Miksi mä nukkuisin vaan koko ajan?

Nukun 7-8 tunnin yöunet, välillä jopa 9. Herääminen ei ole ongelma ja saan iltaisin hyvin unen päästä kiinni. Olen herätessäni ihan virkeä eikä olo ole tokkurainen.

Saatan kuitenkin iltapäivällä nukkua vielä 1-3 tuntia, riippuen siitä, millainen koulupäivä on ja onko päikkäreihin mahdollisuuksia. Myös päiväunilta herätessä olo on virkeä ja olen heti toimintakykyinen.

Aiemmin on ollut uniongelmia - silloin olen nukkunut liian pitkään tai liian vähän, mutta olen ollut aivan tokkurainen jopa pari tuntia heräämisen jälkeen ja keskittymiskyky on kadoksissa. Nyt sellaista ongelmaa ei siis ole.

Olen diabeetikko ja hoito on hyvässä tasapainossa, vuosiverikokeet on juuri kuukausi sitten otettu eikä esim kilpirauhasissa olisi mitään vikaa. Muuten kaikki oli viitearvojen sisällä, paitsi E-MCH oli pari numeroa viitearvojen alapuolella. Diabeteshoitaja sanoi, ettei sillä arvolla vielä millekään rautakuurille tarvitse lähteä.

Koulu sujuu hyvin, elämä on ihan ok kivaa, ei siis mitään yleistä alakuloa. Asun Suomea etelämpänä, joten täällä on toki aiemmin pimeää, mutta päivä on kuitenkin rutkasti pidempi kuin Suomessa, enkä mä koskaan ole ollut kovin herkkä pimeydelle.

Oliskohan kuitenkin rauta, vai mitä luulette? Syön myös monipuolisesti: pääasiassa kasvisruokaa, mutta nyt olen melkein viikoittain syönyt lihaakin. Ja tällä ruokavaliolla olen ollut pari vuotta.