se oli siinä, musta se oli ainakin niin nopeeta toimintaa.



Meillä on tänään neuvola kun viime kerralla ei ollu tullu kunnolla pituutta ja painoa niin ihan tällänen tarkastus käynti, ihan kiva. Varmaan Jesse on jo ainakin sen 8kg oli meijän vaa-alla ainakin, pituudesta en osaa sanoa kun viimekskin mittasin miten sattuu mutta kohta sen sitten tietää.



Me ostettiin sitten ihan uus auto kun ei sitä volvoa saatu, saadaan se reilun viikonpäästä, aika jänskää. Se on farmari skoda, meillä oli ennestäänkin skoda mut ei farmaria. Nyt saadaan enempi vanhasta autosta kun se menee vaihdossa, parempi näin.



Eilen jo olin näkevinäni sellasta valkoista Jessen ikenissä joten saapa nähdä josko ens viikolla siellä töröttäis leipäkirves niin kun isopappa sanoi.



Tarttee mennä petaan toi sänky ettei näytä siltä et olisin koko päivän nukkunu.

Hellurei

T.Silja

Romi, meillä oli saman tapaista kiukkua ennenkuin hampit tuli, eikä tosiaan näkynyt eikä tuntunut, mutta yks kaunis aamu siinä sitten olla jölkötti puhjennut hampi. Voi kyllä tosiaa olla myös korvatulehdusta. Tai liian lämmin.



Meillä yö meni hyvin, tyty nukahti tosiaa klo 19 ja heräs vasta seittämältä aamulla, syötin maitua ja aattelin jotta oon ite vielä vähän väsynyt niin jatkettiin unta yheksää. Nyt tuolla olkkarissa tyty kitisee... pitänee käydä laitta aamupäivän unille.

Meillä kanssa nuo uni rytmit on kateissa, päivällä. Yöksi kyllä nukahtaa suht samoihin aikoihin kuin ennenkin. Just ku luulin et rytmi on löytynyt ni eiköhä se heitä häränpyllyä...



Mutta nyt hommiin...palajan

Aurinkoista päivää ja syntsä onnittelut sankareille!!!!



-eekkis-

Juu laitoin pojalle supon tuossa aamusella, suht rauhallinen on kyllä. Mittasin lämmön ja hiukka on korkeampi kuin hänellä normaalisti. Että täytyy tässä tarkkailla tilannetta. Ja ensi yötä, jos on samanlainen kuin nyt oli niin vien lääkäriin. Ihan hyvin hän syö toistaiseksi että vielä ei ole kovin kipeä.



Synnytyskertomus...ei mikään miellyttävä, raskauskin oli aika raskas. Laskettu päivä oli siis ma 10.10. Lauantai aamuyöstä supisteli pari tuntia ja sitten päiväksi rauhoittui. La-su keskiyöllä rupesi supistelemaan 3-17min välein, pidin oikein kirjaa. En juuri nukkunut sinä yönä joten aamulla klo 8 soitin Kättärille että mitäs tehdään. Vastaus oli että elä normaalia elämää. Jaaha...no supparit jatkuivat edelleen 3-15 min välein ja oli sunnuntaipäivä aika tuskaa. Soitin sitten illalla noin 22 aikoihin uudestaan ja kätilö sanoi että ' no voithan tulla näyttäytymään, mutta todnäk joudutte takaisin kotiin' . Me kirjauduttiin Kättärille su 9.10 klo 23.51 ja olin 4 cm auki. Yö meni parilla pullolla ilokaasua ja kaksi epiduraaliakin laitettiin. Mies ehkä sai nukutuksi, minä en juuri, kivut tosi kovat. Aamukuuden jälkeen alkoi ponnistukset ja tosiaan alkoi tuntumaan ettei tästä tule mitään. Kätilö yritti tsempata että kyllä tulee että blondi näkyy jo. No loppujen lopuksi synnytys tapahtui sektiolla ja nukutuksessa. Poika syntyi laskettuna päivänä aamulla klo 07.11.



