Nainen, miten käyttäydyt kiinnostavan miehen/ihastuksesi lähellä?

Menen ihan puihin. Välttelen katsetta ja kohtaamista eli ignoraan täysin.

Vierailija kirjoitti:

Tökerosti ja kiusaantuneesti. Välttelen puhumasta ko. henkilölle ja etenkin välttelen katsekontaktia. Jos joudun hänelle puhumaan, sanon jotain idioottimaista ja hakkaan loppupäivän päätä seinään. En tiedä miksi olen tällainen.

Ihan kun minä. Kukaan ei koskaan tajuis et olen kiinnostunut

Ignooraan, En pysty katsomaan haneen pain.

Minäkin menen puihin. 

Jännä juttu että käyttäydyn samoin sellaisten miesten lähellä joista en ole kiinnostunut mutta joista vaistoan että voisivat olla kiinnostuneita minusta. Tätä ei tietenkään tule kaikkien miesten kanssa, mutta on mulla nytkin työpaikalla muutama.

Tosin yksi niistä on ihan turn off eli siitä tulee niin huonot vibat muutenkin ettei kiinnosta hymyillä.

Päästän ison mojovan persposkien välistä tiristetyn pierun, tuoksun kera. Varma tainnutus, voi raahata lutkusta himaan.

Aivan tavallisesti. En sotke työtovereit yksityiselämääni.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin menen puihin. 

Jännä juttu että käyttäydyn samoin sellaisten miesten lähellä joista en ole kiinnostunut mutta joista vaistoan että voisivat olla kiinnostuneita minusta. Tätä ei tietenkään tule kaikkien miesten kanssa, mutta on mulla nytkin työpaikalla muutama.

Tosin yksi niistä on ihan turn off eli siitä tulee niin huonot vibat muutenkin ettei kiinnosta hymyillä.

Mistä helvetistä se sun unelmien mies sitten voi tietää, että kumpaa se sun jäinen käytös on, ihastusta vai ahdistusta? Itse ainakin juuri tämän takia jätän omaan arvoonsa kaikki sellaiset naiset jotka eivät tee kiinnostustaan todella selväksi. Ja tietysti ne epävarmat naiset sitten itkevät jossain vaiheessa, että "miksen kelpaa kellekään, mihin kaikki hyvät miehet on menny?" No normaalien naisten matkaan ne on menny.

Vierailija kirjoitti:

Aivan tavallisesti. En sotke työtovereit yksityiselämääni.

Oot kyllä outo likka kun ihastut tai ylipäätään tapaat kiinnostavia miehiä ainoastaan työpaikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin menen puihin. 

Jännä juttu että käyttäydyn samoin sellaisten miesten lähellä joista en ole kiinnostunut mutta joista vaistoan että voisivat olla kiinnostuneita minusta. Tätä ei tietenkään tule kaikkien miesten kanssa, mutta on mulla nytkin työpaikalla muutama.

Tosin yksi niistä on ihan turn off eli siitä tulee niin huonot vibat muutenkin ettei kiinnosta hymyillä.

Mistä helvetistä se sun unelmien mies sitten voi tietää, että kumpaa se sun jäinen käytös on, ihastusta vai ahdistusta? Itse ainakin juuri tämän takia jätän omaan arvoonsa kaikki sellaiset naiset jotka eivät tee kiinnostustaan todella selväksi. Ja tietysti ne epävarmat naiset sitten itkevät jossain vaiheessa, että "miksen kelpaa kellekään, mihin kaikki hyvät miehet on menny?" No normaalien naisten matkaan ne on menny.

No kyllä mä sen unelmien miehen uskallan pokata ihan itsekin jos oikeasti tulee sellainen tyyppi vastaan jota ei kerta kaikkiaan voi päästää pois.

Twerkkaan hänelle. Jos ei tunnu tepsivän, eli ei olekaan pyllymiehiä, hytkyttelen rintojani. Jos sekään ei auta, aloitan älykkään keskustelun filosofian suuntauksista ja lasen mnimutkaisen laskun tuosta vain. Jos älykkyytenikään ei tehoa, kerron parhaan pieruvitsini. Joskus mies saattaa haluta tässä vaiheessa testata vielä kuntoani ja lähtee juoksemaan, jolloin ihan helposti juoksen hänet kiinni vaikka korkkarit jalassa.

Oikeasti olen ihan hermostunut ja tyhmentynyt.

//

Täytyy kyllä sanoa ettei kiinnostavia miehiä ole näkynyt, mutta tuskinpa reagoisin mitenkään vaikka näkyisikin. En jaksa vaivautua.

Hymyilen. Olen vähän hermostunut. Yritän keksiä puhuttavaa ja pitää keskustelua yllä. Tikusta asiaa tyylillä. Hakeudun lähelle, vilkuilen ja katson paljon. Jos viestittelen miehen kanssa niin minulla kestää kauan vastata koskamietin tarkasti mitä vastaan ja tarkistan monta kertaa viestin ennen kuin lähetän :D yritän kirjoittaa viestin niin että siihen on helppo vastata tai kysyn jotain ettei viestittely lopu.

Yritän myös olla hauska ja rento että minua olisi helppo lähestyä.

Omituisesti. Vilkaisen äkkiä silmiin kuitatakseni olemassaoloni ja pakenen paikalta kuin maantiekiitäjä, etten vain saa tilaisuutta nolata itseäni.

Otan selvää, onko vapaa ennen kiinnostustani. En halua satuttaa itseäni tai muita.

Luon katseita mutta välillä koitan myös vältellä niitä. Välillä laittaa hymyilyttää mutta toisaalta koitan peitellä sitäkin. Jostain syystä saatan ns. jäätyä keskusteluissa mutta koitan myös vihjata että olen vapaa jne Nautin kyllä toisen katseista ja niistä kun toinen hakeutuu välillä seuraan sekä tahattomista kosketuksista

Vierailija kirjoitti:

Tökerosti ja kiusaantuneesti. Välttelen puhumasta ko. henkilölle ja etenkin välttelen katsekontaktia. Jos joudun hänelle puhumaan, sanon jotain idioottimaista ja hakkaan loppupäivän päätä seinään. En tiedä miksi olen tällainen.

mulla myös tämmöstäkin xD

En ole enää nuori joten äkkikiinnostus herää aika harvoin. Kohtelen kaikkia kohteliaan ystävällisesti aika asialinjalla mutta kiinnostavimpien tyyppien kohdalla yritän aloittaa keskustelun jollakin kehulla. Saatan kehaista vaikka autoa toteamalla että kyseessä on asiallinen/ hieno/ hauska/ hyvän värinen peli tai mainitsen että hänen koiransa on upea tai hienosti koulutettu, siitä on helppo jatkaa. Jos mies on näkyvästi huumorityyppi riittää kun naureskelee hauskalle parran palmikolle tai villapaidalle tai mistä se humoristisuus nyt ilmeneekään. Jään juttelemaan riittävän pitkäksi aikaa että mies ehtii katsoa kunnolla mitä on vastassa, hänen mielenkiintonsa kyllä herää jos on herätäkseen ja jatkoa seuraa jos on seuratakseen, uuden ystävän olen saanut joka tapauksessa, hyvä niin, heitä on kyllä jo aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tökerosti ja kiusaantuneesti. Välttelen puhumasta ko. henkilölle ja etenkin välttelen katsekontaktia. Jos joudun hänelle puhumaan, sanon jotain idioottimaista ja hakkaan loppupäivän päätä seinään. En tiedä miksi olen tällainen.

tasoa: Jos olisit peruna, olisit hyvä peruna ?