Voiko näin 40 vuotiaana vielä opetella ratsastamaan?

Et ole ollenkaan liian vanha; miksi olisit? 

Mihinkään harrastukseen ole kukaan liian vanha jos fysiikka kunnossa. Ainakin voi kokeilla. 1 elämä nauti siitä.

Et tietenkään!

Ota yhteyttä lähelläsi oleviin ratsastustalleihin ja kysy onko heillä tarjota aikuisten alkeiskurssia.

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Et ole liian vanha. Alkuun pääsee helposti. Tervetuloa ihanan harrastuksen pariin 🐴💗

Todellakin voi. Tee se!

Hemmets, nelikymppisenä voi aloittaa vaikka laskuvarjohyppäämisen. Molemmista kokemusta, en puhu lämpimikseni.

Aloitin 25-vuotiaana.

Myöhäistä oppia samaa luontevuutta kuin lapsena. Oli se silti ihanaa.

Miten kroppasi kestää putoamisen?

Aikuista yleensä myös pelottaa.

Riippuu kovasti temperamentista, luonteesta ja fysiikasta.

Jos haluat, niin mee ihmeessä.

Tunnetko issikoita?

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

Jos tunnet olevasi liian vanha, niin sitten sinä olet. 

Minä nousin hevosen selkään ensimmäisen kerran 45-vuotiaana, eikä siellä tallilla kukaan ikää kysellyt. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitin 25-vuotiaana.

Myöhäistä oppia samaa luontevuutta kuin lapsena. Oli se silti ihanaa.

Miten kroppasi kestää putoamisen?

Aikuista yleensä myös pelottaa.

Riippuu kovasti temperamentista, luonteesta ja fysiikasta.

Jos haluat, niin mee ihmeessä.

Tunnetko issikoita?

Kyse on harrastuksesta, ap tuskin mielii kilpailuihin. Sama kun sanoisi ajokortin suorittamista harkitsevalle, että KininRäikkösensi ei muuten ole mitään asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

No tuo nyt on vain sanonta. Mä tipuin lapsena monesti, mutta aikuisena, kun oon aloittanut harrastuksen uudestaan, oon pudonnut kolme kertaa. Niillä kerroilla ei oo sattunut mitään.

Ikä ei estä, osteoporoosi voi estää.Ei  tuollaista tarvitse täältä kysyä, senkun menet vaan.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin voi. Tee se!

Hemmets, nelikymppisenä voi aloittaa vaikka laskuvarjohyppäämisen. Molemmista kokemusta, en puhu lämpimikseni.

Kommenttisi sai hymyn huulilleni! Taidan tosiaan tehdä sen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin 25-vuotiaana.

Myöhäistä oppia samaa luontevuutta kuin lapsena. Oli se silti ihanaa.

Miten kroppasi kestää putoamisen?

Aikuista yleensä myös pelottaa.

Riippuu kovasti temperamentista, luonteesta ja fysiikasta.

Jos haluat, niin mee ihmeessä.

Tunnetko issikoita?

Kyse on harrastuksesta, ap tuskin mielii kilpailuihin. Sama kun sanoisi ajokortin suorittamista harkitsevalle, että KininRäikkösensi ei muuten ole mitään asiaa!

Ei tarvitsekaan kilpailla, mutta eihän tuossa vastauksessa puhutakaan kilpailemisesta! Tuo luontevuus on tärkeä asia hevosen kanssa, se on kuitenkin eläin, jonka pelkoreaktiot voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

Niin varmaan jos aikoo kilpailla esteratsastuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

Mä en ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta en ihan kyllä soittamiseen vertaisi ratsastusta. Keventäminen ehkä liippaa läheltä rytmitajua kaukaisesti.. Olen ratsastanyt koko ikäni, mutta en siltikään sanoisi olevani tosi taitava. Ratsatus on laji, missä ei ole koskaan valmis ja se onkin rakkaudesta lajiin lisäksi tämän jutun suola. Putoamista ei tarvitse pelätä, usein ei käy kuinkaan ja aloittaa saa sillä tallin varmimmalla hepalla. Itse en ole pudonnut likikään sataa kertaa, lähempänä sitä alkupäätä, vaikka kokemusta on vuosikymmeniä. Myös niillä ei niin varmoilla hevosilla. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

Mä en ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta en ihan kyllä soittamiseen vertaisi ratsastusta. Keventäminen ehkä liippaa läheltä rytmitajua kaukaisesti..

Ei kukaan olekaan verrannut soittamista ja ratsastusta vaan rytmitajua, jota tarvitaan sekä soittamisessa että ratsastuksessa. Ratsastuksessa muussakin kuin keventämisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin 25-vuotiaana.

Myöhäistä oppia samaa luontevuutta kuin lapsena. Oli se silti ihanaa.

Miten kroppasi kestää putoamisen?

Aikuista yleensä myös pelottaa.

Riippuu kovasti temperamentista, luonteesta ja fysiikasta.

Jos haluat, niin mee ihmeessä.

Tunnetko issikoita?

Kyse on harrastuksesta, ap tuskin mielii kilpailuihin. Sama kun sanoisi ajokortin suorittamista harkitsevalle, että KininRäikkösensi ei muuten ole mitään asiaa!

Tuliko kommentti väärään kohtaan?

En puhu kilpailemisesta.

Tosin ratsastuskouluilla ja aikuistenkin leireillä on kyllä tapana pitää kilpailuja.

Esim. kouluradan (helponkin) tekeminen ainoana ratsukkona on melko jännää.

Ihan toista kuin se kun hepat hölköttää jonossa kaviouraa.

Oleellista on pidätkö eläimistä.

Jos olet tottunut niihin, esim. isoihin koiriin, se madaltaa paljon kynnystä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta lajiin sisäänpääsyyn menee enemmän aikaa kuin olisi lapsena mennyt.

Yksi tuttu aloitti ratsastuksen +40-vuotiaana ja lopetti kahden lukukauden jälkeen kun tunsi, ettei päässyt lajiin sisälle. Muistan hänen valittaneen, että hän ei osaa "vaistonvaraisesti"/luontaisesti toimia hevosen kanssa jos tulee vähänkään jotain hämminkiä. 

Itse ratsastusta helpottaa se, jos sulla on rytmitajua, kokemusta esimerkiksi jonkun soittimen soittamisesta tmv jossa vaaditaan rytmitajua.

Olen soittanut lapsena pianoa, että kai mulla jotain rytmitajua on.

Olen kuullut sanottavan, että hevosen selästä pitää tippua 100 kertaa, ennen kuin oppii ratsastamaan!? Eihän mun luut enää kestä tuollaista..

Mä en ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta en ihan kyllä soittamiseen vertaisi ratsastusta. Keventäminen ehkä liippaa läheltä rytmitajua kaukaisesti..

Ei kukaan olekaan verrannut soittamista ja ratsastusta vaan rytmitajua, jota tarvitaan sekä soittamisessa että ratsastuksessa. Ratsastuksessa muussakin kuin keventämisessä.

Tarkoitat tällä varmasti hevosen liikkeiden kuuntelemista, oletan?