Jeps että en ihan heti uudestaan menisi synnyttämään, kipu kun ei loppunut synnytykseen. Lääkäri totesi seuraavana päivänä että vaikka lantioni onkin suht leveä niin alalantio liian kapea jotta synnytys alateitse olisi sujuvaa. Että ensi kerralla kannattaa jo raskauden aikana miettiä josko olisi suoraan sektio. No juu...en halua kokea samaa uudestaan joten JOS hulluksi ryhdytään ja toista joskus toivomaan niin sektio tänk juu.



Poika nukahti vaunuihin sisälle, aikansa pyöri ja kitisi sängyssään eikä uni tullut. Siirsin vaunuun ja heijaus auttoi. Ei taida poika olla ihan kunnossa. Taidan mennä tästä itsekin tirsoille, ihan zombie.



So long! Niin pitkä! Heh-heh!

Ihan on perjantai-olo ollu koko aamupäivän, mistähän lie johtuu?



Romille jaksuja tähän päivään, kun on huonosti nukuttu yö takana..Toivottavasti poitsu ei oo kipeä, vaan muista syistä huuteli...



Mä oon käyny Itiksessä jo tänään, ja oli taas piristävää nähdä " ihmisiä" ..Mielialaa kohottaa kummasti, kun saa höpötellä ja nauraa kavereiden kanssa.

Sainpa muuten eilen aikaseksi sen Kelan-puhelunkin, ja ei tarttenut kuin pari minsaa odottaa narun jatkona, ja lupasivat lähettää lomakkeen kotiin.



Äitienpäiväkortit pitäs käydä nakkaamassa postiin äidilleni ja anopille, toivottavasti ehtivät huomiseksi perille.. Ja ruokakauppareissu tekemättä, kun Itiksessä tuli vaan humputeltua, joskaan en mitään mainittavaa saanut hankituksi..Valokuvatkin hain kehityksestä, ja voi, kuinka olinkaan unohtanut, miten pieni tuo poikanen on ollut joskus ???

Ihan liikuttavaa katsoa kuvia ekasta kylvystä , saati sairaala-päivältä..



Taitaa olla lounasta vailla pikkumies, kun sen verran desibelit nousee lattian rajasta..



Onnittelut päivänsankareille, ja iloista päivää vauvoille ja vauvojen äityköille:O)



Truutta

Kirjotin sit kivan romaanin, Mutta kijoitan nähtävästi sen joku päivä uudestaan. Kun apinoin ok:ta niin se teksi hävisi kuin pieru saharaan. Oli meinaan synnytyskertomus siinä....*****



*höde*

Pikaseen tulin ruoan laiton lomassa...

ROMI kyselitkö niistä ruotsinkielisistä päiväkodeista? Louhelassa on ainakin yks timotein päiväkoti. Käveltiin siitä ohi tänään ja kyltti oli eka kirjoitettu ruotsiks. Olikohan se nyt vaahtokujalla. Nyt takas hellan ääreen!! =))

-Nasu-

Huoh... Meillä on viime ajat ollut sellasta hulabaloota, et sukat pois... =( Tiedä sitten mistä lie johtuu.. Oliskohan hampaita tulossa (kummallakaan ei ole vielä yhtään) vai johtuiskohan näistä lämmenneistä ilmoista.. Nyt ei nimittäin oo hitustakaan jäljellä " rytmeistä" ... Päikkäreitä otetaan ihan millon sattuu, tyyliin 15min kerrallaan ja melkeinpä nekin eri aikaan.. =(



