Jotkut kohtelevat muita törkeästi, mutta odottavat itselleen hyvää kohtelua.

Näitä on paljon. Muissa on helppo nähdä virheitä. Omalle toiminnalle on aina jokin tekosyy, huono päivä, väsyttää jne.

On vain niin naurettavaa sitten vaatia itselleen hyvää kohtelua. Siinä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Totta. On myös paljon vaatimattomia ihmisiä, jotka kohtelevat aina toisia hyvin, mutta heitä itseään kohdellaan kuin ilmaa, koska eivät VAADI. Mielenkiintoinen maailma.

No on todella. Niin monella on lapsuudessa häikkää.

Itseäni naurattaa yhden läheiseni tapa vaatia anteeksipyyntöä tilanteessa, jossa toinen on häneen muutenkin kypsä, eikä ole edes syytä pyytää anteeksi. Sama tapa toistuu uudestaan ja uudestaan. Kyseinen ihminen ei suutuspäissään ilmeisesti pysty olemaan tyhmentämättä itseään ja vaatii aina tuota lähes vilpitöntä anteeksipyyntöä ja jos sitä ei tee, niin raivoo raivoo raivoo.

Eräs tuttuni on myös aivan uskomattoman törkeä nainen jolla ei koskaan tunnu olevan hyvä päivä meneillään. Pyörittelee silmiään muille, osoittaa mieltään huokailemalla turhautuneesti ja lopulta aina yksin nurkassa kiukuttelemassa katsellen meitä muita välillä vihaisesti. Vaikka mitään ei olla edes tehty tai sanottu josta tulisi pahoittaa mielensä.

Tälle naiselle tulee aina olla mukava,koska muuten on helvetti irti. Kaikki joutuvat hänen ympärillään varomaan tekojaan ja sanojaan ettei vahingossakaan taas ottaisi itteensä. Kuitenkin ihan aikuinen kolmikymppinen kahden lapsen äiti tämä tapaus on, niin luulis ettei ihan joka asiasta enään kiukuttelisi.

Ollaan usein naurettu, että mitäköhän tapahtuisi, jos käyttäytyisimme samoin häntä kohtaan.

Juu, kuten siskoni. Hän odottaa, että kaikki ymmärtää hänen oikkunsa ja sitten ihmettelee, kun ystäviä ei ole ja perhekään ei enää jaksa. Siskoni oli jo pienenä kiukkupussi, joka sai vanhemmilta liikaa periksi, koska muuten heittäytyi niin hankalaksi että pilasi tunnelman. Myös kavereita komenteli ja sai porukan toimimaan mielensä mukaan. Kun toiset aikuistuu, niin sama toimintamalli ei enää toimikaan. Vaikea se on kai opetella yhteistyökykyä ja joustamista enää aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

No on todella. Niin monella on lapsuudessa häikkää.

Ei selitä aina mulla on todella vaikea lapsuus ja teinikä tustalla väkivaltaisessa kodissa. Silti mä kohtelen muita ystävällisesti ja tasavertaisesti aina. Mikään loputon kynnysmaato tosin en ole, eli jos mulle vastataan törkeällä käytöksellä, hyväksi käytöllä, luokkaamalla jatkuvasti minua tai läheisiäni jne. niin mun käytös muuttuu kylmäksi ja välinpitämättömäksi nanosekunneissa. Tämä ajaa yleesä törkimykset suunnitaan ja saan kuulla kuinka kauhea olen.

Lähipiirissä henkilö joka huomauttelee 'ohimennen' kaikesta ja harrastaa ilkeämielisiä vihjailuja. Hänen elämästään ei saa huomauttaa mistään. Saa hirveät kilarit ihan mistä tahansa. Vaatii erityiskohtelua ja ylentää itsensä ja alentaa muita vaikka minkäänlaista varaa tällaiseen ei olisi koska henkilö ei ole kovin sivistynyt enkä ole koskaan kuullut hänen suustaan mitään syvällisempää. Puheessa korostuu ainoastaan 'minä, minä ja minä'.