Lue keskustelun säännöt.
Vielä sisarusten pienestä ikäerosta..
18.10.2018 |
Odotimme ystäväni kanssa esikoisia samaan aikaan kuusi vuotta sitten. Ystävälläni oli hyvin tarkka suunnitelma lasten (niinkuin elämän muutenkin) suhteen, ja hän sanoi että heille tulee ensin poika ja tasan kahden vuoden päästä tyttö (joo hän todella näin sanoi!). Sanoin että kaksi vuotta on aika tiukka väli, koska toinen on vielä niin pieni.
No niin kävi, ja ystäväni sai tasan kahden vuoden päästä tyttönsä. Sen jälkeen heistä ei hetkeen kuulunutkaan. Arki oli ilmeisesti hyvin rankkaa eikä hän suostunut tätä myöntämään. Nyt minullakin toinen viiden vuoden ikäerolla. Tuntuu että minä en tiedä rankasta vauva-arjesta mitään koska meillä sellaista ei ole ollut. Isoveli auttaa pienemmän hoidossa onaehtoisesti ja heillä on oikein hupaisaa yhdessä. Saimme panostaa esikoisen alkutaipaleisiin täysillä ja nyt on pienemmän vuoro saada sama. Lisäksi mietimme että harrastusmaksutkaan ei tule päällekkäin niin suurina kun toinen on paljon pienempi. Ystäväni on ihan pulassa riitelevien lastensa kanssa.
En sano tätä ilkeyttäni, vaan todellakin suosittelen jokaista miettimään tarkoin omat voimavaransa. Kaksi vuotta ikäerona on todalla vähän ja kun vauva-ajasta selviää, alkaa sisarusten riitely. (Ei toki kaikki riitele, mutta useimmat).
Kommentit (31)
Minulla ja siskollani 2vuotta ikäeroa. Siskoni leikki autoilla ja minä nukeilla. Aikuisenakin meitä yhdistää vain samat vanhemmat.
Tällä kokemuksella halusin vain yhden lapsen. Ehkäisy petti ja saimme toisen lapsen esikoisen ollessa jo koulussa. Pojista tuli toisilleen kaverit, koska urheilu yhdisti heitä. En kuitenkaan ymmärrä sitä että lähtökohtaisesti aletaan kaveria tekemään, se kun on niin kemioista ja luonteista kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on todellinen ystävä.
Miksiköhän se ent ystävä ei pidä yhteyttä...
Missä kohtaan sanoin että ystävästäni olisi tullut ex? Olemme voineet taas nähdä toisiamme kun heidän vaiheensa on hieman helpottunut. Eli ihan ystäviä vielä ollaan...ihme olettaja 🤔
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on todellinen ystävä.
Miksiköhän se ent ystävä ei pidä yhteyttä...
Missä kohtaan sanoin että ystävästäni olisi tullut ex? Olemme voineet taas nähdä toisiamme kun heidän vaiheensa on hieman helpottunut. Eli ihan ystäviä vielä ollaan...ihme olettaja 🤔
-ap
Oletko sinä oikeasti mielestäsi tuon ihmisen YSTÄVÄ?
No aika pöljää perustaa omat näkemyksensä vain kahteen perheeseen. Minä taas katsoin kaikkia aikuisia tuttaviani, ja pohdin mikä yhdistää niitä sisaruksia jotka ovat aikuisenakin läheisiä, ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta se oli max 3 vuoden ikäero. Tämän vuoksi minä halusin mahdollisimman lyhyen ikäeron eikä kyllä kaduta yhtään. Minusta on pikemminkin helpompaa, että tissi-, piltti- ja vaippavuodet on lusittu osittain limittäin ja sitten ollaan jo vapaampia matkustamaan ja puuhailemaan kahden isomman lapsen kanssa. Lisäksi lapsista on hurjasti seuraa toisilleen. Minulle joku viiden vuoden ikäero olisi tuntunut todella raskaalta - juuri kun on päästy vaipparallit ja uhmaiät ohi ja elämä asettunut uomiinsa, niin pukataan uusi sinappikone perheeseen. Juu ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on todellinen ystävä.
Miksiköhän se ent ystävä ei pidä yhteyttä...
Missä kohtaan sanoin että ystävästäni olisi tullut ex? Olemme voineet taas nähdä toisiamme kun heidän vaiheensa on hieman helpottunut. Eli ihan ystäviä vielä ollaan...ihme olettaja 🤔
-apOletko sinä oikeasti mielestäsi tuon ihmisen YSTÄVÄ?
