Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vinkkejä, miten muuttaa sitä, millaisia miehiä vetää puoleensa
27.11.2018 |
Vietettiin kavereiden kanssa iltaa tyttöporukalla, ja tuli keskustelua siitä, minkä tyyppiset miehet osoittavat kiinnostusta ketäkin kohtaan. Tämä sai pohtimaan, miksi tietyn tyyppiset miehet hakeutuvat seuraani. Oma taustani: Olen 28-vuotias nainen. Nuorempana itsetunto oli täysi nolla koko peruskoulun ajan kestäneen kiusaamisen takia. Vasta aikuisiällä olen saanut kehitettyä itsetunnon. Minua kuvaillaan empaattiseksi ja kiltiksi ja kuulemma olen hyvä kuuntelemaan. Omasta mielestäni näytän ihan tavalliselta, mutta eipä juuri kukaan ole kehunut (ainakaan vastakkainen sukupuoli), joten selvästikään en ole mikään kedon kaunein kukka.
Miesten kanssa ei ole ollut tuuria. Olen itse lähestynyt esim. opintojen parissa ihan tavallisen oloisia, mukavalta vaikuttavia miehiä. Ei ole tärpännyt. Niillä, jotka ovat lähestyneet minua parisuhdemielessä, on ollut ns. ”ongelmainen” tausta. Entinen poikaystäväni oli alkoholistiperheestä. Hänellä oli itsetunnon kanssa isoja ongelmia ja usein kuuntelin hänen murheitaan ja vakuuttelin, ettei pelkästään lapsuudenolot määrää, mitä elämästä tulee. Suhde loppui, kun hän ihastui toiseen. Olen tapaillut miestä, joka oli masentunut ja kokenut burn outin opintojen ja töiden takia. Mies ei kertonut paljoa taustastaan, mutta käsitin, etteivät lapsuus ja nuoruus olleet ihan helppoja. Olin tukena ja taas kuuntelin ja tsemppasin. Lopulta en enää jaksanut jatkuvaa negatiivisuutta, joka rupesi vaikuttamaan omaan jaksamiseeni. Tämän jälkeen tapailin miestä, joka noudatti hyvin tarkkaa ja kurinalaista treeniä ja ruokavaliota. Epäilin, että hänellä olisi syömishäiriö. Mies tietysti kiisti asian. Tapailu päättyi, koska mies rupesi tivaamaan, että laihduttaisin. Olin jo entuudestaan hoikka, joten tarvetta laihduttamiselle ei ollut. Mies kertoi avoimesti, ettei tuntenut biologista isäänsä, mikä oli vaikuttanut häneen paljon, ja äidiltään oli oppinut hyvin suorituskeskeisen ajatusmaailman. Aina piti pyrkiä parempaan, eikä koskaan ollut riittävä.
Ihan varmasti joku tulee huutamaan provoa tai miesvihaa, mutta ihan vilpittömästi ihmettelen, mikä itsessäni on sellaista, että nimenomaan tuon tyyppiset henkilöt kiinnostuvat. Haluaisin parisuhteen jonkun ihan tavallisen miehen kanssa, jonka kanssa minun ei koko ajan tarvitsisi toimia terapeuttina. Välillä näiden tapailemieni miesten kanssa tuli tunne, että he olivat kiinnostuneita vain koska jaksoin kuunnella ja tsempata. Mitä pitäisi muuttaa, että tavalliset miehet kiinnostuisivat?
Kommentit (19)
Sun pitää alkaa lähestyä niitä normaaleja miehiä (joita on tuossa iässä enää entistä vähemmän vapaana). Monet pakit voi tulla ennen kuin se oikea löytyy mutta on se sen arvoista. Jos perustat parinvalintasi siihen että joku kiinnostuisi sinusta, annat muiden päättää elämästäsi puolestasi. Ole hyvä nainen ennemmin kuljettaja kuin matkustaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi mutta sellaisia tavallisia miehiä ei ole. Kyllä miehen olemassaolo näkyy ja kuuluu myös sinun elämässäsi. Aika monella on traumoja jostain, ja se joka ei niistä puhu ei vain halua ehkä rasittaa toista, mikä ei sekään ole hyvä, eihän? Jos mies ei siis avaudu asioistaan. Ei puhu sitten ehkä muistakaan murheista. Kyllä sen puolison kuitenkin kuuluu tukea ja ymmärtää, muuten kyseessä on vain pinnallinen kaverisuhde. Ja jos on vain happy happy joy joy-mies niin sellainen ei minusta vaikuta kovin luotettavalta.
