Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VIII
Kommentit (1266)
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua, ei nuo viestit multa olleet! Vaikka sua aina ajattelenkin. Miksi ikinä päädyin tänne? Täällä tulee vainoharhaiseksi...
Voisitko vähän avata,kuka kaipaa, ketä kaipaa mistä päin kaipaa?
En varmasti!! 😂😚[/
Anteeksi uteliaisuuteni mutta onko se kielletty hedelmä (varattu) ?
Kumpi? No eipä sillä ole tässä mitään merkitystä. Eikä hän varmasti täällä ole eikä ainakaan minun takia, mutta pelottava ajatus, että tunnistaisi minut. En käytä tunnisteita, jos jotain joskus kirjoitankin. Ja aivan kammottava ajatus, että luulisi jonkun toisen kirjoittamaa mun kirjoittamaksi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.
Kesto kuusi ja puoli tuntia, hiljaisuuden katkaisee välillä joidenkin muiden laulukohtaus.
Jep, mäkin olen nähnyt tän.
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.
Tää ois myös mulla ja kaivatullani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kai nyt vain ilmoittaa, että minä aion lähettää sinulle viestin. Heti kun olen kirjoittanut tämän. En jaksa enää vain haaveilla sinusta. En kuitenkaan mitään menetä. En tiedä ilahdutko siitä, mutta ainakin sitten minulla on syy unohtaa sinut.
Laitoitko?
Laitoin! Ei ole vielä vastannut. Voi luoja miten voi jännittää näin paljon yhtä viestiä....
Hyvä sinä!
...en varmaan ollut ainoa, joka tuijotti kaivattunsa paikalla-statusta WhatsAppissa ja toivoi sen kirjoittavan. Ei kirjoittanut, höh.
Katsotko tosiaan milloin kaivattusi on linjoilla? Mitä hyödyt siitä? Jos viestiä tulee, niin sitten tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.Kesto kuusi ja puoli tuntia, hiljaisuuden katkaisee välillä joidenkin muiden laulukohtaus.
Jep, mäkin olen nähnyt tän.
Voihan se olla kaunistakin. Tulee mieleen Tarkovskin elokuvat tms. neuvostofilmit:
Kaksi ihmistä tuijottelee pöydän ääressä kaukaisuuteen, eivät uskalla puhua mitään. Taustalla pihalla palaa talo ja heinät huojuvat loputtomiin kesäisellä maaseudulla. Sammunut kynttilä putoaa yöpöydältä. Joku satunnainen tyyppi pesee hiuksia nurkassa.
-Miksi me olemme täällä?
-Ei kukaan tiedä, ihmiselämä on mysteeri. Ehkä rakkauden vuoksi?
Lisää hiljaista tuijottelua.
-Aljoša, minun täytyy mennä ruokkimaan hevonen.
-Mene!
Palavasta talosta on enää savupiippu ja pari hirttä pystyssä. Tuulikin on hiljentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Mä ihan hämmennyin tästä viestistä. Miksi kukaan nauraisi sulle, se ei oo todennäköistä ja jos nauravat niin onpa kauheita tyyppejä. Tuskin olet mitään niin omituista viestiä laittanut että sille iso porukka naureskelisi!
Hämmensi tuo hetero juttu myös ja se mistä sä ajattelet että joku ei tykkäisi että seuraat somessa, miten se ilmenee? Tää aiheutti paljon ajatuksia vaikkei mitenkään sovi omaan tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä elokuvaa ei ole vielä tehty, nimeltään olisi joku ”Pitkä, kiusallinen hiljaisuus” eikä todellakaan olisi mikään menestys.
Joku puuduttava indie.Kesto kuusi ja puoli tuntia, hiljaisuuden katkaisee välillä joidenkin muiden laulukohtaus.
Jep, mäkin olen nähnyt tän.