Synnytyksestä... Jouduin käymään Tyksissä ultrauksessa 11.10 vauvojen suuren painoeroepäilyn vuoksi. Vauvat kuitenkin oli sellasessa asennossa, ettei kummastakaan saatu painoarvioo. Kanava oli hävinny ja olin jo sillon auki sormelle. Sain uuden ajan 19.10 ja lääkäri sanoi et siltä reissulta lähden kotiin vauvojen kanssa. Ja et synnytys saattaa käynnistyä jo ennenkin. No eipä käynnistynyt.. 19.10 mentiin aamulla tyksiin ja siellä käyrien ja ultran kautta synnytyssaliin. Puhkastiin kalvot ja puolenpäivän aikoihin laitettiin tippa, ja johan alko supisteleen.. oli niin kovia, et oksentelin monta kertaa.. =( noin kolmen aikoihin pyysin epiduraalin ja sainkin sen, ku olin noin 5-6cm auki. Pyysin lupaa lähtee vessaan ja lääkäri sanoi et puol neljään täytyy odottaa epiduraalin takia. Sit puol neljä, ennen vessaan lähtöö, kätilö tarkasti paikat, ja olinkin jo auki 10cm joten vessaan lähtö evättiin ja alettiin tositoimiin.. =) Aikani siinä puhisin ja ponnistin ja sit A-vauvan napanuora luiskahti ulos.. Sit mentiinkin lujaa hätäsektioon.. =( Kaikki meni onneks hyvin ja vauvat syntyi 16.54 ja 16.55..



Yks asia jäi kyllä pahasti kaiveleen tossa hommassa.. Vauvat oli tietysti viety keskolaan ja heräämössä mulle sanottiin, et saisin vauvojen kuvat heti osastolla.. No enpä saanu.. (ei oo tähän päivään mennessä niitä kuvia näkyny) Näin siis vauvani vasta seuraavana aamuna, ku ukkokultani mut sinne keskolaan kärräsi.. =( Onneks mies oli ne nähnyt jo sillon illalla, ja tiesi kertoo, et ihan oli ihmisen näkösiä... =) Mut kyllä oli jotenkin hämärä tunne.. just synnyttäneenä, ku ei kuitenkaan tienny mitä oli synnyttänyt.. =(



Mut nyt heiluu taas vaunut siihen tahtiin partsilla, et mentävä on..



Auringonpaistetta kaikille ja onnee synttärisankareille... =)





Kervinen + " dynamic duo"

piti vielä lisäämäni, että painoeroo oli sitten " huimat" 140 grammaa.. =)



Kervinen + " dynamic duo"

Ei vain saa aikaseks kirjotella useammin, vaikka päivittäin käyn pinot lukemassa.



Heti alkuun niin kauan ku muistan, niin sellainen vinkki, että sen kotihoidontukihakemuksen voi tulostaa netistä, joko tyhjänä tai täyttääkin koneella valmiiks ja sit vaan allekirjotus tulosteeseen. Kelan sivulla menee kohtaan lomakkeet ja sieltä etsii oikean.



Ja sitten kuulumisia. Meillä nukutaan edelleen huonosti, tosin vähän on parannusta yöuniin tullut. Hampaita on neidille tullut 2 lisää, eli nyt on sit alhaalla keskellä kaks ja ylhäällä torahampaat. Esikoisellekin aikanaan tuli ylös ensin ne " kakkos" hampaat ja näyttää tää juniori toimivan samoin. Mittarimato meilläkin lattialla möyryää, vielä ei eteenpäin mennä, mutta lähellä on.