Ehkä sinun ei kannata seurustella?
Miten olisi vaikka että et aloita suhdetta tuollaisten kanssa? Aika nopeasti ilmenee jo pelkässä tapailuvaiheessa, kun haluavat puhua ongelmistaan jollekkin.
Epäreiluja kommentteja. Hän kertoi tehneensä aloitteita ja tulleensa torjutuksi. Mitä vielä vaaditaan?
Lähestymisyritystesi epäonnistuminen kertoo siitä, että rimasi on liian korkealla. Ne "tavallista paremmat" miehet ovat kyllästetty seksillä, joten tavallista paremmat parisuhdetta estivät naistekin katselevat niitä hyviä tavallisen oloisia miehiä.
Voisin sopia kuvaukseesi noista ongelmaisista miehistä. Olin myöskin koulukiussattu, joten itsetunto oli sen myötä pohjamudista, eikä minulla ollut liikoja kriteereitä tyttöille/naisille. Päädyin pariin suhteeseen, jotka eivät ihannettani vastanneet, ei naisten ulkonäön, eikä myöskään luonteen suhteen. Ajan mittaan, kauniiden naisten iskuyritysten ja paremman itsetunnon myötä on oma rimakin noussut, joten vähän epäilen että tässä on sulla käynyt niin noiden miesten kanssa, että olet onnistuneesti toiminut heidän terapeuttina ja nyt he katselevatkin jo kauniimpia naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet luultavasti hieman epätoivoisen oloinen ja jos sinusta näkyy kiltteys jo kaukaa katsottuna ilman tervettä luonteenlujuutta, niin se on joillekin ongelmallisille miehille kuin he saisivat helpon turvasataman jossa annetaan hieman rajoja ja enemmän rakkautta. Suhde sinun kanssa on siis turvallinen paikka. Ongelmalliset miehet tarvitsevat/etsivät naista, joka "rakastaa heidät ehjiksi", on heille jonkunlainen hyvä astinlauta elämään ja joka on kuin murrosikäisen klopin äidinkorvike, eli naisen, joka antaa heidän sisäisen pikkupojan kokeilla siipiään, remuta kuin murrosikäinen kapinallinen nuori, mutta joka silti ymmärtää, lohduttaa ja tukee vaikka itsensä unohtaen.
Jos tähän haluaa muutosta, niin sinun pitäisi saada se pienikin epätoivoisuus miehen saamisesta kitkettyä näkyvistä. Sinun pitäisi saada itsevarmuutta edes tutustumisen ajaksi ja lopettaa muiden liiallinen ymmärtäminen itsesi kustannuksella. Sinä päätät kenet huolit, eivät ne ressukat miehet. Jos haluat, niin saatat nähdä ja kuulla miehistä kokemuksiesi nojalla heidän lapsuuden ja nuoruuden ongelmat jo ennen kuin tutustuminen on mennyt pitemmälle. Jätät heidät samantien pois ja keskityt katsomaan terveempiä miehiä. Heitä kyllä on. Jokaisella täällä on ongelmansa, mutta ongelmien ei tarvitse olla sinun ratkaistavissa olevia. Sinun ei tarvitse pelastaa enää yhden yhtä tyyppiä.
Jos haluaa suhteen, jossa mies ei näyttäydy vajaavaisena ongelmistaan avautujana, pitää mennä autoritäärisen isänsä ikäisen ukkelin kanssa yhteen. Toki jos ap:lla ei ole ongelmia isäsuhteessaan, ei sellaisesta "parisuhteesta" tule mitään, kun se edellyttää epätasa-arvoisen suhteen haluamista. Käytännössä henkisesti ikuiseen teini-ikään juuttumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähestymisyritystesi epäonnistuminen kertoo siitä, että rimasi on liian korkealla. Ne "tavallista paremmat" miehet ovat kyllästetty seksillä, joten tavallista paremmat parisuhdetta estivät naistekin katselevat niitä hyviä tavallisen oloisia miehiä.
