Ihminen, joka lopettaa keskustelun äkisti

Yksi tuttu, mies, jota lasten kautta näen on sellainen, että välillä tuskin tervehtii ja välillä taas aloittaa keskustelun ystävällisesti, mutta sitten yhtäkkiä lopettaa sen. Vähän niin kuin joku kenraali lopettaisi alaisensa kanssa ”voit poistua” tyyppisesti. En ole koskaan tavannut sellaista ihmistä aikaisemmin. Jotenkin hassu tunne, kun yritän jutella niitä näitä ja sitten hän vain yhtäkkiä sanoo jotain sellaisella äänellä, että minulta menee itseluottamus keskustelun jatkamiseen ja vain hiljenen, kun en enää tiedä mitä sanoa. Koskaan aikaisemmin en ole tällaiseen törmännyt, joten luultavasti vika ei ole minussa, vaikka keskustelun jälkeen aina mietin, että mitä sanoin tai tein väärin. Voi olla siis mitä tahansa ystävällisestä täysin ilmeettömään, joka nippa nappa tervehtii. Jään aina ihan hölmistyneenä miettimään, että mitä tapahtui.

Olettekos tavanneet tällaisia ihmisiä? Ymmärtäisin, jos työelämässä joku toimisi niin, koska onhan monia työpaikkoja, vaikka armeija, missä varmaan arvostetaan nopeaa, suoraa ja selkeää ilmaisua, eikä turhaan käytetä sanoja ja jos ei ole asiaa niin ollaan hiljaa, mutta että vapaa-ajalla, niin se ihmetyttää.

Tulee vain sellainen olo, että on ilmaa, jolle puhutaan silloin kun huvittaa ja sitten kun omat asiat on käsitelty, minut lähetetään pois ”rehtorin” kansliasta miettimään tekosiani.

Kyseisen miehen tytär on oman tyttäreni hyvä kaveri, joten riitoihin en haluaisi joutua, mutta vähän nöyrryyttävää tuo kyllä on. En oikein tiedä, miten suhtautua. Toistaiseksi olen yrittänyt vaan luovia ja olla ystävällinen aina.