Mottasin eilen miestäni kuonoon..

Tuhat kertaa olin sanonut ja varoittanut, että älä jätä sitä vauvaa yksin sohvalle, se osaa nyt kääntyä ja voi vierähtää lattialle. No, tietenkin vain " nalkutin turhaan" ja mieshän aina tietää paremmin, ja inhoaa komentelua, joten niinpä se vauva vain sohvalta putosi. Ja minä, yleensä hyvin rauhaarakastava ihminen, otin ja löin miestäni nyrkillä nenään.. Hämmästyi kai yhtä paljon kuin minä itsekin. No, tuli kai selväksi, että jonkinlainen alkukanatianen emon vaisto on tallella minullakin.. :) (vauvalle ei muutes käynyt kuinkaan)