Lue keskustelun säännöt.
Tytär katkaisi välit ilmeisesti miehensä takia
19.11.2018 |
Vaikka tytär muuta väittää niin näin uskon nyt pitkän pohdinnan jälkeen. Ikävintä tässä on se että vika on tyttären miehessä. En tiedä mitä tehdä, mahdoton tilanne. Tytär vaatii minua tekemään asioita jotka eivät ole millään muotoa realistisia tai perusteltuja. Olen neuvoton mutta toisaalta en jaksa tyttären jatkuvaa kiukuttelua minulle,miehelleni ja pikkusisaruksilleen.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On melko yleistä, että puoliso vaatii katkaisemaan välit vanhempiin, ystäviin jne. ja taustalla on perheväkivaltaa, huumeongelmia, narsismia jne. ja näin uskotaan asian pysyvän salassa. Yleensä uhri ei edes uskalla kertoa totuutta, kun se lisää vain ongelmia.
Juuri tätä ajattelin myös. Varsinkin narsistille kyse on myös vallasta ja kontrollista. Mitä paremmin saa narsismin lähteen eroon ulkomaailman turvaverkoista, sen täydellisempi on hänen oma valtansa uhriinsa. Sivusta.
Minusta mies ei ole narsistinen, eikä tässä ole eristämisestä kyse. Meillä on tyttären kanssa näkemyseroja elämisen suhteen. Tytär ei myöskään pidä miehestäni tai niin olen ymmärtänyt hänen puheistaan. Mutta tämän hänen (ex?) miehensä temppu katkaisi jonkun kamelin selän, josta poiki iso riita. Mies myös antoi olettaa että myös minä olen syyllinen joten tämän hän on varmaan tyttärellenikin sanonut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan arvostanut ja kuunnellut tytärtäsi?
Olemme puhuneet asioista, ja osasta olen hieman samaa mieltä mutta asioiden paisuttelu ja liioittelu ei auta mitään. Toisaalta olen myös sitä mieltä että tytär on väärässä joissain asioissa, mutta en ole siitä maininnut tai ottanu kantaa. Sekään ei ole ihan sivuseikka mitä tyttären mies teki, vaikkakaan en ole varma mitä tytär siitä ajattelee. Kuitenkaan se ei ole minun syytäni ja siitä on turha kiukutella. Ap
Et vastannut kysymykseen, mutta kommentistasi huomaa ettet ole. Siinä syy, eikä muussa tai muissa.
En pidä että tyttäreni yrittää kontrolloida elämäämme, se on totta. En lähde neuvottelemaan asioista joita hän paisuttelee. Ap
Tuskin kanssasi voi neuvotella. Vaikutat sellaiselta ihmiseltä että vain sinun mielipiteesi on ainoa oikea, etkä kykene ymmärtämään toisen tunteita. Siksi menetit tyttäresi, siinä tulos.
Miksi neuvottelisin hänen paisuttelemista asioista tai suoranaisista valheista? Neuvottelisitko itse? Mielelläni olen ottanut vastaan konkreettisia ja toteutuskelpoisia neuvoja vastaankeneltä tahansa, mutta nämä eivät ole sellaisia. Ap
Rakastavalta äidin olettaisi todistavan väitteet vääriksi ja kertomaan totuuden, eikä sulkemaan suutansa ja kehittelemään teorioita muita syyllistäen. Marttyyrimaista antaa tilanteen kehittyä tuohon asti ja menettää samalla lapsensa. Sinulla on jokin neuvoneuroosi elämässäsi.
Tyttärelläni on hyvin yksioikoinen ja mustavalkoinen maailmankuva. Sen ymmärtää ottaen huomioon hänen ikänsä. En kuitenkaan lähde hänen älyttömiin vaatimuksiinsa, jotta välimme tulisivat kuntoon. Tällaisia ehtoja nyt ei vaan ladella kenellekään, varsinkin kun ne ovat mahdottomia toteuttaa eivätkä ole välttämättömiä. Ap
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on absurdein keskustelu! Jotain pyöritellään ja mistään ei saa otetta kun ei edes ymmärrä, mistä tässä loppujen lopuksi on kyse!
Vinkki aplle: jos et pysty mitään yksityiskohtaisempaa kertomaan niin eipä tänne kannata tulla keskustelemaan.Ettekö osaa lukea? En todellakaan ala avaamaan yksityiskohtia jotka eivät ole relevantteja. Toisaalta tiedän ettei tänne kannata mitään kirjoittaa, siis järkevän keskustelun toivossa. En sitä odottanutkaan. Ap
Ilman yksityiskohtia ei ole järkevää kekustelua.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Itse epäilen että lapsen saatuaan hänellä naksahti päässä jotenkin, ehkä masennus tai hormoonit? Mutta totta on sekin että hän on kokenut todennäköisesti hylkäämisen tunnetta ja ehkä katkeroitunut? En tiedä tosin varmaksi. Näkemyseroja meillä on ollut paljonkin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on absurdein keskustelu! Jotain pyöritellään ja mistään ei saa otetta kun ei edes ymmärrä, mistä tässä loppujen lopuksi on kyse!
