Lue keskustelun säännöt.
23v veljeni on jäänyt täysin lapsen tasolle!!! Mitä tässä voi edes tehdä?!
10.10.2018 |
Hän kävi pitkästä aikaa luonani ja olen lievästi sanottuna järkyttynyt hänen käytöksestään ja ajatusmaailmastaan. Hieman taustaa... Hän asuu edelleen lapsuudenkodissamme. Ei ole aikomustakaan opiskella (amistausta) tai muuttaa omilleen. Vapaa-ajan viettää yksinään pelaillen. Pyykki- ja ruokapalvelu hoituu äitini toimesta.
Kuinka tämä kaikki on vaikuttanut hänen ajatusmaailmaansa oli ehkä pysäyttävintä. Kun kävimme ensimmäisenä iltana ravintolassa syömässä, hän halusi ottaa kuitin mukaan kotiin toimitettavaksi, jotta voisi pyytää vanhemmiltamme ruokarahat ateriastamme! Olin jotenkin sanaton ja maksoin oman osuuteni kaikessa hiljaisuudessa.
Samalla myös huomasin ettei hänellä ole mitään käsitystä siitä, mitä tarjoaminen tarkoittaa. Seuraavana päivänä menimme kahvittelemaan, jonka hän maksoi. Olin iloisesti yllättynyt eleestä, sillä hän on yleensä hyvin itsekäs rahan/ruoan/juomisen suhteen. Ei siis osaa tarjota edes karkkipussista yhtä karkkia. Iloni ei jatkunut pitkään, sillä tämän jälkeen kävimme ruokakaupassa hakemassa illallistarvikkeita (meillä eri ruokavaliot ja itselläni opiskelijabudjetti) ja hän tuuppasi koriini omat kalliit ostoksensa. Oletti minun maksavan ne, koska hän oli muutama tunti sitten maksanut euron kahvini! Olin taas äimistynyt. Selitin kuitenkin kärsivällisesti ettei minulla tuollaisiin ole varaa vaan pystyn ostamaan vain edulliset kasvisruokani, sillä vuokra/vesi/sähkökin vie oman osuutensa tuloistani. Ehdotin, että söisi kasvislasagnea kanssani, muttei hän lämmennyt idealle. Päätyi ostamaan mikroaterian.
Illalla hän selitteli kuinka olisi mukavaa lähteä Afrikan aurinkoon reissaamaan muutamaksi kuukaudeksi ja vuokrata pilkkahintaan joku yksiö merenrannalta. Samalla minulle selvisi, ettei hänellä ole aikomustakaan muuttaa pois ikääntyvien vanhempieni nurkista. Hänen aikomuksenaan kun on laittaa säästyneet vuokrarahat kuukausia kestäviin ulkomaanmatkoihin! Samalla hän naureskeli poikaystävältäni unohtuneelle miesten hajuvedelle. Ei kuulemma ymmärrä niiden pointtia. No, ei varmasti ymmärrä, kun ei edes hampaitaan aamuisin pese vaan sain haistella p*skalta haisevaa hengitystä 3 päivän ajan.
Tiedän äitini olevan kypsä ko kuvioon(haluaisi muuttaa paremmalle alueelle pienempään kämppään isäni kanssa) mutta hän tuntuu olevan täysin sokea sille, kuinka suuri oma osuutensa tässä on. Hän on se, joka koko kuvion on mahdollistanut. Ah, isäni lisäksi tottakai. Veljeni saama miehen malli on kuitenkin ala-arvoinen. Isäni on laiskaakin laiskempi alkoholisti, jota äitini on passannut vuosikaudet. Jotenkin tuntuu, että oma asemani on pysytellä pois koko sotkusta, mutta toisaalta en usko äitini näkevän tilanteen pysyvyyttä ilman, että joku siitä hänelle tiukkaan sävyyn sanoo jotain. Onko teillä näkemyksiä tilanteesta? Tai vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (40)
Liian pitkä kommentti joten otsikon perusteella sanoisin että kohtele sitä veljeäs niinkuin lasta niin alkaa pikkuhiljaa ne kiveksetkin laskeutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä on aika paljon, poikia joita äiti hyvää hyvyyttään passaa ja jotka eivät kolmikymppisenäkään halua/uskalla lähteä elämään omaa elämäänsä. Monissa tapauksissa siinä on syynä ainakin osittain se, että äiti ei halua luopua pojastaan. Fiksu emo tuuppaisi nuorenmiehen lempeästi maailmalle ja lupaisi, että "saat soittaa ja kysyä neuvoa, aina kun tarvitset".