Synnytyskertomustakin pikaisesti: Synnytys käynnistettiin 24.10 rv 40+6 (vauvan ison koon ja mun tukalan olon takia) kalvojen puhkasulla 8.20 aamulla ja 8.30 tunsin ekan supparin. 9 aamulla merkittiin synnytys alkaneeksi ku supistukset tuli alle 10 minuutin välein. Kätilölle ilmotin heti saliin mennessä, että haluan spinaalin ja sit vaan odotettiin " sopivaa" hetkeä sille. Synntys eteni vauhdikkaasti ja noin klo 11 halusin sen spinaalin ku pelkäsin, etten ennätä sitä pian saadakaan ja toivoin sen auttavan sit ponnistusvaiheessakin. Kivut ei vielä tuolloin olleet mitenkään kauheet ja olisin vielä pärjännyt ilman kivunlievityksiäkin. Spinaali ei sitten auttanutkaan mulla ku vain muutamaan supistukseen, ja taas alko tuntua. 12.20 sain ponnistusluvan ja 19 minuuttia tästä klo 12.39 neitimme syntyi. 6 minuutin päästä tuli jälkeiset, joten kokonaiskesto oli 3h45 minuuttia. Ponnistusvaihe oli jotain ihan kauheeta, tytöllä oli käsi poskella mikä vaikeutti ponnistamista ja eppari leikattiin ja repesinki vielä aika pahasti, en onneks ihan sulkijalihaksiin asti. Spinaali ei enää tässä vaiheessa auttanu yhtään ja tuntui ihan siltä, että halkean justiinsa. (niinhän mä kai teinki;) ) Kokoakin tytöllä oli 4370g ja 52,6 cm pipo 37,4cm. Haaveissa olis vielä joskus saada kolmaskin lapsi, mikäli meille se suodaan, mutta saa nähdä uskallanko enää. Tuo ponnistusvaihe aiheutti sellaisen synnytyspelon, että muutama vuosi ainakin odotellaan. Esikoinen meillä on nyt siis 2v 8kk ja Roosa tulee 24pv 7kk.



Aurinkoista päivää kaikille!



Jensku ja tytöt

Piti viela sanoa, etta munki mielesta toi ponnistuvaihe oli ehdottomast pahin. Ymmartaakseni spinaali auttaa tosiaan ainakin joillakin siihen ponnistuvaiheen kipuun, mutta sita ei ensisynnyttajille anneta. Siksi toivo elaa, etta jos tassa jonain paivana kay niin onnellisesti, etta toista odotetaan niin aion kylla sita spinaalia pyytaa. Hatun nosto niille, jotka ilman epiduraalia tai spinaalia on synnytyksesta selvinny!



Meidan tytsi nukkunut tahan saakka tosi hienosti yot, mutta nyt alkanu kitinat. Viime yona huuteli kolmeen otteeseen sangysta, mutta rahoittui tutilla. Alotin sille kaurapuuron ja ehka se aiheuttaa mahakipristelyita. Vaihdoin sen tilalle tanaan riisihiutaleet niin katotaan jos silla on vaikutusta. Voi myos olla, etta taustalla ne hampaat,joista ei viela merkkiakaan.



Semmoinen kiinnostava ilmoitus viela, etta taytyy lahtea uusimaan rintaliivivarastoa. Kun vahensin imetyksen kahteen kertaa niin rinnat kutistu siihen malliin, etta ennen raskauttakin sopineet liivit on nekin liian isoja. Tilanteen kruunaa viela rintojen eri koko. Kiva.



Hyvaa paivanjatkoa!



BT

Meillä herättiin taas viimeyönä klo 1 tankkaamaan ja klo 05 kokonaan.. otin sit pimu mun viekkuun touhuumaan ja sain siinä vähän jopa nukahdeltua välillä. (kai se pimukin vähäks aikaa nukahti...(?)) klo 8 noustiin vasta ylös.



Käytiin sitten mun työpaikalla tänään AUTOLLA, ekaa kertaa siis ajelin yksin Dinan kanssa ja ihan hyvin meni, uskallan varmaan joskus vielä uudestaankin. :) Mentiin kyllä tuolta noita pikkuteitä pitkin, niin paljon ei ollut rohkeutta että olisin lähtenyt kaahailemaan tonne Tuuskille ja kehä ykköselle. Mutta kaikki aikanaan.



Pimu kyllä nostelee peppuaan ja lantiotaan siihen malliin et kohta vois tosiaan lähteäkin jo liikkeelle. Pitäis kai tehdä lattiaraja tarkastus eli kontata tää huusholli läpikotaisin niin näkis mitä kaikkea täällä pitää piilottaa tai nostaa pois lattialta.



Mites ROMI:n poitsu jakselee?



