"Ei saa syyllistää"

Teksti olisi ehkä paremmin avautuva esimerkkien kera?

Mutta joo, kyllä syyllisyys on ihan normaali ja terve tunne, joka tulee normaalisti jo ihan pienelle lapsellekin ilman erillistä "syyllistämistä". Sitä kai sillä enemmän haetaan, että syyllisyys tulee kyllä itsestään ja jos ei tule, niin ei sitä oikein voi toiseen asettaa huutamalla vaikkapa "häpeä", niin että se tuottaisi pidemmän päälle hedelmää. Syyllisyys tulee kun ihminen elämänsä varrella oppii empaattiseksi ja empaattiseksi voi tulla vain jos on itse saanut elämän varrella kokea empatiaa muilta ihmisiltä.

Sitten on myös sellaista syyllistämistä, joka ei vain ole reilua ja oikein. Erityisesti lapsiin kohdistettuna. Esimerkiksi äidin tai isin pahalla mielellä pelottelu, kun ei osaa/jaksa olla aikuinen ja kieltää reippaasti sietäen sen lapsen kiukun. Esim. "Jos et nyt tottele, niin äidille tulee paha mieli ja äiti itkee" on nyt vaan sitä, että se äiti ei uskalla käydä sitä tarpeellista taistelua asiasta ja kestä sitä lapsen itkua ja kiukkua, niin on helpompi syyllistää lapsi toimimaan oikein.

Mutta kerro toki, mitä tarkoitat syyllistämisellä ja missä yhteydessä puhut siitä, sillä syyllistäminen esim. lähi-ihmissuhteissa voi myös olla henkistä väkivaltaa.

En ole ap, mutta onhan tämä nyt vakiolause nykypäivänä jo ihan kaikkeen. Jos lapsi on ylipainoinen, liikkuu vähän, pelaa vain tietokoneella, ei osaa käyttäytyä, kiusaa, tai mitä tahansa muuta, ja joku uskaltaa mainita, että vika on ehkä vanhemmissa, jotka eivät edes yritä kasvattaa, vaan kulkevat nenä kiinni kännykässä ja viettävät omaa "laatuaikaansa", niin "Ei saa syyllistää! On niin rankkaa vanhemmilla muutenkin!". Jos joku sairastuu 2-tyypin diabetekseen, kun on ollut koko aikuisikänsä ylipainoinen ja syönyt mitä sattuu, ja joku erehtyy toteamaan, että sairaus voi olla seurausta ihan omasta käytöksestä, niin "Ei saa syyllistää! Mainonnan, kauppojen, THL:n ja hallituksen vika! Ja sitäpaitsi kyllä normaalipainoisetkin sairastavat!". Jos töppäät omaa tyhmyyttäsi liikenteessä, ja jotain sattuu, niin "Ei saa syyllistää! Olisi voinut sattua ihan kelle vaan!". Eli nykyään ei enää mistään asiasta voi puolivahingossakaan sanoa, että ihminen on ehkä itse vastuussa tai olisi voinut toimia toisin, koska kaikki on kamalaa syyllistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Teksti olisi ehkä paremmin avautuva esimerkkien kera?

Mutta joo, kyllä syyllisyys on ihan normaali ja terve tunne, joka tulee normaalisti jo ihan pienelle lapsellekin ilman erillistä "syyllistämistä". Sitä kai sillä enemmän haetaan, että syyllisyys tulee kyllä itsestään ja jos ei tule, niin ei sitä oikein voi toiseen asettaa huutamalla vaikkapa "häpeä", niin että se tuottaisi pidemmän päälle hedelmää. Syyllisyys tulee kun ihminen elämänsä varrella oppii empaattiseksi ja empaattiseksi voi tulla vain jos on itse saanut elämän varrella kokea empatiaa muilta ihmisiltä.

