Lue keskustelun säännöt.
MIksi läheiseni valehtelee niin paljon?
22.11.2018 |
Minulla on lähipiirissä henkilö joka valehtelee, liioittelee ja keksii tarinoita. Hän on tehnyt tätä lapsesta asti ja varsinkin viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on alkanut tosissaan karkaamaan käsistä. Nyt viimeisen parin vuoden aikana moni on alkanut ottamaan häneen etäisyyttä, sillä hän usein sotkee näihin valheisiinsa myös muita.
Hänen valheessa saattaa olla suht viaton ”löysin kadulta 100euroa” vaikka todellisuudessa hän olisi löytänyt 2 euroa. Pahimmissa tapauksissa hän saattaa väittää että jollain hänen läheisellään on syöpä ja on kuolemaisillaan. Väliin mahtuu tarinoita miten tämä meidän sukumme olisi polveutunut eräästä kuningashuoneesta (emme todellakaan ole), miten hän on melkein voittanut olympiakultaa jne.
Monissa näissä valheissa on selkeästi pyrkimys saada hänet näyttämään ns erikoisemmalta ja paremmalta. Näissä sairausvalheissa taasen on selvästi pyrkimys saada huomiota/sääliä. Hän myös raivostuu todella pahasti jos hänelle näistä valheista sanoo, hän tuntuu itse uskovan nämä jutut täysin (esim. Tämä kuningashuone-homma).
Onko tämä nyt sitä patologista valehtelua? Voiko siihen saada apuja? On surkeaa nyt huomata että melkein kaikki läheiset ovat poistuneet hänen elämästään koska eivät yksinkertaisesti jaksa. Pitkään oltiin niin että ”ei välitetä”. Kuitenkin kun valheet alkoivat käymään isommiksi ja henkilökohtaisemmiksi, meni kaikilla hermot. En itsekään suoraan sanottuna enää jaksa.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän tuota taipumusta. Olen yrittänyt aikoinaan hakea siihen terapeuteilta apuakin vaan en saanut. Nykyisin hyväksyn sen että puhun paskaa, ja yritän välttää ihmisiä etten häiritsisi ketään sillä. Eli töissä käyn, ja siellä kun puhutaan vain työasioista ei tule valehdeltua juurikaan. Mutta muuten en harrasta ihmsisuhteita, koska se tarinointi alkaa heti jos olen vapaamuotoisessa sosiaalisessa tilanteessa ihmisten kanssa. Jotenkin liittyy sosiaaliseen jännittämiseen ja pohjimmaiseen huonouden ja alemmuuden tunteeseen.
Kiitos että jaksoit vastata! Olen huomannut tästä läheisestäni että jos jutut menevät ns yli, hän vaihtaa äkkiä aihetta ja saattaa jopa poistua paikalta hetkeksi. Ja on selvästi vähän nolona.
Toivottavasti saat apua! Itse yritän tätä nyt tosiaan ymmärtää ettei läheisilleni käy syrjäytymistä, ainakaan enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän tuota taipumusta. Olen yrittänyt aikoinaan hakea siihen terapeuteilta apuakin vaan en saanut. Nykyisin hyväksyn sen että puhun paskaa, ja yritän välttää ihmisiä etten häiritsisi ketään sillä. Eli töissä käyn, ja siellä kun puhutaan vain työasioista ei tule valehdeltua juurikaan. Mutta muuten en harrasta ihmsisuhteita, koska se tarinointi alkaa heti jos olen vapaamuotoisessa sosiaalisessa tilanteessa ihmisten kanssa. Jotenkin liittyy sosiaaliseen jännittämiseen ja pohjimmaiseen huonouden ja alemmuuden tunteeseen.