Vinkki aplle: jos et pysty mitään yksityiskohtaisempaa kertomaan niin eipä tänne kannata tulla keskustelemaan.Ettekö osaa lukea? En todellakaan ala avaamaan yksityiskohtia jotka eivät ole relevantteja. Toisaalta tiedän ettei tänne kannata mitään kirjoittaa, siis järkevän keskustelun toivossa. En sitä odottanutkaan. Ap
Ilman yksityiskohtia ei ole järkevää kekustelua.
On täällä muutama hyvä ja asiallinenkin kommentti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Itse epäilen että lapsen saatuaan hänellä naksahti päässä jotenkin, ehkä masennus tai hormoonit? Mutta totta on sekin että hän on kokenut todennäköisesti hylkäämisen tunnetta ja ehkä katkeroitunut? En tiedä tosin varmaksi. Näkemyseroja meillä on ollut paljonkin. Ap
Vaikutat itse hyljänneen lapsesi ja ihmettelet täällä että lapsesi on todennäköisesti kokenut hylkäämisen tunnetta, voi hyvä tavaton. Luuletko että hänellä ei ole tunteita? Lopeta jo kaiken muun syyttely. Minusta alkaa vaikuttamaan että tyttäresi teki oikean ratkaisun suojellakseen itseään sekä läheisiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Itse epäilen että lapsen saatuaan hänellä naksahti päässä jotenkin, ehkä masennus tai hormoonit? Mutta totta on sekin että hän on kokenut todennäköisesti hylkäämisen tunnetta ja ehkä katkeroitunut? En tiedä tosin varmaksi. Näkemyseroja meillä on ollut paljonkin. Ap
Vaikutat itse hyljänneen lapsesi ja ihmettelet täällä että lapsesi on todennäköisesti kokenut hylkäämisen tunnetta, voi hyvä tavaton. Luuletko että hänellä ei ole tunteita? Lopeta jo kaiken muun syyttely. Minusta alkaa vaikuttamaan että tyttäresi teki oikean ratkaisun suojellakseen itseään sekä läheisiään.
Lapsi ei ole asunut luonani, joten se on hyvinkin mahdollista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lla on uusi mies ja heillä lapsia, ap viskasi vanhimman lapsensa, tyttärensä pois elämästään. Niin vastuullista äitiyttä että oikein oioi.
Huhhuh, oon vaan tosi onnellinen et mulla on hyvä äiti, jolle puhua asioista. En kestäis päivääkään tällasen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sirpa hei, ei se nukke sielä potilashuoneessasi ole oikeasti tyttäresi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on uusi mies ja heillä lapsia, ap viskasi vanhimman lapsensa, tyttärensä pois elämästään. Niin vastuullista äitiyttä että oikein oioi.
Tytär ei ole asunut kanssani kuin lyhyen hetken lapsena ja myöhemmin nuorena. Nykyinen mieheni ei liity tähän mitenkään. Tytär oli hyvin mustasukkainen miehestäni jossain vaiheessa mutta kuului ehkä ikään silloin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, oon vaan tosi onnellinen et mulla on hyvä äiti, jolle puhua asioista. En kestäis päivääkään tällasen kanssa.
En kestäis noin ilkeää lasta, mikä sun kasvatuksessa meni mönkään? Ap
Kuinka sen sun terapeutin ja serkkus kanssa sujuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Itse epäilen että lapsen saatuaan hänellä naksahti päässä jotenkin, ehkä masennus tai hormoonit? Mutta totta on sekin että hän on kokenut todennäköisesti hylkäämisen tunnetta ja ehkä katkeroitunut? En tiedä tosin varmaksi. Näkemyseroja meillä on ollut paljonkin. Ap
Päässä naksahtaminen lienee perinnöllistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei katkaise välejä vanhempaansa yhtäkkiä. Tilanne on pitkään ollut tulehtunut tms. jotta lapsi päätyy äärimmäiseen ratkaisuun. Lapsi on voinut kokea vastaavan tunteen lapsuudesta lähtien.
Itse epäilen että lapsen saatuaan hänellä naksahti päässä jotenkin, ehkä masennus tai hormoonit? Mutta totta on sekin että hän on kokenut todennäköisesti hylkäämisen tunnetta ja ehkä katkeroitunut? En tiedä tosin varmaksi. Näkemyseroja meillä on ollut paljonkin. Ap
Päässä naksahtaminen lienee perinnöllistä?
Niin tai lähinnä oman lapsen saamisen jälkeen saattaa tulla masennusta? Ap
Sinulla on lapseen ihan sairaa suhde.
En vältte kirjoitti:
Sinulla on lapseen ihan sairaa suhde.
Tai sitten hyvin tavallinen. Ap
Ettekö osaa lukea? En todellakaan ala avaamaan yksityiskohtia jotka eivät ole relevantteja. Toisaalta tiedän ettei tänne kannata mitään kirjoittaa, siis järkevän keskustelun toivossa. En sitä odottanutkaan. Ap