Miten lakata nauramista väärissä tilanteissa?

Tätä on ollut lapsesta asti. Esim. pappani hautajaisissa minua alkoi naurattaa jostain syystä ja isäni ihmetteli vieressä :( Tiedostan siis milloin on surun aika, milloin ilon aika jne. mutta en jotenkin osaa mukautua siihen aina. Myös tilanteet joissa pitäisi olla hiljaa ovat haastavia. Tulee hauska juttu mieleen ja se on menoa.
Miten eroon tästä? Onko tämä puolustusmekanismi, että nauretaan kun pitäisi olla ihan muissa tunnelmissa.