Tuki puuttuu pottailuharjoittelussa, mitä tehdä MIEHELLE?
Olen niin korvia myöten täynnä ukkoa tällä hetkellä etten tiedä miten päin tässä konttorituolissa istuisin.
Ihmettelen, miten joku voi olla niin ITSEKÄS niin MONESSA asiassa,
kykenemätön ajattelemaan asioita toisen näkökulmasta.
Minä aloitin viikonloppuna tytön kuivaksiopettelun.
Hän sai la-su juosta pihalla ilman vaippaa, potta oli siinä pihalla myös.
HIENOSTI MENI! Jo sunnuntaina hän meni päiväunille niin, että kävi itse pissalla potalla ja vasta sitten laittoi kirjan pois ja rupesi nukkumaan.
No, maanantaina hän oli miehen kanssa aamupäivän kotona.
Oliko vaippa pois? EI.
" En mä jaksa täällä niitä kusia pestä lattialta."
No, mies meni iltavuoroon, vei anopille.
Oliko vaippa pois? EI.
" Ollaan oltu pihalla ja parvekkeella koko päivä" .
(Vittu mitä sitten????!!!!!!)
Puhuin eilen tarhassa, että laitan tytön mukaan tänään kasan vaihtovaatteita, mekko päällä ilman pikkareita jos saa kulkea niin olis hyvä juttu. Olivat heti mukana asiassa, ei mitään mutinoita.
Aamulla en saanut kun alotetuks lauseen, että " Se on tänään koko päivän ilman vaippoja tarh-"
kun ukko keskeytti että
" Jos tääl on nyt aamulla paskaa lattialla niin saa olla, minä en niitä ala korjaamaan" .
Voitte ehkä kuvitella että leuka loksahti mulla auki.
Sanoin herralle, että antaa olla viimeinen kerta kun toruu tyttöä pissimisestä lattialle tai housuihin tai että edes sanoo tytölle, että isot tytöt pitää mennä potalle, koska jos hän ei aio osallistua mitenkään tähän harjoitteluun, niin pitäköön suunsa kiinni.
Tiedän että se on itsekäs ukko.
Mutta on HIRVEETÄ huomata aina vain uusia inhottavia piirteitä siinä.
En tarvi nyt vinkkejä, että pakatkaa tavarat ja lähtekää pois,
sillä meillä on just tehty talo alla ja rv30 kohta menossa.
Kyllä se leikkisä isi on,
ei siitä mitään muuta hyötyä ainakaan vielä ole ollut.
Kommentit (13)
...taiskin kertoa asian aika hyvin.
itseäni kiinnitti huomion lause ' minä aloitin kuivaksiopettamisen' . eli auttaisiko, jos pyrkisit tekemääön lasta koskevat päätökset yhdessä miehesi kanssa. jos hän kokisi voivansa enemmän vaikuttaa asiaan, voisi hän olla enemmän asiassa mukana. kuin vain toisen käskystä.
tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty. meillä taisteltiin tutista. mies tarvitsi tuttia enemmän kuin lapsi, jonka 2v syntymäpäivä oli jo ohitettu. lapsi saatiin jos siihen vaiheeseen, että hän ei hereillä ollessaan juuri syönyt tuttia. vaan miehen mielestä moinen sääntö ' tuttia vain nukkuessa' oli keinotekoinen; hän ei kuulemma tiennyt milloin lapsella nukkumisaika. vaikka ei sen niin vaikeaa luulisi olevan. 2v-lapsen nukkumisen kun voisi vaikka tunnistaa siitä, että lapsi on sängyssä.
niinpä homma alkoi liukua takaisin vaiheeseen, että lapsi sai tutin heti kun halusi. mies uskoi, että tutti auttaa jotain, kun oikeasti lapsi olisi halunnut ruokaa/leikkimistä tms. niin tutti vaan suuhun. mies ei tajunnut, ettei tutti siinä vaiheessa auttanut ainakaan 5.5 sekuntia pidempään, kun ei sen ikäisellä taida olla juuri varsinaista imemistarvetta.
no, pääsiäisen jälkeen mulla oli useampi päivä aikaa sillä tavalla, etti ollut juuri muuta tekemistä kuin olla lapsen kanssa. varasin nuo päivät tutista vierottamiseen. kerroin miehelle asiasta viikkoja etukäteen, eikä hän laittanut vastaan. tutista vieroitus menikin ylltäävän helposti. tutit menivät rikki ja sit niitä ei löytynytkään mistään. lapsi ei lopulta laittanut asiaa pahakseen.
teillä kait tuttiasiat jo takanapäin. jos koskaan ollutkaan.
meillä pottailuharjoittelu vasta meneillään. sujuu jollain tavalla. mieskin potattaa, et se ei jostain syystä ole ole ollut iso ongelma. joskin mies ei potata kovin usein.
auttaisiko miestäsi, jos hänellä olisi selkeät säännöt, milloin lapsi viedään potalle. eli ruokailun/nukkumisen jälkeen, ennen uloslähtöä jne. itsestäänselvyyksiäö äidille, mutta ei ehkä miehelle.
kerroin miehelleni tästä viestistä. hän sanoi, että minun pitää sanoa, että miestä pitää ymmärtää. :)
meillekin olisi pikkukakkonen tervetullut, vain ei toiveista huolimatta ole kuulunut.
tsemppiä sinulle, perheelle ja masuasukille!