Voihan se olla kaunistakin. Tulee mieleen Tarkovskin elokuvat tms. neuvostofilmit:
Kaksi ihmistä tuijottelee pöydän ääressä kaukaisuuteen, eivät uskalla puhua mitään. Taustalla pihalla palaa talo ja heinät huojuvat loputtomiin kesäisellä maaseudulla. Sammunut kynttilä putoaa yöpöydältä. Joku satunnainen tyyppi pesee hiuksia nurkassa.
-Miksi me olemme täällä?
-Ei kukaan tiedä, ihmiselämä on mysteeri. Ehkä rakkauden vuoksi?
Lisää hiljaista tuijottelua.
-Aljoša, minun täytyy mennä ruokkimaan hevonen.
-Mene!
Palavasta talosta on enää savupiippu ja pari hirttä pystyssä. Tuulikin on hiljentynyt.
Tai ihanaa kartanoromantiikkaa! Nainen vetäytyisi huoneeseensa kaihoisasti katselemaan peilistä pitkiä hiuksiaan piikatyttöjen kolistellessa keittiössä posliinejaan. Mies tarpoisi raskain, mutta päättäväisin askelin pellolle, Hetan katsellessa ikkunasta tymåellä ilmeellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Mä ihan hämmennyin tästä viestistä. Miksi kukaan nauraisi sulle, se ei oo todennäköistä ja jos nauravat niin onpa kauheita tyyppejä. Tuskin olet mitään niin omituista viestiä laittanut että sille iso porukka naureskelisi!
Hämmensi tuo hetero juttu myös ja se mistä sä ajattelet että joku ei tykkäisi että seuraat somessa, miten se ilmenee? Tää aiheutti paljon ajatuksia vaikkei mitenkään sovi omaan tilanteeseen.
Seurasin hetken aikaa somessa ja pian sen jälkeen kun olin alkanut seurata, niin tää ihminen käyttäytyi tosi oudosti nähdessään minut seuraavan kerran. Normaalisti aina tulee sattumalta vastaan ja hymyilee, mutta tällä kertaa oli ikään kuin odottelemassa valmiiksi suojaisessa paikassa, josta tiesi minun pian kulkevan. Hänellä oli puhelin kädessä ja hän katsoi hyvin vakavalla, ehkä jopa jotenkin vihaisella ilmeellä minua ja sitten puhelinta, sitten minua ja puhelinta ja minua jne. Sellaisella ilmeellä kuin olisi koittanut viestiä, että se seuraaminen ei ole todellakaan hyvä juttu. Ei hymyillyt sekuntiakaan, kuten yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Mä ihan hämmennyin tästä viestistä. Miksi kukaan nauraisi sulle, se ei oo todennäköistä ja jos nauravat niin onpa kauheita tyyppejä. Tuskin olet mitään niin omituista viestiä laittanut että sille iso porukka naureskelisi!
Hämmensi tuo hetero juttu myös ja se mistä sä ajattelet että joku ei tykkäisi että seuraat somessa, miten se ilmenee? Tää aiheutti paljon ajatuksia vaikkei mitenkään sovi omaan tilanteeseen.
Seurasin hetken aikaa somessa ja pian sen jälkeen kun olin alkanut seurata, niin tää ihminen käyttäytyi tosi oudosti nähdessään minut seuraavan kerran. Normaalisti aina tulee sattumalta vastaan ja hymyilee, mutta tällä kertaa oli ikään kuin odottelemassa valmiiksi suojaisessa paikassa, josta tiesi minun pian kulkevan. Hänellä oli puhelin kädessä ja hän katsoi hyvin vakavalla, ehkä jopa jotenkin vihaisella ilmeellä minua ja sitten puhelinta, sitten minua ja puhelinta ja minua jne. Sellaisella ilmeellä kuin olisi koittanut viestiä, että se seuraaminen ei ole todellakaan hyvä juttu. Ei hymyillyt sekuntiakaan, kuten yleensä.
Erittäin hämmentävää. Siis tunnette ilmeisesti kuitenkin. Ehkä tuo ei liittynyt mitenkään suhun vaan oli ihan puhdas sattuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän tarina olisi romanttinen elokuva niin mikä elokuva se olisi?