Sun pitäisi sanoa äidillesi, että pakkaa kassinsa ja jättää ne äijänkuvatukset pärjäilemään kaksistaan.
Jospa äitisi muuttaisi yksin ja jättäisi "miehet" selviämään. Puhu äitisi kanssa, mutta älä syytä. Hänen pitäisi itse oivaltaa. Jos hän jää isän kanssa, pitää muuttaa kahdestaan, eikä avaimia pojalle. On oltava jämpti.
Tosiaan sano sille äidillesi että muuttaa yksin ihan minne haluaa ja jättää ukot yksin selviämään. Elämä opettaa. Tyhmimmät ja laiskimmat ei selviä mutta se on ihan luonnonvalintaa. Ui tai huku!
Miksi äitisi on kotiorja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän yli 70-vuotiaan joka käyttäytyy kuin 16-vuotias. On siis bisneksiä ja rahaa tekee, mutta tunnepuoli jäänyt täysin kehittymättä tuosta iästä. Sellainen häiriintyneen teinin sielu aikuisessa miehessä on vastenmielinen. Ei siis kyse hauskuudesta mikä on hyvä piirre vanhemmillakin.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan sano sille äidillesi että muuttaa yksin ihan minne haluaa ja jättää ukot yksin selviämään. Elämä opettaa. Tyhmimmät ja laiskimmat ei selviä mutta se on ihan luonnonvalintaa. Ui tai huku!
Miksi äitisi on kotiorja?
Tätä olen itsekin pohtinut varsinkin silloin, kun hän siivouspäivänä soitellessa valittaa silitysvuoren korkeutta. Äitini on kai jollakin tavalla läheisriippuvainen. Hänellä on myös huono itsetunto. Hänen lapsuutensa oli kaaoottinen, sillä isänsä on myös alkoholisti. Hyvä puoli tässä kaikessa on kuitenkin se, että itse olen osannu valita puolison, joka on täysi vastakohta perheeni miehille. Saan amupalaa joskus sänkyyn asti. Asia, josta äitini voi vain haaveilla. Lapsuudenkodissa käydessä pyrin tosin kokkaamaan äitini lempiruokia koko perheelle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mt-ongelmat kasaantuu näköjään jälkikasvulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan mieheni veljeltä, sillä erotuksella että mieheni veli täyttää pian 50 vuotta. Ei ole enää lapsellinen höntti, vaan katkeroitunut ja harhainen vanhapoika. Äitinsä kuoli useita vuosia sitten, isänsä vielä yrittää tulla toimeen sen ihmishirviön kanssa. On vähän vaikeeta kun jutut alkaa olla sitä luokkaa että se kuuluisi suljetulle osastolle, mutta kun isänsä on sitä mieltä että häpeän paikka olisi jos poika hoitoon vietäis. Ja kun ei se vielä väkivaltanen oo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peräkammarinpoju
Sitä ja lapsenkengissä. Veljeni on samanlainen.