Ööö...tässä haet varmasti takaa että minun olisi pitänyt työntyä ystäväni kotiin hoitamaan heidän lapsiaan kun heillä rankkaa? Arvaappa mitä, minä tarjosin apua. On olemassa ihmisiä jotka eivät voi vaikeuksiaan muille näyttää. Heillä on niin suuri näyttämisen tarve. Ystäväni on juuri tälläinen ihminen. Hän haluaa hallita omaa elämäänsä eikä myönnä edes ystävälleen saati puolisolleen että nyt on oikeasti raskasta. Siispä hän halusi olla kotonaan lasten kanssa ja selviytyä. Kun pienimmäinen kasvoi, ystäväni halusi taas nähdä minua ja perhettämme. Sellaista se on. Ja hyvä ystävä kyllä ymmärtää tämän. Ja se miksi tämäm asian toin esille, on se että en todellakaan tämän kokemuksen jälkeen voi pientä ikäeroa ainakaan suositella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on todellinen ystävä.
Miksiköhän se ent ystävä ei pidä yhteyttä...
Missä kohtaan sanoin että ystävästäni olisi tullut ex? Olemme voineet taas nähdä toisiamme kun heidän vaiheensa on hieman helpottunut. Eli ihan ystäviä vielä ollaan...ihme olettaja 🤔
-apOletko sinä oikeasti mielestäsi tuon ihmisen YSTÄVÄ?
Ööö...tässä haet varmasti takaa että minun olisi pitänyt työntyä ystäväni kotiin hoitamaan heidän lapsiaan kun heillä rankkaa? Arvaappa mitä, minä tarjosin apua. On olemassa ihmisiä jotka eivät voi vaikeuksiaan muille näyttää. Heillä on niin suuri näyttämisen tarve. Ystäväni on juuri tälläinen ihminen. Hän haluaa hallita omaa elämäänsä eikä myönnä edes ystävälleen saati puolisolleen että nyt on oikeasti raskasta. Siispä hän halusi olla kotonaan lasten kanssa ja selviytyä. Kun pienimmäinen kasvoi, ystäväni halusi taas nähdä minua ja perhettämme. Sellaista se on. Ja hyvä ystävä kyllä ymmärtää tämän. Ja se miksi tämäm asian toin esille, on se että en todellakaan tämän kokemuksen jälkeen voi pientä ikäeroa ainakaan suositella...
En tarkoittanut.
Ystävistä ei puhuta tällä tyylillä millä sinä täällä puhut.
Säälittävää.
Anteeksi nyt mutta mitä helvetin vaikeuksia ja mitä helvetin raskasta?
Olet kyllä ihan päästäsi vialla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsilla on ikäeroja 14 kk ja 2 v ja ovat olleet ikänsä hyvin läheiset, ja ovat sitä edelleen ollessaan 25 vee molemmin puolin. Turha mollata pieniä ikäeroja, jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo. Itse olisin tullut sekopääksi, jos olisi pitänyt elää 10 vuotta vauva-arkea.
Oletteko te sitten tuon ystäväsi puolison kanssa oikein kiristäneet ystävältäsi tunnustusta? ”Tunnusta että sinulla on raskasta” vai mistä kaikki nämä huimat päätelmät.
Elämä on lasten kanssa työntäyteistä. Ei se tarkita että se olisi millään tavoin raskasta tai että sitä katuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä oli omahyväinen aloitus. Ihmiset luulevat aina, että jos jokin elämässä sattuu sujumaan hyvin, se on taatusti heidän omaa hyvää suunnitteluaan. Jos toisilla taas jokin on vaikeaa, se on tietenkin muiden ihmisten oma vika ja osoitus kyvyttömyydestä suunnitella elämä fiksusti.
Meillä lasten ikäero on vuosi ja kolme kuukautta. En muista, että vauva-aika olisi ollut erityisen rankkaa. Tosin lapsemme olivat aika rauhallisia luonteeltaan. Ovat nykyisin aikuisinakin hyvin läheisiä, vaikka ovat eri sukupuolta ja harrastukset ovat erilaisia. En silti ole niin tyhmä, että luulisin hyvien sisarussuhteiden olevan meidän vanhempien loistavan perhesuunnittelun tulosta. Meillä vain sattui olemaan tuuri ja luonteeltaan toistensa kanssa viihtyvät ihmiset sattuivat syntymään samaan pesueeseen.
Minulla on ikäeroa viisi vuotta molempiin suuntiin. Isosisko tylytti ja pikkusisko piti hilata joka paikkaan, vaikka kaikki tajuaa, ettei kolmevuotias leiki kahdeksanvuotiaiden leikkejä.
Kummankaan kanssa ei ole aikuisena mitään yhteistä.