Voisin sopia kuvaukseesi noista ongelmaisista miehistä. Olin myöskin koulukiussattu, joten itsetunto oli sen myötä pohjamudista, eikä minulla ollut liikoja kriteereitä tyttöille/naisille. Päädyin pariin suhteeseen, jotka eivät ihannettani vastanneet, ei naisten ulkonäön, eikä myöskään luonteen suhteen. Ajan mittaan, kauniiden naisten iskuyritysten ja paremman itsetunnon myötä on oma rimakin noussut, joten vähän epäilen että tässä on sulla käynyt niin noiden miesten kanssa, että olet onnistuneesti toiminut heidän terapeuttina ja nyt he katselevatkin jo kauniimpia naisia.
No höpö höpö! Ap:n rima on aivan liian matalalla ja siksi hän saa riesakseen kaiken maailman kehäraakkeja. Muutos löytyy itsestä ja siitä, että lopettaa hyysäämisen luottaen siihen, että ansaitsee oikeasti parempaa. Itseluottamus ja itsensä arvostaminen ovat avainsanoja. Kun ne ovat kunnossa ja näkyvissä ulospäinkin, niin ongelma tyypit eivät uskalla edes katsoa kohti, mutta normaalit ihanat miehet katsovat ja haluavat tutustua.
Kyllä se oikea kohdalle kopsahtaa kun et sitä liikaa yritä/odota.
Olet vain oma itsesi niin hyvä tulee!
Näin ainakin minulle on käynyt.
Nimimerkki:Herra46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites isäsuhteesi? Mulla oli lapsuudesta jäänyt hylkäämiskokemus isältä ja siksi aivan samanlaiset kokemukset miehistä kuin sulla. Itselläni auttoi kun tajusin, ettei isä mua kuitenkaan ole hylännyt. Siellä se on ja auttaa aina kun pyydän, vaikkei lapsuudessa ollutkaan läsnä. Noinkin pieni oivallus sai kelkan kääntymään ihmissuhteissa. Itsetutkintaa vaan kehiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sinäkään et ole tavallinen nainen? Varmaan kannattaisi muutama terapiakerta käydä, että selviäisi onko sinulla mitään tunnelukkoja tai traumoja taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Epäreiluja kommentteja. Hän kertoi tehneensä aloitteita ja tulleensa torjutuksi. Mitä vielä vaaditaan?
Normaalia miehen elämää. Pitää vain tehdä niitä aloitteita lisää kunnes joku huolii. Jos ei huoli, niin syy näkyy peilistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähestymisyritystesi epäonnistuminen kertoo siitä, että rimasi on liian korkealla. Ne "tavallista paremmat" miehet ovat kyllästetty seksillä, joten tavallista paremmat parisuhdetta estivät naistekin katselevat niitä hyviä tavallisen oloisia miehiä.
Voisin sopia kuvaukseesi noista ongelmaisista miehistä. Olin myöskin koulukiussattu, joten itsetunto oli sen myötä pohjamudista, eikä minulla ollut liikoja kriteereitä tyttöille/naisille. Päädyin pariin suhteeseen, jotka eivät ihannettani vastanneet, ei naisten ulkonäön, eikä myöskään luonteen suhteen. Ajan mittaan, kauniiden naisten iskuyritysten ja paremman itsetunnon myötä on oma rimakin noussut, joten vähän epäilen että tässä on sulla käynyt niin noiden miesten kanssa, että olet onnistuneesti toiminut heidän terapeuttina ja nyt he katselevatkin jo kauniimpia naisia.
Miehenä voin sanoa, että tämä vaikuttaa kaikkein osuvimmalta analyysiltä. Ikävää tekstiä mutta todennäköisesti totta. Uskokaa tai älkää.
Kiitos niistä asiallisista kommenteista, joita tänne on tullut.
Muutamalle ensimmäiselle kommentoijalle: Lähestyn tavallisia miehiä, en vain odota, että minua lähestytään. Aikani odotin, kunnes totesin, ettei odottaminen johda mihinkään.
Tietysti kumppania tulee tukea ja ymmärtää, mutta mielestäni sen pitäisi olla vastavuoroista. Näissä tapauksissa ainoastaan minä olin toisen tukena ja ymmärsin.
