Onko täällä naisia, jotka myöntävät, että ovat joskus edistyneet uralla reittä pitkin?

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

Vierailija kirjoitti:

En, sillä olen niin älyllisellä alalla että jos olisin edennyt muilla kuin aivoillani niin en pystyisi tekemään tätä työtä. Tällä alalla kilpaillaan niin naisista kuin miehistäkin.

Teitäkin on paremmannäköisiä ja huonommannäköisiä älyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

Joo ja aina kannattaa uskoa juttuihin ja huhuihin, erityisesti sellaisiin, joita kateelliset levittävät fiksusta ja kauniista naisesta.

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

damn, vähän noloja miehiä siellä :/ tai no, miksei naisiakin. hyvä sillle opiskelijalle! missä heikkoutta on, sitä hyödynnettäköön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

damn, vähän noloja miehiä siellä :/ tai no, miksei naisiakin. hyvä sillle opiskelijalle! missä heikkoutta on, sitä hyödynnettäköön.

Eiköhän tuo opiskelijanainen ollut vain älykkäämpi kuin miesopiskelijat, ja sitä ei miesten ego kestänyt, vaan piti keksiä ’selitys’ sille, miksi nainen sai paremmat arvosanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

Joo ja aina kannattaa uskoa juttuihin ja huhuihin, erityisesti sellaisiin, joita kateelliset levittävät fiksusta ja kauniista naisesta.

näissä on aina jännää se että se on aina ne ns. vallassaolevat jotka tekevät väärin ja mahdollistavat tällaiset jutut, mutta naisiahan näissä aina syytetään/syyllistetään :^) itselläni ei ole mitään tällaisia naisia vastaan niin kauan kuin osaavat tehdä työtehtävänsä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin yliopistossa opiskellessani vähän sellaisia juttuja, että joskus, ikäluokkaani selvästi aikaisemmin opiskelemassa olleissa, olisi ollut joku vaalea nuori nainen, joka olisi antanut aktiivisesti tiedekuntansa johtoportaaseen kuuluville henkilöillekkin. Sellaista juttua kuulin, että se olisi vaikuttanut hänen opintojensa arvosanoihinkin parantavasti.

Joo ja aina kannattaa uskoa juttuihin ja huhuihin, erityisesti sellaisiin, joita kateelliset levittävät fiksusta ja kauniista naisesta.

näissä on aina jännää se että se on aina ne ns. vallassaolevat jotka tekevät väärin ja mahdollistavat tällaiset jutut, mutta naisiahan näissä aina syytetään/syyllistetään :^) itselläni ei ole mitään tällaisia naisia vastaan niin kauan kuin osaavat tehdä työtehtävänsä

tai no, ei mitään miehiäkään vastaan jotka tällaista tekee niin kauan kun osaavat tehdä työnsä.

Yllätys ettei vauvapalstalla kukaan ole koskaan edennyt reittä pitkin. Kaikki naiset yhdessä kuorossa kiekumassa etten tietenkään vaan älyllä pärjätään...

Olen mies IT-alalla ja tuota selvää flirttailua näkee ihan päivittäin. Naiset yrittävät sillä lypsää apua ja teettää sellaisia hommia mitä eivät itse osaa tai viitsi. Joten en ihmettele vaikka joku lähtisikin toimarin kanssa viikonloppureissulle tai pikkkujouluissa kävisi istuskelemassa polvella.

Vierailija kirjoitti:

Yllätys ettei vauvapalstalla kukaan ole koskaan edennyt reittä pitkin. Kaikki naiset yhdessä kuorossa kiekumassa etten tietenkään vaan älyllä pärjätään...

Olen mies IT-alalla ja tuota selvää flirttailua näkee ihan päivittäin. Naiset yrittävät sillä lypsää apua ja teettää sellaisia hommia mitä eivät itse osaa tai viitsi. Joten en ihmettele vaikka joku lähtisikin toimarin kanssa viikonloppureissulle tai pikkkujouluissa kävisi istuskelemassa polvella.

Unelmissas. Ei todellisessa elämässä.