Huomenna olis sitten Dinan ensimmäinen hammastarkastus. :) Huvittavaa jotenkin viedä noin pientä sinne.. joutuukohan sekin menee siihen kammottavaan tuoliin?



Jep jep, jospa menis ihmettelee taas jotain muuta välillä.



bai!



-mari-

Huh, melkein jo pelästyin, että mihin Mari on kadonnut, mutta onneksi sitte hokasin, että pinossa on käyty, mutta että vain kerran ja noinkin myöhään..alkaa jo huolestuttaa, kuin myös eekkis, kerran vain tälle päivälle, huhuu!Samaan huhuiluun napiaisetkin nyt sitte...hopi, hopi...kirjoittamaan kuulumisia..



No, Mari, saitko kalut partsille?



Ihania synnytyskertomuksia kaikilla, välillä tiukempaa tarinaa ja välillä helpompaa, mutta lopputulos onneksi kaikilla HIENO!

En nyt mitenkään halua hankala ihminen olla, mutta pliis, kertokaa se Paras pesuaine noille vauvanvaatteille ja vallankin tahroille!!! Kiittää, hän.



Tänään on tapahtunut joku huima kehitysaskel Milon liikkumisessa; Se menee hurjalla vauhdilla paikasta toiseen, mutten oikeen saa edelleenkään selvää tyylistä; ehkäpä Vapaa! Peruuttamalla liikkuu liukkaammin ja vielä kun muutaman kerran pyörii akselinsa ympäri, niin johan maailma näyttää erilaiselta.



Ilmeisesti tulin justiin väärään aikaan pinoutumaan, koska uni-valitus-virsi alkaa samantien kun äippä naputtaa tekstiä, etteipä tänään tämän enempää, kuin Hyvät yöt ja Matti vierelle:O))))



Truutta

Eekkis ilmootautuu " rankan" päivän jälkee. Pakkaus hommeleissa on päivä vierähtäny.

Saatii tänää kuulla et ens viikon pe:na raha vaihtaa omistajaa, elikkäs... se tietää sitä et laatikot on tyhjennettävä. Vielä ei kyllä usko tuhon, kun on tässä matkan varrella tullut " muutamia" takapakkeja" , mut toivossahan on hyvä elää sanoi lapamato.. NYT pitkästä aikaa näyttää toivekkaalta...



Truutta, siitä pesuaineesta, ite käytän omon capsuleita ja tahroihin laitan ennen pesua taborttia, ihan puhtaaksi ei lähde esim. porkkana, mustikka mutta suht hyvin on toiminut. Jollain tapaa tuntuu et nykyään kun syöttää tota " monipuolisempaa" eli lihasoseita yms. joissa muutakin kuin porkkanaa, ni nuo tahratkin lähtee " helpommin" pois. Mutta mutta toki hed.soseissa on niitä tahraavampii jutskii esim. tuo mustikka.



Taisin nuolasta ennenkuin tipahti, kun kehuin mite tyty nykyään nukahtaa yöunille suht samoin ajoin joka ilta. Noooh.. Tänää tuokin heitti häränpeffaa... Just pikkase enne puol ysiä sain nukkumaan, kun aiemmin on mennyt tossa seittämän korvilla. Katotaa vaikuttaako aamuheräämiseen millään lailla.



Huomenna pitäis mennä käymää työmaalla, tekee se hoitovapaa anomus. Toisaaltaa.. jonkin verran on ollu ikäväkin sinne, vaikka päivääkään en vaihtais pois tällä hetkellä. Meillä on ollu sen verran hyvä työyhteishenki, jotta kaipaan sitä porukkaa. Tietysti siellä vois ravata alvariinsa heitä kattoo, mutta kun on muutakin työmaata tässä torpassa...ainakin tällä hetkellä..



Mutta nyt hyviä öitä ja matin kuvia....

( saa nähä kun tuon matin toho heitin ni uskokaa vaa et nään ens yönä unta tosta naapurita...)



-eekkis&annimanni-