Lue keskustelun säännöt.
Pian 3v tyttö ei puhu kuin joitakin sanoja
08.10.2018 |
Eli alkuvuodesta tyttö täyttää 3 vuotta. Hän oppi liikkumaan ilman tukea 1v ikäisenä ja juoksi siitä jo parin kuukauden päästä. N. 1,5v ikäisenä sanoi mm. pöö, oho, mamma ja vauva.
Otin asian puheeksi 2v neuvolassa ja terveydenhoitaja oli sitä mieltä, kun on niin vilkas, ettei tarvitse huolestua. Teki paljon sellaista, jota tarvitsee osata vasta 3v tai sitä vanhempana. Terveydenhoitaja sanoi myös, ettei niin vilkas lapsi hyötyisi mitään puheterapiasta, että katsotaan tilannetta uudestaan vuoden päästä neuvolassa.
Tässä viime kuukauden aikana sanoja on tullut muutamia lisää, sanoo äiti, isi, kisu, poppa, hömppy, heihei, huhuu ja kiitos. Hiukan epäselvästi, mutta kuitenkin ymmärrettävästi. Tiedän, ettei saisi verrata muihin lapsiin, mutta pakosti sitä tekee jonkin verran.
Olen miettinyt kaikkia mahdollisia häiriöitä, kuten autismi, asperger, adhd jne. Hän ei kuitenkaan täytä oikein minkään häiriön kriteereitä, muuten kuin puheen osalta. Kuulo on aina ollut normaali, kun se on tutkittu. Paljon olen yrittänyt kirjoista näyttää, mikä on mikäkin ja aina sanoittanut hänen tekemisiään.
Olenkin nyt tutkiessani törmännyt aiheeseen, että jos lähipiirissä on ollut puheen viivästymistä, se voisi periytyä lapselle. Olenkin miettinyt, että olisikohan näin? Itse nimittäin olen ollut yli 4v, melkein 5v, kun vasta aloin puhumaan. Minua käytettiin puheterapiassa, mutta minusta ei löydetty mitään vikaa, ymmärsin kyllä mitä minulle puhuttiin. Todettiin vain, että ilmeisesti en halua puhua ja puhun sitten kun puhun.
Lapsella ei ole ymmärryksessä vikaa, jonka takia myöskään neuvolassa ei huolestuttu asiasta. Lapsi ymmärtää, kun sanotaan että nyt mennään, mennään nukkumaan, nyt syödään, mennään tänne, kisuille pitää antaa ruokaa jne.
Voisiko kyse siis olla siitä, että hänelle on jotenkin periytynyt minun hidas puheen alkaminen?
Kommentit (29)
On mahdollista. Kaverin lapsilla on ja lasten isällä ollut myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla ollut lapsien kanssa sama? Jotka siis alkaneet itse puhumaan "myöhässä" lapsena?
Mietin vain, kun on noita tutkimuksia jos jonkinmoisia, että onko yleistäkin? Ja kirjoitan tässä vaiheessa, että lapselle ei tuupata tablettia/kännykkää kouraan ja jätetä oman onnensa nojaan. Ei myöskään paljon katsele lastenohjelmia, pitkälti leikkii päivät itsekseen, joskus huolii aikuisen mukaan mutta useimmiten haluaa leikkiä yksin.
Ap
Äkkiä päiväkotiin, jos ei vielä ole, oppiminen ryhmässä on huomattavasti helpompaa lapselle.
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Kaverin lapsilla on ja lasten isällä ollut myös.
Minkä ikäisinä kaverisi lapset alkoivat puhumaan, vai ovatko vielä alkaneet?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Äkkiä päiväkotiin, jos ei vielä ole, oppiminen ryhmässä on huomattavasti helpompaa lapselle.
Ei ole päiväkodissa, mutta jonossa on. Itse olen vielä lapsen kanssa kotona, joten ei ole oikeuttakaan kuin pieniin tunteihin viikossa, jos paikkaa saa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dysfasia. Sukulaislapsi oppi kunnolla puhumaan eskari-ikäisenä. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan joskus turvautumaan tukiviittomiin.
Onko lapsi vielä kotihoidossa? Puhevaikeuksista kärsivät lapset yleensä suositellaan hoidettavan päiväkodissa, koska siellä voi varhaiskasvatuksen ammattilainen heitä tarkkailla.
Paljonko sinä puhut hänelle? Luetko loruja, selitätkö mitä kulloinkin teet, opetatko sanoja näyttämällä esinettä ja toistamalla sen nimen?
