Niin kyllästynyt

Jotenkin en yhtään ihmettele että nykyään on niin monella burn out. Tuohon vielä työstressi päälle...

Mutta sinulla on kaikki niin hyvin, ja silti kaikki niin huonosti!

Sairas ihminen vuoteellaan toivoo vain yhtä,terveyttä!

Vierailija kirjoitti:

Arki kyllästyttää. Vuodesta toiseen samat rutiinit. Puolituttujen muka hauskat jutut eli small talk. Sukujuhlat, joka hemmetin kuukausi jollakin synttärit tai meillä omien lasteni. Ihaillaan leipomuksia vaikka olisi kuinka pahoja. Kilpaillaan kuka leipoo lapselleen milläkin teemalla tänä vuonna. Muista ulkoilla ja ostaa joka vuosi lapselle se törkeän kallis tectec ulkopuku ja goretex-kengät koko perheelle!! Tutustu lasten kavereiden vanhempiin vaikka väkisin, hymyile väkinäisesti ja teeskentele kiinnostunutta näiden kertoessa omasta kullannupustaan. Joka loma pakko matkustaa hampaat irvessä, koska muutkin! Pakko harrastaa ettei luulla syrjäytyneeksi! Lasten harrastuksien talkootyöt, niin turhia, mielummin maksaisin rahalla pois oman osuuteni. Muista lähettää joulukortit, ostaa opeille lahjat, muistaa kummilasta, miehen sukua, omia sukulaisia, naapureita, valmentajia...sama homma keväällä muista opeja ja päikyn tätejä,muista kesäkukat, pestä ikkunat leikata omenapuut...Plääh. Tätäkö tämä elämä on? Ja mikä eniten ihmetyttää on se että niin monella elämä on ihan samanlaista,tätäkö ne kaikki muka halutaan, eikö kenelläkään ole halua persoonallisempaan elämään? Vai ihanko kaikki haluaa just tätä samaa...??

Minulla ei ole tuollaista. Miksi et tee elämässä omia valintoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arki kyllästyttää. Vuodesta toiseen samat rutiinit. Puolituttujen muka hauskat jutut eli small talk. Sukujuhlat, joka hemmetin kuukausi jollakin synttärit tai meillä omien lasteni. Ihaillaan leipomuksia vaikka olisi kuinka pahoja. Kilpaillaan kuka leipoo lapselleen milläkin teemalla tänä vuonna. Muista ulkoilla ja ostaa joka vuosi lapselle se törkeän kallis tectec ulkopuku ja goretex-kengät koko perheelle!! Tutustu lasten kavereiden vanhempiin vaikka väkisin, hymyile väkinäisesti ja teeskentele kiinnostunutta näiden kertoessa omasta kullannupustaan. Joka loma pakko matkustaa hampaat irvessä, koska muutkin! Pakko harrastaa ettei luulla syrjäytyneeksi! Lasten harrastuksien talkootyöt, niin turhia, mielummin maksaisin rahalla pois oman osuuteni. Muista lähettää joulukortit, ostaa opeille lahjat, muistaa kummilasta, miehen sukua, omia sukulaisia, naapureita, valmentajia...sama homma keväällä muista opeja ja päikyn tätejä,muista kesäkukat, pestä ikkunat leikata omenapuut...Plääh. Tätäkö tämä elämä on? Ja mikä eniten ihmetyttää on se että niin monella elämä on ihan samanlaista,tätäkö ne kaikki muka halutaan, eikö kenelläkään ole halua persoonallisempaan elämään? Vai ihanko kaikki haluaa just tätä samaa...??

Minulla ei ole tuollaista. Miksi et tee elämässä omia valintoja?

No sitä tässä yritän miettiä itsekin. Miten sitä elämää voisi muuttaa radikaalisti kun on jo omaksuttu tietty elämäntapa...ja mitä edes haluaisin että olisi toisin, en tiedä itsekään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta sinulla on kaikki niin hyvin, ja silti kaikki niin huonosti!

Sairas ihminen vuoteellaan toivoo vain yhtä,terveyttä!

Olen pahoillani puolestasi, toivon sinulle terveyttä. Mutta itse olen jo monta vuotta yrittänyt jaksaa eteenpäin kiitollisuuden voimalla, olenhan saanut paljon vaan jotain on siltikin vialla...

Ap

Olen pahoillani, mutta minustakin tuo kuulostaa kamalalta :/ itse kun välttelen kaikkea rutiininomaista ja kaikkia ylimääräisiä velvollisuuksia parhaani mukaan :D en mä osaa oikein muuta neuvoa kuin että jokainen rakentaa itse oravanpyöränsä (ihan huomaamattaan yleensä), joten itse sitä joutuu sitten halutessaan purkamaankin. Itsetutkiskelua ja uuden kokeilemista siis kalenteriin uudelle vuodelle ;)

Älä tee asioita koska muutkin tekevät, tee asiat ja järjestä lomat omalla tavallasi. Ole rehellinen itsellesi ja puolisollesi ja ilmaise itseäsi. Käytä luovuutta! Mitä väliä jos ikkunat ovat likaiset yhden kesän, valoverhot voi laittaa ikkunoihin jos kovasti häiritsee. Kapinoi ja kyseenalaista, niinkuin jo teetkin, voisit tuoda ajatukset esille keskusteluissa muiden vanhempien kanssa. Et varmasti ole yksin tuon kanssa.

Jaa? Minä en tee mitään noista mitä Ap luetteli enkä silti ole mitenkään onnellinen elämässäni.

Tulee mieleen, että mites parisuhde? Ymmärrän kyllä tuon velvollisuuksien masentavan taakan.

Arki on parasta. Kireinen ja elämää täynnä oleva lapsiperheen elämä. Ja se se vasta mukavaa on, kun lapset alkaa aikuistua ja muuttaa omilleen. Kaikki aikanaan. Ap:n elämä vaikuttaa kyllä pelkältä suorittamiselta ja muille näyttämiseltä. Mitä väliä sillä mitä muut ajattelee. Typerää kilpailla lasten synttäreillä, meillä oli niitä lähipiirissä jatkuvasti aikanaan mutta ostin kaiken valmiina jos en jaksanut leipoa. Ja harrastukset oli lasten halujen mukaan, ei näyttämistarkoituksessa. Tiedän kyllä tuon ihmisryhmän, joka elää kuin ap, kauheeta pakonomaista suorittamista ja kulissia.

No huh huh.

Miksi suostut tuohon? Mikset tee mitä haluat?

Vierailija kirjoitti:

Miksi suostut tuohon? Mikset tee mitä haluat?

Miten?