Vierailija kirjoitti:
Epäreiluja kommentteja. Hän kertoi tehneensä aloitteita ja tulleensa torjutuksi. Mitä vielä vaaditaan?
Sitä itsekin mietin, mitä pitäisi tehdä toisin.
Vierailija kirjoitti:
Lähestymisyritystesi epäonnistuminen kertoo siitä, että rimasi on liian korkealla. Ne "tavallista paremmat" miehet ovat kyllästetty seksillä, joten tavallista paremmat parisuhdetta estivät naistekin katselevat niitä hyviä tavallisen oloisia miehiä.
joten vähän epäilen että tässä on sulla käynyt niin noiden miesten kanssa, että olet onnistuneesti toiminut heidän terapeuttina ja nyt he katselevatkin jo kauniimpia naisia.
Hankalaksi menee kumppanin löytäminen, jos tavalliselle ei riitä toinen tavallinen. Jokaisella on tietysti omanlaisensa maku, minkälaiset ihmiset viehättävät. Mitä tulee näihin tapailemiini miehiin, niin on todella ikävä ajatus, että joku käyttäisi toista ihmistä terapeuttina ja kun kaikki on kunnossa, niin toinen saisi lähtöpassit. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa tapailu päättyi aloitteestani. Ensimmäisen kanssa siksi, etten enää jaksanut sitä negatiivisuuden määrää. Toisen kanssa syynä olivat yhtäkkiä ilmenneet painooni liittyvät vaatimukset ja kontrolloiminen.
Vierailija kirjoitti:
Olet luultavasti hieman epätoivoisen oloinen ja jos sinusta näkyy kiltteys jo kaukaa katsottuna ilman tervettä luonteenlujuutta, niin se on joillekin ongelmallisille miehille kuin he saisivat helpon turvasataman jossa annetaan hieman rajoja ja enemmän rakkautta. Suhde sinun kanssa on siis turvallinen paikka. Ongelmalliset miehet tarvitsevat/etsivät naista, joka "rakastaa heidät ehjiksi", on heille jonkunlainen hyvä astinlauta elämään ja joka on kuin murrosikäisen klopin äidinkorvike, eli naisen, joka antaa heidän sisäisen pikkupojan kokeilla siipiään, remuta kuin murrosikäinen kapinallinen nuori, mutta joka silti ymmärtää, lohduttaa ja tukee vaikka itsensä unohtaen.
Jos tähän haluaa muutosta, niin sinun pitäisi saada se pienikin epätoivoisuus miehen saamisesta kitkettyä näkyvistä. Sinun pitäisi saada itsevarmuutta edes tutustumisen ajaksi ja lopettaa muiden liiallinen ymmärtäminen itsesi kustannuksella. Sinä päätät kenet huolit, eivät ne ressukat miehet. Jos haluat, niin saatat nähdä ja kuulla miehistä kokemuksiesi nojalla heidän lapsuuden ja nuoruuden ongelmat jo ennen kuin tutustuminen on mennyt pitemmälle. Jätät heidät samantien pois ja keskityt katsomaan terveempiä miehiä. Heitä kyllä on. Jokaisella täällä on ongelmansa, mutta ongelmien ei tarvitse olla sinun ratkaistavissa olevia. Sinun ei tarvitse pelastaa enää yhden yhtä tyyppiä.
Kiitos tästä viestistä. Sain paljon ajateltavaa. Epätoivoisuudesta en osaa sanoa, ainakaan en pidä itseäni epätoivoisena. Voihan olla, että tiedostamattani annan merkkejä, että olisin epätoivoinen? Kiltteydestä olen kuullut hyvin usein ja monelta henkilöltä. Välillä huomaan, että jotkut saattavat yrittää hyväksikäyttää kiltteyttäni, esim. töissä tekisin jonkun ikävämmän asian heidän puolestaan, vaikka se ei tehtäviini kuuluisi. Olen tietoisesti opetellut sanomaan ei tällaisille pyynnöille. Olen luultavasti liikaa omaksunut ymmärtäjän ja kuuntelijan roolia, koska ystäväpiirissäni olen se tukipilari, jolle uskoudutaan murheista. Täytyy seuraavaksi kiinnittää huomiota noihin epätoivoisuuden merkkeihin, miten ne saisi pois.