Lapselle pitää puhua, jotta lapsi oppii puhumaan. puhua PALJON, puhua koko ajan.Kannustaa ja kehua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonko sinä puhut hänelle? Luetko loruja, selitätkö mitä kulloinkin teet, opetatko sanoja näyttämällä esinettä ja toistamalla sen nimen?
Lapselle pitää puhua, jotta lapsi oppii puhumaan. puhua PALJON, puhua koko ajan.Kannustaa ja kehua.
Jos vika on aivoissa, niin ei se välttämättä tuolla ratkea ollenkaan. Luultavasti ap ei ole tehnyt mitään väärin.
Ap:lle: hakekaa hei lapselle diagnoosi tuosta puheenkehityksen viivästymästä, uskoisin että pääsette päiväkotijonossa etusijalle.
Dysfasia voi olla. Meillä oli epäselvää puhetta, ja neuvola laittoi puheterapiaan 4 veenä. Tarha olisi tosiaan hyvä, koska erityislt-ope ja erityisryhmä oli hyödyksi myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7: Kirjoitinkin edellisessä kommentissani, että on jonossa.
8: Puhun hänelle paljon, aina olen selittänyt, miten nyt äiti laittaa ruokaa, katetaan pöytä, laitetaan pyykkikone päälle, siivotaan lelut jne. Paljon olen kirjoista näyttänyt, missä on esim. pallo, missä possu, heppa jne. Lorujakin on tullut luriteltua ja lastenlauluja hoilattua. Aina kerron, mitä tehdään ja missä, mikä on mikäkin jne.
9: Puhutaan tuosta neuvolassa, siihen ei ole enää kuin pari kuukautta.
Ap
3-v puhumaton lapsi tarvitsee ehdottomasti puheterapiaa. Lapsella on varmasti tarve kommunikoida. Ensin on tärkeää päästä kommunikoimaan kuvien ja viittomien avulla. Ne eivät hidasta vaan päinvastoin nopeuttavat puheen alkamista. Vaikutat olevan hyvä ja huolehtiva vanhempi. Varmasti pystyt tukemaan lasta parhaalla mahdollisella tavalla. Soita neuvolaan ja pyydä ylimääräistä arviota tai suoraan lähetettä puheterapeutin tutkimuksiin.
T. Puheterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ensi kuussa kolme vuotta täyttävä tyttö. Puhuu paljon, kokonaisia lauseita.
"Voisitko antaa maitoa?"
"Oiii, miten söpö pieni koira. Tässä on sen tassunjälki, katso!"
"Sisko ei anna mulle Nallea, oikeasti, anna se nalle tänne tyhmä".
Siinä esimerkkejä tältä illalta. Oppi lomamatkalla myös tervehtimään ja kiittämään englanniksi. Kaikki konsonantit ei tule oikein, ja sanat menee välillä söpösti sekaisin, mutta on kuitenkin taitava kommunikoimaan ja omaa laajan sanavaraston. Esikoinen ei tässä iässä osannut edes 10% tästä mitä kolmas osaa. Minua se häiritsi silloin, ja edelleen mietin, että onko esikoisen haluttomuus selittää asioita tai osaamattomuus esimerkiksi tunteiden kuvaamisessa jotenkin meidän vika, kun ei viety puheterapiaan huolimatta siitä, että neuvolassa ei oltu huolissaan.
Meillä on hiukan vastaavan kuuloinen neitokainen täällä. Suvussa on myös muita, jotka ovat oppineet kunnolla puhumaan vasta 4-v korvilla. Meidän tyttö on ollut aluksi osapäivähoidossa, myöhemmin kokopäivähoidossa reilu 1v saakka ja on käynyt puheterapiassa 2-vuotiaasta saakka. Itse en koe, että näistä olisi ollut mitään hyötyä, vaan neiti tuntuu oppivan puheen nyt, ihan oman kehitysvaiheensa mukaan. Hän on nyt 3-vuotias. Tukiviittomia taitavat nykyisin opettaa kaikille jotka taaperoiässä aloittavat puheterapian. Itse olen aina painottanut paljon kielellisten taitojen merkitystä ja senkin vuoksi paljon lukenut ja laulanut lapsilleni. Meillä ei paljon ruutuaikaa harrasteta. Lapsen sisarus on kielellisesti erittäinkin lahjakas. Silti näitä "sinun pitää puhua sille lapselles" -tasoisia vinkkejä tulee ihan säännöllisin ajoin. Suosittelisin varaamaan ajan puheterapia-arvioon. Ei sinne taida tarvita edes sitä neuvolan lähetettä, vaan vanhempi voi soittaa itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmissa kunnissa puheterapiajonoon pääsee ilman neuvolan lähetettä, joten voit hyvin soittaa ja kertoa tilanteen, niin pääsette eteenpäin asiassa eikä tarvitse odotella sinne neuvolaan asti.
