Lapsiluku täynnä (1 lapsi) mutta pelkään etten saa lapsenlapsia

Mieheni tädillä on kolme lasta, ei yhtään lastenlasta, nuorinkin lapsista on jo yli 30-vuotias. Kaksi vanhinta on veloja ja nuorin on homo.

Entä jos se toinen lapsi osoittautuukin myöhemmin hedelmättömäksi? Sittenhän olet hankkinut toisen lapsen aivan turhaan! Ei ole vaihto- tai palautusoikeutta.

Sinulla voi olla vaikka 5 lasta, joista yksikään ei tee lapsia. Tai sitten yksi lapsi, joka tekee 5 lasta.

Voihan se sinun poikasi ammuskella pelkkiä suutareita tai löytää hedelmättömän tytön, jos siis hetero on.

Lapsenlapset varmaan jees, mutta voihan olla ettei lapsesi edes ole yhteyksissä kanssasi siinä vaiheessa, olet itse siirtynyt jo seuraavalle levelille jne.

Kaksi lasta kyllä tuplaa todennäköisyyden saada lastenlapsia. Miehet myös tosiaan jäävät useammin lapsettomaksi kuin naiset.

Asioista tietävä kirjoitti:

Jos haluat saada lapsenlapsia, niin tee ainakin neljä lasta. Yksi kuitenkin syrjäytyy, toisesta tulee homo tai lesbo ja kolmas kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Neljäs voi sitten vielä tehdä sinusta mummon.

Näin. Siksi mulla onkin 4 lasta.

Minun äidilläni on 5 lasta eikä heistä yksikään ole saanut tai edes aio hankkia lapsia. Kaikilla meillä sisaruksilla alkaa jo neljäkymmentä olemaan lasissa. Syynä lapsettomuuteen on erittäin vaikea ja traumaattinen lapsuus. Meistä ei yksikään halua ottaa riskiä että jokin toinen lapsi kokisi huonon lapsuuden. Varmin tapa välttää huono lapsuus on olla hankkimatta lasta.

Ei kannata lastenlasten saamisen todennäköisyyden kasvattamiseksi hankkia toista, jos ei muutoin nappaa. Et voi muuta kuin hyväksyä sen, että lapsi tekee tahtonsa mukaan, ja korkeintaan kasvattaa hänet jo lapsesta asti perhekeskeisin arvoin, jotka tukevat mahdollisesti aikanaan oman lapsen hankkimista. Pyrkikää viettämään paljon sukupolvien kesken aikaa, ja opettakaa esimerkillänne, miten kaikki pitävät huolta toisistaan. Näyttäkää lapselle koko hänen elämänsä ajan, että sukunne muodostaa yhteisön, jossa hän saisi varmasti paljon apua, jos päättäisi hankkia perheen. Tehkää lapsenne olo nuorena aikuisena taloudellisesti turvatuksi (en tarkoita, että jotain opiskelijaa pitäisi lelliä kalliilla lahjoilla, vaan että lainantakaukset onnistuu, ja hädän hetkellä vanhemmatkin voivat vipata).

Lapsi voi silti päättää toisin, ettei halua lapsia, mutta voitte omalla toiminnallanne kasvattaa mahdollisuutta siihen, että hän uskaltaa, jos mieli tekee. Paljon auttaa, jos ei tarvitse pelätä joutuvansa katuojaan lapsen kanssa työttömyyden iskiessä tai avioeron partaalle rankan unettomuuden ja loppuun palamisen takia.

Anteeksi mutta olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tämä on varmaan provo, mutta tuollaiset ihmiset nyt eivät edes ansaitse lapsdenlapsia.

Vanhempieni ensimmäinen syntyi vuonna 1984. Sen jälkeen minä ja pikkusisareni.

Vanhin kuoli, itsellä on vikaa hedelmällisyydestä (olen aika varma että en ikinä raskaudu) ja äidistäni tuli mummo nuorimpansa kautta vuonna 2015 yhden keskenmenon jälkeen. Pitkä aika odottaa kuitenkin. Ei se luku mitään takaa.