En, enkä tunne ketään kuka olisi näin toiminut. Uskon kyllä, että sitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Yllätys ettei vauvapalstalla kukaan ole koskaan edennyt reittä pitkin. Kaikki naiset yhdessä kuorossa kiekumassa etten tietenkään vaan älyllä pärjätään...

Olen mies IT-alalla ja tuota selvää flirttailua näkee ihan päivittäin. Naiset yrittävät sillä lypsää apua ja teettää sellaisia hommia mitä eivät itse osaa tai viitsi. Joten en ihmettele vaikka joku lähtisikin toimarin kanssa viikonloppureissulle tai pikkkujouluissa kävisi istuskelemassa polvella.

’En ihmettele vaikka joku...’ eli todellisuudessa sinäkään et tunne ketään. Kunhan kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllätys ettei vauvapalstalla kukaan ole koskaan edennyt reittä pitkin. Kaikki naiset yhdessä kuorossa kiekumassa etten tietenkään vaan älyllä pärjätään...

Olen mies IT-alalla ja tuota selvää flirttailua näkee ihan päivittäin. Naiset yrittävät sillä lypsää apua ja teettää sellaisia hommia mitä eivät itse osaa tai viitsi. Joten en ihmettele vaikka joku lähtisikin toimarin kanssa viikonloppureissulle tai pikkkujouluissa kävisi istuskelemassa polvella.

’En ihmettele vaikka joku...’ eli todellisuudessa sinäkään et tunne ketään. Kunhan kuvittelet.

Aika harvoin noista julkisesti puhutaan. Kyllä ne merkit silti tunnistaa. Ja ihan sama mennäänkö lakanoiden väliin asti vai ei, kyllä se pelkällä heruttamallakin saatu etu menee tuohon samaan kategoriaan.

Eräs ystäväni on. Hän on oikeasti fiksu ja ahkera, ansaitsee taatusti postionsa siinä kuin monet miehetkin ovat "saunan ja kalastusreissujen" kautta saaneet suhteita. En paheksu. Aluksi tuntui oudolta, mutta tavallaan valta kiehtoo ja on kai ollut ihastunutkin aina. On maannut kolme pomonsa kanssa, eka oli pikkupomo, seuraava vähän isompi ja tämä viimeisin tosi iso. En tiedä, onko vaikuttanut siihen, että ura on muutamassa vuodessa ampunut yläviistoon. Ällöttävä puoli siinä, kun nämä pamput on 20 vuotta vanhempia ja tämä viimeisin alkoi tosissaan roikkua. Oli jättämässä jo vaimoaankin ja kaverini meni ihan paniikkiin, koska eihän hän meinaa mokomaa oikeasti riesakseen ottaa.

Itse koen ulkonäköni melkein enemmän rasitteeksi. Esimieheni on nainen ja huomaan että hän suhtautuu nuivasti aina jos kerron keskustelleen miespuolisen kollegan kanssa jostain työasiasta. Koen että hän kuvittelee minun flirtailleen tm. päästäkseni eteenpäin, vaikka kyseessä on tavallisten työasioiden hoitaminen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen. Seksiä en ole harrastanut, mutta pientä flirttiä olen heittänyt.

Miksi? Olen miesvaltaisella alalla ja hyväveli-kerhot ovat alallani todella voimakkaita. Flirtillä olen saanut jalkani ovenväliin ja näyttänyt miehille että olen työssäni aivan yhtä hyvä kuin hekin. En todellakaan häpäile myöntää tätä. Toinen vaihtoehto olisi että jäisin paisti tietyistä töistä ja voivottelisin kotona kuinka en kelpaa ja minua ei huomioida.

Sama mulla. Kilpailu on kovaa ja olen asiantuntija-alalla johtotehtävissä, ja tärkein työmme on hankkia meille uusia asiakkaita ja luoda verkostoja. Näille asiakkaille sitten tarjoamme asiantuntemustamme ja pyrimme saamaan heidät sitoutumaan meihin. Alalla tarvitaan siis sekä koulutusta ja älyä, että myös kykyä "myydä asiakkaalle oma persoonansa".