Jotain etäisesti samaa tässä on kuin elokuvassa Hiljaiset sillat.
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän tarina olisi romanttinen elokuva niin mikä elokuva se olisi?
Päähenkilöiltä, ikään katsomatta, vaadittaisiin suurta rohkeutta olla oma itsensä. Elokuvan keskeinen rakkaustarina olisi melko epäsovinnainen – ja sangen tuskainen. Ja totta kai musiikki olisi keskeisessä roolissa.
Vastaukseni on joka tapauksessa hieman outo. Näin tämän elokuvan ikuisuus sitten ja 'silloin joskus' samastuin Antoine Boccaran hahmoon.
Eli Souvenirs souvenirs (1984)
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän tarina olisi romanttinen elokuva niin mikä elokuva se olisi?
Meillä The dressmaker vai mikä se on. Eihän se voi muuten päättyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan haluaisin tietää oikean syy siihen mikset mielellään halua olla mun kanssa missään tekemisissä, et halua edes että seuraisin sua somessa. Johtuuko se siitä, että oot kertonut minusta ja minun viesteistä niin monelle ja ne tunnistaisi mut. Oonko jopa sun ja sun tuttujen naurun aihe ja pilkan ja paheksunnan kohde ja se ois noloa jos se tyyppi seuraisikin sua. Ajatteletko sittenkin että oon edelleen ihastunut ja koitan jotenkin iskeä sua. Ehkä jopa molemmat noista voisi olla syitä. Ehkä et uskonut sitä, että oisin hetero.
Toisaalta sillä että me ei olla tekemisissä ei ole enää mitään väliä, alat pikkuhiljaa merkitä mulle yhtä vähän kuin kuka tahansa puolituttu. Ikuisesti varmaan haluan kuitenkin tietää kuinka suuri joukko mulle nauraa, jos nauraa tai paheksuu jos paheksuu. No ehkä joku lipsauttaa sen joskus jossain...
Mä ihan hämmennyin tästä viestistä. Miksi kukaan nauraisi sulle, se ei oo todennäköistä ja jos nauravat niin onpa kauheita tyyppejä. Tuskin olet mitään niin omituista viestiä laittanut että sille iso porukka naureskelisi!
Hämmensi tuo hetero juttu myös ja se mistä sä ajattelet että joku ei tykkäisi että seuraat somessa, miten se ilmenee? Tää aiheutti paljon ajatuksia vaikkei mitenkään sovi omaan tilanteeseen.
Seurasin hetken aikaa somessa ja pian sen jälkeen kun olin alkanut seurata, niin tää ihminen käyttäytyi tosi oudosti nähdessään minut seuraavan kerran. Normaalisti aina tulee sattumalta vastaan ja hymyilee, mutta tällä kertaa oli ikään kuin odottelemassa valmiiksi suojaisessa paikassa, josta tiesi minun pian kulkevan. Hänellä oli puhelin kädessä ja hän katsoi hyvin vakavalla, ehkä jopa jotenkin vihaisella ilmeellä minua ja sitten puhelinta, sitten minua ja puhelinta ja minua jne. Sellaisella ilmeellä kuin olisi koittanut viestiä, että se seuraaminen ei ole todellakaan hyvä juttu. Ei hymyillyt sekuntiakaan, kuten yleensä.
Erittäin hämmentävää. Siis tunnette ilmeisesti kuitenkin. Ehkä tuo ei liittynyt mitenkään suhun vaan oli ihan puhdas sattuma.
Toivottavasti niin. Kyllä hän liikkuu siinä paikassa muutenkin, että on toki voinut jäädä seisomaan siihen sattumalta. Sitä en vain ymmärrä miksi teki sitä liikettä, että katsoi vuoroin minua ja vuoroin puhelinta ja niin monia kertoja. Se tuntuu liian erikoiselta sattumaksi, etenkin sen vakavuuden kanssa ja sen faktan kanssa, että olin vasta alkanut seuraamaan somessa.
Ketju on lukittu.
Alue: Aihe vapaa
Miksi? Tee aloite. :)