Tosiaan jos yksi syrjäytyy, joku alkaa homoksi ja toinen aseksuaaliksi ja joku on hedelmätön.

Ehkä sun ap kannattaisi varuilta tehdä ainakin viisi, joku voi onnistaakin.

Toi asia kandee miettiä jo varhain kolmikymppisenä: haluaako lapsia ylipäätään, haluaako mummoksi. Jos haluaa mummoksi, ei lapsilukua kannata jättää yhteen.

Minä haluaisin mummoksi, mutta olen jo varautunut, että vaikka mulla on 3 lasta, niin jos huono tuuri sattuu, ei minusta välttämättä tule mummoa. Onneksi omia on kuitenkin monta 🌞

Vierailija kirjoitti:

Mulla on neljä lasta ja toivon ettei kukaan heistä hanki lapsia enää tähän maailmaan.

Sinulla oli kuitenkin oikeus tehdä neljä lasta mutta toivot etteivät lapsesi saa kokea äitiyden tai isyyden onnea? Hiton reilu äiti olet. Turha sanoa että maailma on niin paljon muuttunut muutamassa vuodessa.

Onhan tämä aloitus vitsi?! Oikeastiko joku miettii omien lasten ollessa vielä pieniä haluavansa jonakin päivänä olla itse isoäiti ja laskelmoi sen vuoksi lasten lukumäärää?

Olen saanut kaksi valtavan ihanaa lasta useiden vuosien lapsettomuushelvetin jälkeen. Ei tulisi mieleenkään olettaa mitään mahdollisista lapsenlapsista, vaikka lapsettomuuden syy ei tässä tapauksessa edes periydy. En ole totta puhuakseni edes ajatellut lapsenlapsia. Ainoa toiveeni olisi, että jos jompikumpi lapsistani joskus omia lapsia toivoo, olisi heillä siihen mahdollisuus. Heidän itsensä takia.

Jos aloittaja nyt kuitenkin on ihan tosissaan, kokemuksesta pieni vinkki: elämä harvoin menee, niin kuin suunnittelee. Vaikka järkeilisit ja laskelmoisit miten paljon tahansa, voit silti jäädä ilman lapsenlapsia. Jätä toinen lapsi tekemättä, jos et halua sitä lasta elämääsi ja sydämeesi hänen itsensä vuoksi.

minäminäminäminäminäminä....

Tunnen kolmen aikuisen lapsen äidin joka ei ole yhdenkään mummo, ja yhden aikuisen lapsen äidin, joka on kolmen mummo.

Ihan turha tollasia on miettiä. Elämässä ei ole kaavaa.

Olenko lähes ainoa, joka ymmärtää ap:ta? Olen 37 ja yhden taaperon äiti. Olemme pieni-/keskituloisia ja asumme pk-seudulla. Moni asia, kuten ikä ja talous viittaa siihen, että lapsilukumme tulee jäämään tähän, mutta mietin kanssa mahdollisia lapsenlapsia tai sitä, että jos lapseni menehtyy nuorena.

Omat vanhempani olivat n. 65-vuotiaita tullessaan isovanhemmiksi, vaikka heillä on 4 nuorena hankittua lasta, joten olen nähnyt, mitä tuskaa se on, kun toivottuja lapsenlapsia ei ilmaannu.

Olen itsekäs, mutta niin on moni muukin ja paljon pahemmilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on neljä lasta ja toivon ettei kukaan heistä hanki lapsia enää tähän maailmaan.

Sinulla oli kuitenkin oikeus tehdä neljä lasta mutta toivot etteivät lapsesi saa kokea äitiyden tai isyyden onnea? Hiton reilu äiti olet. Turha sanoa että maailma on niin paljon muuttunut muutamassa vuodessa.

Kylä maailma on 20 vuodessa muuttunut ihan hirveästi. Tuntuu että enää ei ole edes sitä toivoa. Lisäksi omien lasten myötä on vasta tajunnut mitä huoli on.