Kaveri pummii kyytiä vaikka olis omakin auto!

Miksi et sano sille suoraan vaan täällä itket? Vai meinaatko et se lukee täältä ja korjaa tilanteen?

Ajaako ystäväsi autolla muuten paljon? Jospa hän pelkää ajamista tai sitten mies ei mielellään anna hänelle autoa.

Minulla taas on ystävä, jolla ei ole ajokorttia ja pummii siksi kyytiä kaikilta kavereiltaan.

Meillä on yhteinen harrastus kerran viikossa ja minun autolla aina mennään, vaikka emme ole naapureita. Joudun koukkaamaan hänen kautta noin 3 kilometriä.  Tiedän, että hänellä on muitakin harrastuksia, joihin taas joku toinen kaveri kuskaa.

Pyydä bensarahaa.

Minua ärsyttää tämä röyhkeys, että miksi kuvittelee minun lompakolla voi käydä?

Ei ole kiinni siitä ettei uskalla ajaa. On kyse siitä, ettei menisi häneltä ja mieheltään bensoja.

Järkeväähän se on samaan paikkaan mennä samalla autolla, säästyy parkkipaikkoja ja bensaa. Seuraavan kerran voit sanoa, että tottakai pääset kyydillä, heitäthän vähän bensarahaa. Ei luulisi olevan niin vaikeaa. Tosin itse en kyllä bensarahoja pyytele, jos ei tarvitse koukata mistään ja itsekin olen menossa, ellei sitten ole pidempi reissu. Kyyti takaisinpäin järjestyy tietenkin vain minun aikatauluillani, ehdottaa/kysyä toki saa, että olenko jo lähdössä kotiin, mutta jos en ole niin en lähde suunniteltua aiemmin. Olen sentään auton avainten haltija.

No seuraavalla kerralla sitten sanot painokkaasti että kyllä se nyt välillä on sinun vuorosi kyytsätä, bensa maksaa, auto kuluu ja onhan siitä ylimääräistä lenkkiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää tämä röyhkeys, että miksi kuvittelee minun lompakolla voi käydä?

Ei ole kiinni siitä ettei uskalla ajaa. On kyse siitä, ettei menisi häneltä ja mieheltään bensoja.

Siksi koska mahdollistat sen.

Et missään tapauksessa anna ilmaiskyytiläisen määritellä mihin aikaan sinä liikut mihinkään.

Jälkimmäisen esimerkin tapaus illanistujaisista on ihan käsittämätön. Seuraavan kerran, jos/kun vastaavaa tapahtuu, voit sanoa, että toki voi tulla kyytiin, mutta et tiedä vielä yhtään mihin aikaan lähdet ja että katsot tilanteen ja oman fiiliksesi mukaan. Jos alkaa kärttää sinua lähtemään liian aikaisin, ilmoitat selkeästi, että et ole vielä lähdössä ja että jos on kiire, voi mennä taksilla tai muulla kyydillä.

Sinun autosi, sinun sääntösi ja aikataulusi.

Minä olen tosi huono sanomaan ei ja kaveri tietää tämän. Tämä on varmaan sellainen missä mun pitää kasvaa, mua hävettää sanoa muitten kuullen tai kahdestaaankin ei jos joku pyytää apua, olipa se työpaikka tai just tällainen kyytsääminen.

Tuossa aikaisin lähtemisessä ois pitänyt just sanoa silleen, että ei käy, mene vaan niillä kyydeillä joilla suunnitteletkin meneväsi, minä haluan olla pitempään.

Ap

No oletko koskaan sanonut että mennään tällä kertaa kaverin kyydillä? Vai oletko niin tossu että tottelet sitä joka ensimmäisenä huutaa?

Tuossa aloituskommentissa jos luet sen niin kerron että kun kysyin että mennäänkö hänen kyydillä niin tyyppi ihan hämmentyi.

Sittemmin kun ovat olleet menossa samaan paikkaan miehensä kanssa automaattisesti, ja on varmaan arvellut tarttenko minäkin kyytiä, niin ei ole edes kysynyt tarttenko kyytiä vaan omat menneet vaan.

Tiedät että turha on täälläkään valittaa jos olet noin tossu. Joko kasvat aikuiseksi joka uskaltaa sanoa ei, pitää puolensa ja rajansa tai jatkat valittamatta valitsemallasi tiellä.

Kysyt seuraavalla kerralla, että hänenkö mielestä on reilua, että mennään aina sun autolla, eikä vaikka vuorotellen. Ei voi olla vaikeaa kysyä. Tuota en tajua ollenkaan, ettet voinut sanoa haluavasi olla pidempään. Hänhän pompottelee sua miten tahtoo.