Sitten on myös sellaista syyllistämistä, joka ei vain ole reilua ja oikein. Erityisesti lapsiin kohdistettuna. Esimerkiksi äidin tai isin pahalla mielellä pelottelu, kun ei osaa/jaksa olla aikuinen ja kieltää reippaasti sietäen sen lapsen kiukun. Esim. "Jos et nyt tottele, niin äidille tulee paha mieli ja äiti itkee" on nyt vaan sitä, että se äiti ei uskalla käydä sitä tarpeellista taistelua asiasta ja kestä sitä lapsen itkua ja kiukkua, niin on helpompi syyllistää lapsi toimimaan oikein.

Mutta kerro toki, mitä tarkoitat syyllistämisellä ja missä yhteydessä puhut siitä, sillä syyllistäminen esim. lähi-ihmissuhteissa voi myös olla henkistä väkivaltaa.

Mä ainakin käsitin niin että kaikki asiallinen sanominen/tiedottaminen/valistaminen tulkitaan nykyisin syyllistämiseksi ja siitä on sitten helppo hyökätä vastaan kuin joku nelivuotias että byhyy, taas mua syyllistetään (=syytetään aiheetta), ollaanpa mulle ilkeitä ym. ja käännetään se huomio näin pois siitä itse asiasta. Esimerkkinä se, että puhutaan vaikka odottavan äidin tupakoinnin haitoista niin tästä nostetaan meteli että taas äitejä syyllistetään. Tai jos puhutaan siitä että jatkuva huutaminen ei ole lapselle hyväksi niin ne huutajat vetävät herneen nenään että taas heitä syyllistetään.

Saatan toki olla väärässäkin mutta itse kiinnittänyt tähän huomiota ja ihmetellyt että eikö ihmiset enää yhtään pysty arvioimaan sitä omaa toimintaansa ja kehittämään itseään kun valtaosalla tuntuu olevan se asenne että älä tule mua syyllistämään, mulla on oikeus toimia ja tehdä just ihan niinkuin itse haluan.

-ohis

Hmmm. Minusta ei saa syyllistää siinä mielessä, että aiheutetaan keinotekoisesti toiselle pahaa mieltä asiasta, jolle tämä ei voi mitään tai jonka merkitys on todellisuudessa mitätön.

Esimerkki: henkilö syyllistää vanhempaansa henkisestä julmuudesta ja yksi hänen vakioesimerkkinsä on, että hänen ei annettu ratsastaa ja kotiin ei hommattu koiraa. Näille on kaksi aivan hyvää ja järkeenkäypää syytä: pienituloisuus sekä toisen vanhemman eläinallergia ja astma. Mutta ei, henkilönmielestä nuo johtuvat vanhempien itsekkyydestä.

Toinen esimerkki. Hyvätuloinen yksityisyrittäjä syyllistää tuntemaansa työtöntä tuilla elämisestä, vaivautumatta ottamaan selvää taustoista (jossa invalidisoivaa sairaitta, kelan kielteisiä sairauseläkepäätöksiä yms)

Syyttää voi, jos on aihetta. Aina ei ole. Aina syyttäminen ei myöskään johda muutokseen, jos syyt toiminnan takana ovat sellaisia, ettei henkilö voi niihin vaikuttaa.

Se sitten on toinen asia, että faktojen kertominen yleisellä tasolla saa jonkun SYYLLISTYMÄÄN. Eli jos vaikkapa kerrotaan lehdessä pitkän kotihoidon eduista, joku kokee sen syyllistävän häntä, koska hän on vienyt kymmenkuisen lapsen päivähoitoon. Minusta tämä on syyllistyjän oma probleema. Ihmistä ei voi syyllistää, jos tämä ei ainakin alitajuisesti jo pode huonoa omaatuntoa syyllistettävästä asiasta.

Jos aikuinen ihminen alkaa toimimaan ihmissuhteissa tyyliin

"Jos ei tehdä niin kuin minä nyt ehdotan / haluan, en enää "leiki"

sun kanssa..." niin se on nimenomaan sitä väärää syyllistämistä.

Itsellä vain kokemusta tällaisesta, kun toinen osapuoli tuntuu täysin joustamattomalta ja itse kyllä vaatii vaikka ja mitä ( ja suuttuu siitäkin, kun asiasta sanoo).