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö! Ap:n rima on aivan liian matalalla ja siksi hän saa riesakseen kaiken maailman kehäraakkeja. Muutos löytyy itsestä ja siitä, että lopettaa hyysäämisen luottaen siihen, että ansaitsee oikeasti parempaa. Itseluottamus ja itsensä arvostaminen ovat avainsanoja. Kun ne ovat kunnossa ja näkyvissä ulospäinkin, niin ongelma tyypit eivät uskalla edes katsoa kohti, mutta normaalit ihanat miehet katsovat ja haluavat tutustua.
Itseluottamuksen kanssa on ollut tosiaan tekemistä, mutta sanoisin, että nykyään omaan melko normaalin, terveen itsetunnon. Tietysti välillä on hetkiä tai tilanteita, joissa oma itseluottamus katoaa jonnekin. Ilmeisesti en sitten osaa näyttää itseluottamusta tarpeeksi ulospäin?
Vierailija kirjoitti:
Mites isäsuhteesi? Mulla oli lapsuudesta jäänyt hylkäämiskokemus isältä ja siksi aivan samanlaiset kokemukset miehistä kuin sulla. Itselläni auttoi kun tajusin, ettei isä mua kuitenkaan ole hylännyt. Siellä se on ja auttaa aina kun pyydän, vaikkei lapsuudessa ollutkaan läsnä. Noinkin pieni oivallus sai kelkan kääntymään ihmissuhteissa. Itsetutkintaa vaan kehiin!
Lapsuudessani isä oli melko etäinen hahmo, koska hän teki yrittäjänä pitkiä päiviä ja oli stressaantunut. En muista ajatelleeni, että isä olisi hylännyt minut. Harmitti vaan, ettei hänellä ollut aikaa minulle. Voihan tämäkin olla alitajunnassa, siis ajatus hylätyksi tulemisesta, vaikken asiaa ole kunnolla ajatellut. Myöhemmin isä otti menetettyä aikaa takaisin ja nykyään meillä on hyvät ja lämpimät välit. Kiva kuulla, että tuo oivallus auttoi sinua.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinäkään et ole tavallinen nainen? Varmaan kannattaisi muutama terapiakerta käydä, että selviäisi onko sinulla mitään tunnelukkoja tai traumoja taustalla.
Tunnen itseni niin tavalliseksi kuin joku vaan voi olla. :) Olen aika hyvin pystynyt käsittelemään kokemukseni koulukiusaamisesta. Ei tule muuta mieleen, mistä olisi voinut jäädä tunnelukkoja tai traumoja.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi noin 100% jos itse lähestyt ja hymyilet miehille etkä odota passiivisesti ja negatiivisesti unelmien prinssiä kuten naiset tekevät.
Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Mutta kuten alanuolistakin taas huomaamme, asia on ilmeisen hankala monille, ja defenssit puskevat vahvana päälle.
Eihän tuossa ollut mitään "tietyn tyyppisiä" miehiä vaan keskenään hyvin erilaisia. Yhteistä heillä on vain se että suhde loppui heidän kaikkien kanssa, erilaisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi noin 100% jos itse lähestyt ja hymyilet miehille etkä odota passiivisesti ja negatiivisesti unelmien prinssiä kuten naiset tekevät.
Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Mutta kuten alanuolistakin taas huomaamme, asia on ilmeisen hankala monille, ja defenssit puskevat vahvana päälle.
Olen jo pariin kertaan ketjun aikana kertonut lähestyväni miehiä. Viimeksi sen viestin alussa, jonka lähetin juuri ennen tuota sinun viestiäsi. :)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ollut mitään "tietyn tyyppisiä" miehiä vaan keskenään hyvin erilaisia. Yhteistä heillä on vain se että suhde loppui heidän kaikkien kanssa, erilaisista syistä.
Miehille yhteistä on huonot lapsuus- ja nuoruusajan kokemukset. Perheolosuhteet eivät olleet helpoimmasta päästä. Sitä mietin, mikä minussa vetää puoleensa tietyn tyyppisiä eli rikkonaisista perheistä tulevia miehiä.
- Ap
Alue: Aihe vapaa
Auttaisi noin 100% jos itse lähestyt ja hymyilet miehille etkä odota passiivisesti ja negatiivisesti unelmien prinssiä kuten naiset tekevät.