Oliviini
Minäkin ehdottaisin, että lahjoitat vaipat vaikka neuvolaan ja hankit muutamat kuivaksiopetteluhousut. Silloin ei miehen tarvitse alkaa lattioita luuttuamaan ja samalla lapsi saa olla kuitenkin ilman varsinaista vaippaa. Meillä opetellaa kuivaksi äidin ja päiväkodin voimin. Harjoittelu aloitettiin jo 10 kk iässä ja nyt pojan isäkin alkaa ymmärtää idean, kun tuloksia alkaa näkyä. Vaippojen tarve on lyhyessä ajassa puoittunut.
Menna+poika 1 v 1 kk
Oliviini:
...taiskin kertoa asian aika hyvin.itseäni kiinnitti huomion lause ' minä aloitin kuivaksiopettamisen' . eli auttaisiko, jos pyrkisit tekemääön lasta koskevat päätökset yhdessä miehesi kanssa. jos hän kokisi voivansa enemmän vaikuttaa asiaan, voisi hän olla enemmän asiassa mukana. kuin vain toisen käskystä.
Vastaan:
EN muotoile lausetta uudelleen, sillä miestä ei kerta kaikkiaan kiinnosta alkaa lasta opettamaan kuivaksi. Uskoo tai toivoo tai on muuten vain ihan saamarin tyhmä, että jos Keltaisen Pörssin takaa tiuskii lapselle, että " mee potalle" niin lapsi oppii siihen.On tässä takana jo jonkinlaista yksinoloa ja eloa lapsen kanssa.
Mies ei mm. ole kuin 3 kertaa ollut mukana kävelemässä vaunujen kanssa. Kertaakaan ei ole ulos yksin vaunujen kanssa / myöhemmin rattaiden kanssa mennyt.
Mies ei osaa tehdä puuroa. Ei edes sitä kahden minuutin Nalle-puuroa mikrossa.
Mies ei tiskaa.
Mies ei pese pyykkiä.
Mies voi nostaa pyykit kuivumaan, mutta ei NARULLE.
Hän laittaa ne päällekkäin telineen päälle, josta minä sitten laitan ne huomattuani narulle.
Miehelle on erittäin työlästä laittaa lapsi nukkumaan.
Hän tekee sen kerran viikossa jos oikein monta kertaa kärtän sitä.
Ja jos tyttö ei satu nukahtamaan just siinä viidessä minuutissa ennen jonkun tv-ohjelman alkua, niin jättää sen yksin toiseen kerrokseen huutamaan. Näin tyttö sitten tulee olkkariin ja joko
A) nukahtaa sohvalle klo23 maissa tai B) minä vien hänet nukkumaan.TUTTI:
Minä kerroin tytölle, että tutti hukkui.
Tyttö oli silloin vuoden. Itki pari yötä.Mies ei kestä lapsen itkua.
Miehellä on myös niin suuret unen lahjat, ettei ole koskaan herännyt
vauva-aikana itkuihin yöllä. Osittain lopetin imetyksen aikaisin ja siirryin pulloon, koska TOIVOIN mieheni auttavan minua siinä öisin.
Tämähän oli täysin turha toive. Kertaakaan sitä ei tapahtunu.NO joo,
tää on tämmöstä.
Nyt on mun pinna aika kireellä.
Sori vaan valitus.
Mutta on se aika itsekäs paska kyllä vaikka joskus siihen rakastuinkin.
meillä on ihan samanlaiset miehet =)
Mutta asiat ovat hiukan muuttuneet pikkukakkosen syntymän myötä. Ensialkuun se koitti istua jököttää tietokoneella omissa oloissaan kuten ennenkin, mutta kahden lapsen kanssa siitä ei kertakaikkiaan tullut mitään. Ja jotenkin se löysi sen roolinsa isänä vasta nyt.
eikä juuri nyt jaksaisi mitään ylimääräisiä juttuja? Tiedän kyllä, mitä tarkoitat, sillä minulla on myös miehen kanssa asioita, joissa olemme hyvin eri linjoilla. Tai oikeastaan meillä on usein samat tavoitteet, mutta eri keinot päästä sinne. Miehen mielestä voi periaatteessa olla hyvä " syödä terveellisesti" , mutta kuitenkin antaa hyvin helposti esim. jätskiä iltapalaksi, kun poika kerran haluaa. Tai hänen mielestään voi olla ihan jees opettaa poikaa riisumaan itsenäisesti, mutta ei jaksa vahtia, että niin tapahtuu, vaan riisuu pojan, jos tämä heittäytyy makaroniksi. Eli antaa tosi helposti periksi. Myös sitoutuminen pitkäjänteisiin juttuihin puuttuu, esim. juuri pottaharjoittelu oli asia, jonka minä meidän perheessä paljolti hoidin ja samoin kaiken muunkin ns. " rutiinin" ylläpitäminen on meidän perheessä minun vastuulla. Mies ei muista katsoa kelloon, joten poitsu hyppii olohuoneessa vielä klo 23, jos minä en puutu asiaan. Joskus raskasta, mutta minkäs teet. Miestä ei ainakaan voi muuttaa.