Yritä nyt vain opetella sitä kieltäytymistä, siitä on sinulle elämässä vielä paljon hyötyä. Senkin voi tehdä kohteliaasti ja sitä voi pehmentää hymyllä ja äänenpainoilla. Tai vaikka kosketuksella käsivarteen, että hei tosi mielelläni veisin, mutta tällä kertaa ei onnistu, katsotaan taas ensi kerralla. Siinä ei ole mitään pahaa, että pidät puoliasi, päinvastoin. Ihmiset kunnioittavat enemmän niitä tyyppejä, jotka osaavat vetää rajansa.

Voithan aluksi selittää päätöstäsi, jos se tuntuu paremmalta. Vaikka että olen nyt tänään pidempään, koska haluan jutella Minnan kanssa ajan kanssa aiheesta x, tai koska en ole pitkään aikaan nähnyt Liisaa tai koska huomenna saan kerrankin nukkua. Syyn ei tarvitse olla kummoinen, mutta se helpottaa ei:n sanomista kummasti. Kokeile, saatat yllättyä!

Kukaan ei luovu saavutetuista eduista noin vaan. Joten anna "ystävän" (lue lokki) loukkaantua, hämmentyä ja suuttua ihan vapaasti. Et ole vastuussa hänen tunteistaan ja haluistaan. Terve itsekkyys ja puolensa pitäminen kasvattaa sinua ihmisenä. Aloita jo tänään. Heti.

Vierailija kirjoitti:

Asumme lähekkäin ja on uskomatonta lapsellisuutta, kun tämä kaveri pummii kyytiä, vaikka olisi omakin auto.

Esim.1

Olemme menossa samaan kyläpaikkaan, hän ei IKINÄ tarjoudu, että voimme mennä hänen autollaan, vaan ikäänkuin huudahtaa jo heti ekana, että pääsenkö kyydillä. Että niiku jos ekana sanoo, niin saa varattua sen option itselleen. Kyseessä on 30 v nainen!

> Seuraavalla kerralla sano että sulla on menossa jossain huitsin nevadassa ja menet sieltä suoraan kyläpaikkaan

Esim.2

Olen tulossa samoihin illanistujaisiin ja en tiennyt että kaverikin on siellä, niin heti huudahtaa, että pääsekö kyydillä pois. Tietenkin suostun, mutta sitten kahden tunnin päästä tulee vaatimus, että nyt pitää lähteä pois että ehtii saunaan. Meinasin sanoa, että nyt pyydät oman miehen kuskaamaan. Ois pitänyt sanoa.

> Seuraavalla kerralla sano että sun pitää käydä tsekkaamassa mummon heti illanistuijaisten päätteeksi/ilmoitat että aattelit juoda joten auto jää kotiin (ja sitten tulet omalla autolla ja kerrot muuttaneesi mielesi)

Yhdesti sitten kysyin, että voidaanko mennä sinun kyydillä. Tästä hämmentyi ja melkein loukkaantui. Hän on ollut pitkään työttömänä, miehellä vakityö, eli kuvitteleeko, että kun minä ja mieheni ollaan töissä, niin meitä ei niin paljon haittaa jos meiltä menee bensarahat ja auto kuluu, kuin että heiltä?

> ilmeisesti kuvittelee juuri noin.

Sitä saa mitä tilaa. Sinua kohdellaan juuri niin hyvin tai huonosti kuin itse annat sinua kohdella.

Olet jäänyt lapsen asteelle...sellaisen ylikiltin.

Oma muksu istui 3v päiväkodissa hiekkalaatikolla ja kaveri hakkasi lapiolla päähän. Sanoin että ei saa antaa kenenkään tehdä noin. Pitää huutaa että lopeta ja jos ei lopeta niin revi lapio kädestä etä sano että minua ei hakata. Tyttö oli ihan järkyttynyt ja tuumasi ettei kaverille ei voi huutaa. Kerroin että kaveri ei ole sellainen joka hakkaa lapiolla. Eikö sinua ole pienenä opetettu pitämään puolia?

Jos ystävä käskee sinun hypätä katolta niin hyppäätkö?

Kai mun pitää jotenkin uskaltaa rehellisemmin tarkastella muutenkin ystävyyssuhteitani.

Olen ollut ennenkin siinä tilanteessa, että mä annan ( esim kuuntelelen, kannustan, tsemppaan, kyytsään, leivon) ja oon jossain vaiheessa huomannut, että se ei ole kaikissa tapauksissa vastavuoroista. Enimmäkseen on vastavuoroista,mutta muutamien kohdalla ei.

Ystävät kyllä arvostaa mua, ja mielellään kääriytyvät hoivapumpuliini, mutta onko tämä vastavuoroista, siihen pitää kiinnittää huomiota.

Ap

Voi ei niin tämä on. Tästä on ennenkin sanottu mulle. Miksi oon tällainen.. en mahda itselleni mitään.

Ap