Milloin omille lapsille ei enää osteta joululahjoja?

Olen 30-vuotias ja saan nut sen pari kolme lahjaa vanhemmiltani.

Saan vielä vanhemmiltani joululahjan, olen 45 -vuotias.

No kyllä mä ainakin 43-vuotiaana sain vielä...

Meillä loppui kun tytär oli 25- vuotias.

Sitten, jos perheessä päätetään lopettaa joululahjojen ostaminen. Meillä ei olla vielä lopetettu, ikää on yli 40v ja saan lahjoja äidiltäni ja hän minulta.

Me kaikki sisarukset ollaan 30-40-vuotiaita, ja saadaan useampia joululahjoja vanhemmiltamme. Itse annan myös lahjoja sekä vanhemmilleni, sisaruksilleni että sisarusten lapsille.

Me lopetettiin kun lapset sai lapsia. Nyt lahjat ostetaan lastenlapsille.

Me siirryttiin lapsuudenperheessäni jossain vaiheessa kun oltiin kaikki jo aikuisia järjestelyyn, jossa jokaiselle perheenjäsenelle arvotaan yksi lahjottava. Kaikki saavat lahjan, ja kun ostaa vain sen yhden, siihen voi vähän panostaa. Sen lisäksi tietysti lahjotaan lapset, puolisot lahjovat toisiaan jne.

Ei kai tuo ikäsidonnainen juttu oo. Riippuu enemmän siitä lapsesta ja sen toiveista. Omalle murkulle on vaan helpointa hankkia lahjakortteja liikkeisiin joissa käy, syntymäpäivänsä on joulukuussa niin silloin annetaan joku "oikea" lahja.

Sain deudorantin joululahjaksi ja sen on käytössä vieläkin. Siis mitä vttya niin pitkä ryyppyputki taka ettei sitä edes tajua että kohta on joulu.

Pari-kolme? En ole sen enenpää ostanut kuin ihan pienille lapsilleni, silloin tuli ostettua aihan liikaa, mutta isommille, eli koululaisille kun ostetaan jo ehkä joku kalliimpi juttu, niin yksikin lahja riittää kun kuitenkin saavat isovanhemmilta ja kummeilta jne. jotain. Meillä on nuorimmaiset nyt 9v ja toinen sanoi ettei tarvitse lahjaksi kuin rahaa, eivät toivo enää leluja, vaan ostavat itse mieluisia pelejä ym. Toki toivoisivat esim. uutta pelikonetta tai tabletteja, mutta tietävät etteivät luultavasti niitä saa kun ne on kalliita, viime vuonna saivat yhden pelikoneen.

Mun vanhemmilla on yhteensä viisi lasta ja molemmilla 7 lastenlasta, eli yhteensä 10 lastenlasta, eivät toki ostele meille aikuisille lapsilleen kuin korkeintaan yhden lahjan, aina ei sitäkään, ja joskus taas olen saanut parikin jos äiti on keksinyt mulle jotain mistä tietää että tykkään. Kun ostavat kymmenelle lapsenlapselle lahjat, rahaa menee jo niin paljon että olisi järjetöntä ostaa kaikille aikuisille lapsillekin vielä useampia lahjoja, varsinkin miespuolisille on erittäin vaikea keksiä mitään kun eivät tarvitse ja halua mitään.

Taisi loppua lahjojen tulo silloin, kun muutti omaan kotiin. Lapsenlapset saavat isovanhemmilta lahjoja, enkä kyllä odotakkaan, että minulle täytyisi olla. Tosin ei edes vietetä jouluaattoa yhdessä.

Aikuiset lapsemme saavat vielä lahjoja, mutta lahjat ovat jo pitkään olleet vähän toisenlaisia kuin nuorempana. Luonnollisesti. Tytär valmistui juuri (kolmanteen) ammattiinsa ja tarvitsi auton. Helppo lahja on siis tässä tilanteessa raha. Poika opiskelee vielä ja tarvitsee uuden läppärin. Helppo lahja sekin.

Aiemmin olemme ostaneet heille mm. telkkarit, pyykinpesukoneet ja niitä läppäreitä, puhelimia ja tabletteja, jos tarvetta on ollut.

Ei kai lasten iällä mitään merkitystä ole vaan sillä että onko niin tapana juuri siinä perheessä tehdä? Omat vanhempani muistavat meitä lapsia edelleen lahjoin vaikka ollaan 30-45v, samoin me heitä.

Mun äiti lakkas antamasta lahboja siinä kohtaa kun dementansa esti itsenäisen liikkumisen ja kaupassa käynnin. Olin 40.

Sitten kun vanhempi kuolee. Lapsi on aina lapsi. Ja lapsi antaa vanhemmalle joululahjan. Niin se menee normaaleilla rakastavilla ihmisillä.

Muista kun sain rahaa lapsena niin kävin ostamassa ihan vtusti kaikkia seita lelukaupasta. Siellä aina kysyttiin miten voi olla näin paljon käteistä. Papalta sain lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Muista kun sain rahaa lapsena niin kävin ostamassa ihan vtusti kaikkia seita lelukaupasta. Siellä aina kysyttiin miten voi olla näin paljon käteistä. Papalta sain lahjaksi.

Ostin haulikoita, rynnäkkökiväärejä ja utopistisimpia asemalleja mitä rahalla sai.