Miksi kuvitellaan että mies saa olla väsynyt lapsiperheen arkeen ja rakentamiseen ja että se on ihan ok?
En minäkään välttämättä JAKSAISI niitä pissoja sieltä lattialta pestä,
mutta tyttö täyttää tämän vuoden lokakuussa 3 vuotta niin en oikein voi jäädä odottelemaan sitä mun JAKSAMISTA siihen luuttuumiseen.
Mua sitten ärsyttää se, että miestä vaan pitäis ymmärtää kaiken maailman asioissa ja ÄITI on se, joka vaan ON ja TEKEE ja JAKSAA ja jolle asiat vain KUULUVAT...
että koko tänä aikana mies on vaihtanut ehkä KERRAN VIIKOSSA vaipan tytölle.
Ja kaikkina näinä 2,5 vuoden päivinä se on aika helvetin vähän.
Ja senkin tehnyt ainoastaan pyydettäessä.
Viime aikoina se on yrittäny saada tyttöä oppimaan laittaa sen yksin päälle jottei sen tarvis vaivautua sitä uuttakaan vaippaa laittamaan.
Miksen minä laita? Siksi että mulla alkaa selkä ym olla aika loppu tässä raskaudessa.
mutta jos pottajutut edistyy, niin anna sinä lapsen olla ilman silloin kun vaan mahdollista. Hienoa että hoidossa ovat innokkaita asialle.
Kurjaa että miehesi asenne on tuollainen, mutta ei valitettavasti ole ideoita miten sitä miestä voisi muuttaa.. paitsi ehkä jakamalla tietoa siitä, miten lapsen kuivaksioppiminen edistyy ja tapahtuu. Ehkä mies ei kovin hyvin ole perillä asioista...???
Eipä musta suurta hyötyä nyt ole, mut halusin toivottaa voimia ja jaksamista - kyllä sinä saat olla uupunu ja väsyny, ei kai kukaan aina jaksa.
Jätäpä se torttukasa tai pissaläntti sinne lattialle ensikerralla ja kts mitä miehesi tuumaa asiasta. Jos rupeaa pauhaamaan niin sanot vain että on tällä lapsella isäkin tai että ottaa niin kipeästi selästä tmv toistuva kyykistely.
vanhemmat ei saa olla este lapsen kehitykselle. kuivaksi oppiminen ei toimi, jos se on yhden vanhemman varassa. olen taistellut oman mieheni kanssa, kun opetetiin meidän kehitysvammasta kuivaksi. meillä se tie oli pitkä ja kivinen. uhkailin miestäni jo lastensuojelu ilmoituksella ja muilla uhkailulla. jotenkin lopulta sain mieheni toimimaan ja nyt meijän poika on kuiva.
aina kun olin kaupassa tai jossain muualla, niin löysin märkiä vaippoja vessasta tai roskiksesta.
piiloita vaipat ja osta lapsellesi kuivaksioppimis housuja.
pomo: Mitä tarkoitat kuivaksi opettelu housuilla? Onko jotain erikoisia, vai käytätkö vain tälläistä ilmaisua?
Tipy
kuivaksiopettelu housuja saa tilata netistä. ovat alushousujen kaltaisi. mutta hiukan paksumpia. toisissa on vielä muovikalvo.
en muista enään osoitteita mistä saa tilata.
kysy luomumamma puolelta, niin osaavat varmaan neuvoa.
housut estävät sen, että asunto ei ole aivan pissassa ja kakassa.
lapsen kehityksen tukeminen pitää olla yhdenmukaista. se sinun pitää saada miehesi tajuamaan. ota miehesi puhutteluun ja et anna periksi yhtään.
sain taistella oman mieheni kanssa tosissaan noiden vessaasioiden takia. lopulta kai mies kyllästyi mesoomiseeni ja alkoi toimia. saatoin soittaa kaupastakin, että vie lapsi vessaan. meillä ei poika tunnistanut pissahätäänsä ja häntä vietiin kellon mukaan vessaan.
nyt poika tunnistaa pissahätänsä ja menee itse vessaan.
Ihan piti miettiä, että oonko käyny täällä kirjottamassa tommosen tekstin, ku sun tilanne on TÄYSIN SAMA kuin meillä!
Voimia sinne sulle. Mä en enää jaksa pyytää mieheltä mitään, ku tiedän ettei se mitään tee tai jos tekee niin sitä on saanu pyytää sata kertaa.
Tiedän, että se ei muutu mihinkään vaikka lupailee että hän yrittää jne., mutta se " yrittäminen" loppuu kymmenen minuutin päästä ku on luvannu.