En ole hyvä oikeastaan missään

En ole hyvä missään asiassa ja se harmittaa kovasti. Olen aina joko keskiverto tai sen alle, yleensä alle. En ole kaunis, en ole hoikka, en taiteellinen, en älykäs, en hauska enkä edes urheilullinen. Olen ruma, lihava, visuaalinen silmä puuttuu kokonaan, älykkyysosamäärä surullisen matala, nauraa en osaa ollenkaan ja lenkkeily on ainoa liikuntamuoto, josta pidän. Koulu menee huonosti enkä ymmärrä oikein mistään mitään. Koen olevani riittämätön ja arvoton, sellainen turha ihmisroska vain. Laiskakin minä olen. Tällä viikolla on paljon tekemistä ja menoja ja tekisi mieli jättää jokaiseen menemättä, kun väsyttää niin hemmetisti. Kohta on koeviikko ja lukemisesta huolimatta en ymmärrä taaskaan mitään, matematiikasta en tule pääsemään läpi ja muutkin aineet ihan siinä rajalla. Seuraavassa jaksossa tulee kaikki vaikeat aineet kerralla: matematiikka, fysiikka, maantieto sekä liikunta. Nuo kaikki neljä ovat erityisen vaikeita aineita ja olen tehnyt hemmetisti töitä edes vitosen eteen. Koko koulu ahdistaa ja masentaa ja tuntuu ettei tulevaisuutta ole. En ikinä onnistu missään.