Tuon ikäiselle ei tehdä vielä mitään diagnooseja, sillä on ihan mahdoton tuon ikäisen kohdalla ennustaa, että miten tilanne tulee kehittymään. Puheterapeutti tarkistaa, että ymmärtämisen taidot ovat ikätasoiset ja yhdessä voitte lähteä miettimään, miten lasta voisi auttaa tässä hetkessä kommunikoimaan. Esim. viittomat puheen tukena ovst hyvä keino.
T. Puheterapeutti
Meillä poika ei puhunut 2.5v neuvolassa kuin muutaman sanan, muuten ihan normaali.
Lapsi laitettiin puheterapeutin jonoon, siinä kesti niin kauan että oppi puhumaan sillä aikaa, oli vähän yli 3v kun mentiin lastenlääkärille arvio käynnille ennen terapiaa ja lapsi sanoi ekana että mulla on ihan kauhea pisuhätä.
Lopputulos oli että mitään terapioita ei tarvita.
Jännä että 3v korvilla alkoi puhetta vaan tulla, erittäin selvää ja monipuolista.
Ei varmaan ole aihetta huoleen! Meidän poika täyttää joulukuun alussa 3 v ja puheen kehitys on ollut hieman hidasta, mutta poika on erittäin liikunnallinen ("kieli jäi jalan alle" -tyyppiä) ja hän on pitkään ollut taitava esim. rakentelemaan ja suunnittelemaan hienoja legorakennelmia, syömään ja pukemaan itse eikä puheen ymmärryksessä ole ollut ongelmia. Ja viime aikoina omakin puhe on edistynyt aivan harppauksilla. Tilanne on se, että juttua tulee paljon, mutta siinä on mukana paljon omia äänteitä eli kaikki sanat eivät ole aikuisen tunnistettavissa ennen pientä mietintää. Esim. kuviivi=puhelin, ampiivi=ampiainen, ävä=älä. En kyllä ole nyt huolissani etenkin sen takia, kun tilanne on tosiaan kohentunut niin selkeästi ja nopeasti. Alkutilanne n. vuosi sitten oli se, että pojan sanavarastossa oli vain äiti, isä, auto ja hissi.
Itse osasin jo tuossa iässä puhua varsin sujuvasti, samoin pojan isä, joten mistään perinnöllisestä vahvasta taipumuksesta ei tässä ole kyse.
Meillä poika ei 3-vuotiaana sanonut kuin muutaman epäselvän sanan. 3,5-vuotiaana puhui lyhyitä lauseita. Kävi puheterapiassa muutaman kerran, mutta en tiedä, oloko sillä varsinaista vaikutusta. Nyt on kohta 10-vuotias ja mitä fiksuin ja puheliain. Koulussa pärjää erinomaisesti. Ilmeisesti oli vaan "hitaasti lämpiävä" puhumisen suhteen.
Ap, milloin lapsesi kuulo on tutkittu? Oma lapseni oppi hitaasti puhumaan, ja loppujen lopuksi se johtuikin siitä, että hänellä oli nestettä korvissa, vaikkei hänellä ollut mitään oireita siitä. Kun hänelle laitettiin putket, hän alkoi kuulla paremmin ja oppi nopeammin puhumaan. Eli kannattaa tarkastuttaa myös kuulo, jollei sitä ole jo tehty.
Puheterapeutille! Päiväkodista ei ole mitään hyötyä, jos syytä puheen hitaaseen kehitykseen ei tiedetä, ja jos ei ole erityisLTO:a käytettävissä. Lapsesi ei tarvitse toisia lapsia vaan hän tarvitsee puheTERAPIAA. Se tarkoittaa mm. äänielimistön vahvistamista siten, että puheen tuottaminen helpottuu. Siis päivittäistä jumppaa terapeutin laatimien henkilökohtaisten ohjeiden mukaan. Se on työlästä urakointia. Tarvittaessa tehdään lähete tutkimuksiin esim. kuulo ja ymmärtäminen. Jos lapsi ei osaa puhua, pitää kommunikoinnin silti kehittyä, ja silloin otetaan tarvittaessa tukiviittomat käyttöön. Puheen viivästymiseen voi liittyä myös lievää ymmärtämisen vaikeutta, jolloin käytetään nimitystä dysfasia. Lapsellasi on ainakin puheen viivästymä, mahdollisesti puheen kehityksen häiriö, joten terapeutille mars! terv. puhe- ja kielihäiriöisen lapsen vanhempi
Sinuun tullut.