Naisena tuon kyvyn huomaaminen tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että esimies ja muu johto pitää sinusta ja kokee, että kykenet hurmaamaan asiakkaatkin. Sen lisäksi tulee toki olla rautainen ammattitaito.

Joten kyllä, olen pyrkinyt kevyellä flirtillä ja hyvillä vitseillä erottumaan porukasta. Esimieheni olikin selkeästi hiukan ihastunut minuun, kun suositteli minua yksikön vetäjän paikkaan. Pärjäsinkin hommassa erittäin hyvin, ja ikävä kyllä moni muu paikkaa himoinnut jäi rannalle "seinäruusuna". Miten sinut voidaan valita jos et näytä kenellekään että olet valovoimainen persoona ja hiukan (kuvaannollisesti) ui liiveihin? Turha edes kertoa että myös kollegat, alaiset ja asiakkaat pitävät minusta, sekä miehet että naiset.

Tätä voi jee sus tella vaikka miten, mutta monella alalla etenee nimenomaan persoonalla. Paraskaan asiantuntija ei saa asiakkaita jos ei osaa tuoda asiantuntemustaan esiin. Tämän kun oivalsin (olin aiemmin tiukasti asiassa pysyvä "minähän en flirtillä etene" -tyyppi) niin johan lähti ura lentoon.

Tietenkään tätä ei tarvita kaikilla aloilla, joten turha tulla sellaisilta aloilta huutelemaan kuinka juuri sinun ei ole koskaan tarvinnut käyttää viehätysvoimaasi.

Itselläni on ollut aina naispomoja siinä kohtaan kun olen urallani edennyt, enkä ole mitenkään heille flirttaillut. Mutta myönnän kyllä edistäneen omia mielipiteitäni ja ajatuksiani flirttailemalla kolleegana olleille miehille, ehkä tämä pitää laskea, vaikka en sen vuoksi ole mitään suurempaa etua saanut, kunhan on hommat toimineet paremmin.

Työkaverini meni aikoinaan sänkyyn silloisen firman johtoryhmään kuuluvan miehen kanssa ja sai pian sen jälkeen siirron parempiin työtehtäviin (tuotannon vuorotyöstä toimistotyöhön) ilman, että tällaista paikkaa edes oli auki. Itse pidin tätä selvänä yhtälönä kunnes pari vuotta sitten omassa tiimissäsi tarvittiin lisätyövoimaa ja palkkasin ilman avointa työpaikkaa toiselta osastolta tekijän (toki asiasta oli keskusteltu toisen osaston esimiehen plus päällikköjen kanssa). Ja todellakaan ei ollut kyse mistään muusta kuin, että hän oli osoittautunut päteväksi ja osaavaksi tyypiksi.

Yksi nykyinen työkaverini taas on selkeästi ihastunut alaiseeni ja kehuu häntä vuolaasti joka kohtaa, vähän liiankin kiihkeästi. Alaiseni on hyvä työntekijä, mutta kun muistion kirjoittaminenkin (ihan tavallisessa palaverissa, kuka tahansa olisi sen voinut tehdä samalla tavalla) on ylistyksen arvoinen, alkaa muutkin jo naureskella tilanteelle.

Miten tämä lasketaan? 

Mun kanssa samalla miesvaltaisella alalla oleva senhetkinen kumppani (mies) kertoo kolleegalleen (myös mies), että hänen tyttöystävältä/kihlatulta/vaimolta = minulta meni työpaikka, ja että osaan juuri niitä juttuja, johon osastolle X haetaan tyyppiä. Tästä seurasi vähitellen CV:n lähettäminen, haastattelu kolleegan esimiehen ja/tai tiimin kanssa, joskus myös taustojeni turvatarkastus ja/tai soveltuvuustesti, ja lopulta tää kaikki johti ekaan työtehtävääni ko. firmassa.

Olenko siis mennyt "reittä pitkin" kolme kertaa sitten 1987, kun duunin saaminen noilla kolmella kerralla lähti liikkeelle poikaystävän/sulhasen/aviomiehen suhteista?