Näitä pilalle passattuja poikia riittää. Sukulaiseni 48v asuu vielä lapsuudenkodissaan ja ainoastaan armeija aikana on ollut pois. Ei ole viitsinyt suorittaa mitään koulua loppuun,elämä sujuu mukavasti oleillessa. Ei ole koskaan matkustellut eikä tainnut käydä edes Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen erään miehen joka kyllä asuu omillaan mutta vanhemmat ostaa ruuat ja hyysää vielä vaikka on jo yli 50-vuotias. Luonteeltaan hyvin kypsymätön ja lapsellinen ja olettaa että kaikki tulee näkemättä mitään vaivaa; niin raha yhteiskunnalta kuin kaikki muukin. Sitten tiedän vajaa 30-vuotiaan naisen joka pyöritti vanhempiaan kuin hyrrää ja vanhemmat taipui kaikkiin toivomuksiin. Kysyin äidiltään tätä että kokiko hänen tyttärensä vaikean lapsuuden kun on nykyisin rikollinen huumeidenkäyttäjä jne niin äitinsä totesi että päinvastoin antoivat vissiin liiaksi periksi kaikessa tytön lapsuudessa. Kysyin tätä kun äitinsä epätoivoaan tilitti kun ei pärjännyt aikuisen tyttärensä kanssa enää oikein millään. Järkytyin näitä äidin kertomuksia kuinka hirveä ihminen tyttärestään oli kasvanut.
Nämä tuntemani esimerkit ovat kummatkin siis pilalle lellityt eikä kumpikaan ole työelämässä.
Surullisia juttuja tässä ketjussa. Minusta ap voisi jatkaa kuten tähänkin asti: sivustaseuraajana. Äitisi on selvästi valintansa jo tehnyt. Tekee uuden valinnan sitten jos ei kestä tilannetta enää. Mutta ei se ap:n risti ole kannettavaksi. Poislähtevää äitiä kannattaa toki olla tukemassa sitten.
Ja seuraavalla perhepäivällisellä kysyt sitten pottua kuoriessasi kirkkain silmin että miltäs se äiteestä tuntuu kasvattaa peräkammarin poikaa ja miltäs se veljestä tuntuu olla vanhempiaan hyväksikäyttävä vätys.
Mun 40-vuotias veljeni ei ole oppinut hoitamaan raha-asioita kun ei ole tarvinnut. Tuhlaa kuin teini ja elää hetkessä ja ei ajattele ylihuomista pidemmälle. Äitimme maksaa edelleen hänen laskujaan kun kuulemma pitää auttaa. Sillä auttamisellakin on mielestäni joku raja. Veljeni joutuu aikuistumaan vasta sitten kun äidistä aika jättää.
Vierailija kirjoitti:
Surullisia juttuja tässä ketjussa. Minusta ap voisi jatkaa kuten tähänkin asti: sivustaseuraajana. Äitisi on selvästi valintansa jo tehnyt. Tekee uuden valinnan sitten jos ei kestä tilannetta enää. Mutta ei se ap:n risti ole kannettavaksi. Poislähtevää äitiä kannattaa toki olla tukemassa sitten.
Ja seuraavalla perhepäivällisellä kysyt sitten pottua kuoriessasi kirkkain silmin että miltäs se äiteestä tuntuu kasvattaa peräkammarin poikaa ja miltäs se veljestä tuntuu olla vanhempiaan hyväksikäyttävä vätys.
Riippuvuussuhteet eivät koskaan ole yksipuolisia, eiköhän kaikki osapuolet kuviossa tiedä tämän. Turha syyllistää veljeä, hän ei ole valinnut kasvatustaan vaan katsonut pärjäävänsä paremmin vanhempien hoivassa.
Äiti saattaa olla kotiorja, tyttärensä palkkaorja, veli lemmikki, isä ehkä palkkaorja myös? Aivan turhaa ja aiheetonta itsensä jalustalle nostamista, ihmisiä kaikki ja samalla asialla. Ties vaikka tytär olisi itse jäänyt vanhempien hoivaan, jossei veli olisi vahvempana ajanut ulos.
Siis käykö tuo veli työssä? Se oleellinen asia jäi kyllä epäselväksi.
Minun veljeni päätyi samanlaiseksi. Sillä erolla että olemmme varakkaasta tasapainoisesta perheestä ja veljeni on kyllä ihan symppis tyyppi. Lellittiin pilalle kai. Peruskoulun käynyt aikamiespoika. Hirvittää miten sen käy kun vanhemmista aika jättää.
M34