Miten olette opetelleet sanomaan ei? Varsinkin te, joilla on surkea itsetunto ja helposti tulette myöntyneeksi
Miten kieltäytyä kaverien, lapsuudenperheen jäsenten tms. avunpyynnöistä? Kyse ihmisistä, jotka eivät tunnu kunnioittavan toisen rajoja oma-aloitteisesti ja joilta tulee paljon työläitä pyyntöjä.
Kommentit (13)
Pelaa aikaa. Kieltäytyminen on helpompaa, kun on hetken saanut rauhassa miettiä mitä tekee. Pyyntöihin ei ole pakko reagoida heti.
"Ei" on kokonainen lause. Käytä sitä.
Olen yrittänyt kieltäytyä miehien anaalisexi tarjouksista, mutta turhaan.
Älä tuhlaa aikaa turhiin perusteluihin. Jotkut yrittävät vain saada ne kumottua. "Ei" ei tarvitse lisäselvityksiä.
Miksi sä kysyt neuvoa sellaisilta, jotka ei edes itse ole pystynyt sanomaan "ei".
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä kysyt neuvoa sellaisilta, jotka ei edes itse ole pystynyt sanomaan "ei".
No miten kieltäydytte te, joille kieltäytyminen on helppoa? Ap
burn out opetti .jos esim. pomo töistä soittaa (soittaa vain kun haluaa jotain)en vastaa puheluun( annan laittaa tekstarin)helpompi miettiä vastausta ja kieltäydyn ylitöistä ja muista mitä en halua tehdä. voin sanoa joihinkin juttuihin esim.vapaa ajan kutsuihin tai harrastustalkoisiin että mietin asiaa eli en heti lupaa jos tuleekin katumapäälle. olen vieläkin liian kiltti eli edelleen teen liikaa kun on vaikea sanoa ei mutta nykyään sanon jo heti ei koska terveys petti eikä palautunut. älkää pelätkö sanoa ei ,ole hyvä itsellesi ja huomaa et usein kyse vain hyväksikäytöstä esim.työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä kysyt neuvoa sellaisilta, jotka ei edes itse ole pystynyt sanomaan "ei".
No miten kieltäydytte te, joille kieltäytyminen on helppoa? Ap
Sanon pienen harkinnan jälkeen "tällä kertaa ei sovi, valitan."
Niin kuin aiempi sanoi, kannattaa odottaa hetken aikaa. Ensi impulssi on usein suostua pyyntöön, mutta kun miettii hetken, tajuaa kuinka vaivalloista ja aikaa vievää se oikeastaan olisi. Ja sitten vaan itsestäänselvä ei.
Meidän duunipaikassa on näitä milleniaaleja jotka ei saa päivää sanottua eikä suuta auki
Tunnen paljonkin joilla huono itsetunto, tosiaan kukaan ei silti myönny helposti oikein mihinkään.
Niuhottaminen ei kannata, koska sitten ei saa itsekään mitään.
Kiittämättömyys maailman palkka, en silti jättäisi tekemättä kun pienestä asiasta kyse.
No mä olen alkanut pyytää vastapalveluksia ja aika nopeasti sen jälkeen, kun olen jota kuta muuta auttanut. Jos pitää hakea jonkun lapset, kysyn että haetko mulle postipaketin. En välttämättä tarvitse apua, mutta ihmiset yleensä itse havaitsevat, että minähän autan vaikka he eivät jaksa. Ja että en ole mikään itsestään selvyys. Jos auttaminen taas muodostuu vastavuoroiseksi, niin silloin oma auttaminen ei kuormita ja parantaa myös olemassa olevia ihmissuhteita.
Vastapyyntö siis karkoittaa loiset, herättää ne jotka luulee että sinulla on ylimääräisiä tunteja kellossa ja parantaa ystävyyttä niiden kanssa jotka osaavat auttaa myös sinua.
Esimerkiksi omalle siskolleni koirani hoitaminen kerran vuodessa oli ihan ylivoimaista, vaikka hoidin hänen lapsiaan miltei kuukausittain. Mutta sehän oli mulle vaan "Kivaa" ja koirathan ei aiheuta mitään vaivaa....
Rupesi vaan tarpeeksi vituttamaan, ja huomasin että liian kilttejä vaan hyväksikäytetään. Mitään hyötyä liiasta kiltteydestä ei ole. On pakko olla terveesti itsekäs, toinen vaihtoehto on loppuunpalaminen (ainakin töiden suhteen)
Olen aloittanut terapian juuri noiden ongelmien vuoksi. Toivottavasti auttaa.