Olen ihan poikki henkisesti. Kuinka jaksaa työssä??

Voisin nukkua monta tuntia päivässä, tuntuu että elämänhallinta ei onnistu. Tuntuu luuserilta.

Ap

Sama. Miten haetaan pitkä saikku? Minä kyllä hakisin, jos vain tietäisin mitä pitää sanoa. Ei minulle ole sairaslomaa tarjottu, jos olen valittanut uupumusta. Masennuslääkkeistä vain on alettu puhumaan.

Pitkällä saikulla, kun mätät juustoja ja kittaat viiniä, niin takuulla lopputulos on se, että voit vielä huonommin kuin nyt.

Mä olin jokunen vuosi sitten tuossa pisteessä. Kerran sitten jouduin antamaan periksi ja menin lääkäriin. Siinä sitten romahdin kertoessani, kaks viikkoa saikkua ja lähete mielenterveysyksikköön. Kävin siellä alkuun joka viikko ja sairasloma venyi pariin kuukauteen. Siitä pikkuhiljaa noustiin ja nykyisin oon jo ihan ok. Tuli myös työpaikkaa vaihdettua siinä matkan varrella, sekin auttoi kun vastuu väheni uuden työn myötä.

Sano että olet väsynyt, valita kunnolla ja jos voit, itke niin saat pitemmän saikun. On ainakin yks ihminen työkaveri ollut pitkään saikulla kun on väsynyt. En tiedä miten mittaavat tämmöisiä väsymyksiä, mutta kannattanee näyttää siltä että väsyttää. Laita vaik vielä ehdolle lisää, koska itse luulet että jaksaisit vielä, mutta tarvitset kyllä saikkua, ei ole pakko jaksaa ja jaksaa! 

Sama juttu! En jaksa työssä jatkuvaa meteliä, härdelliä ja suorastaan ällöttäviä asiakkaita. Vihaan niitä. Joudun joka päivä tsemppaamaan itseni jaksamaan sen 8 h, lasken minuutteja ja mietin palkkaa (joka on ihan paska).

Koulutukseni puolesta pääsisisn parempiinkin hommiin, mutta käytännössä en. Haen koko ajan töitä, mutten pääse edes haastatteluun, koska hakijoita on 150 muutakin.

En jaksa hakea uusiin tehtäviin. Tiedän, että alussa pitäisi olla energinen ja tehokas, on koeaika ja muut. En vaan jaksa. Työssäni ei sinällään ole vikaa, mutta se väsyttää ja uuvuttaa. Jatkuvat muutokset ja säädökset, en vaan jaksa opetella uutta. Olen ihan poikki. Sunnuntai menee ahdistellen tulevia töitä. Alkuviikko on yhtä rämpimistä.

Olen onnellinen vain viikonloppuisin, silloinkin touhuan ja sosialisoin liikaa ja väsyttää maanantaina.

Luultavasti alkaisin itkemään lääkärissä, mutta iso kynnys mennä sinne.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En jaksa hakea uusiin tehtäviin. Tiedän, että alussa pitäisi olla energinen ja tehokas, on koeaika ja muut. En vaan jaksa. Työssäni ei sinällään ole vikaa, mutta se väsyttää ja uuvuttaa. Jatkuvat muutokset ja säädökset, en vaan jaksa opetella uutta. Olen ihan poikki. Sunnuntai menee ahdistellen tulevia töitä. Alkuviikko on yhtä rämpimistä.

Olen onnellinen vain viikonloppuisin, silloinkin touhuan ja sosialisoin liikaa ja väsyttää maanantaina.

Luultavasti alkaisin itkemään lääkärissä, mutta iso kynnys mennä sinne.

Ap

Ap, et ole yksin, ihan kuin lukisin omaa tekstiäni. Hali. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa hakea uusiin tehtäviin. Tiedän, että alussa pitäisi olla energinen ja tehokas, on koeaika ja muut. En vaan jaksa. Työssäni ei sinällään ole vikaa, mutta se väsyttää ja uuvuttaa. Jatkuvat muutokset ja säädökset, en vaan jaksa opetella uutta. Olen ihan poikki. Sunnuntai menee ahdistellen tulevia töitä. Alkuviikko on yhtä rämpimistä.

Olen onnellinen vain viikonloppuisin, silloinkin touhuan ja sosialisoin liikaa ja väsyttää maanantaina.

Luultavasti alkaisin itkemään lääkärissä, mutta iso kynnys mennä sinne.

Ap

Ap, et ole yksin, ihan kuin lukisin omaa tekstiäni. Hali. 

Ihana kuulla, että meitä on muitakin. Vaikka ei oikeasti ihanaa, mutta lohduttavaa tietää etten ole yksin. Tunnen itseni niin epäkelvoksi, kun ei työni ole sillä tavalla kuormittavaa edes.

Mitä te muut aiotte tehdä? Mietin, että yritän niin kauan kuin jaksan..

Ap

Vierailija kirjoitti:

En jaksa hakea uusiin tehtäviin. Tiedän, että alussa pitäisi olla energinen ja tehokas, on koeaika ja muut. En vaan jaksa. Työssäni ei sinällään ole vikaa, mutta se väsyttää ja uuvuttaa. Jatkuvat muutokset ja säädökset, en vaan jaksa opetella uutta. Olen ihan poikki. Sunnuntai menee ahdistellen tulevia töitä. Alkuviikko on yhtä rämpimistä.

Olen onnellinen vain viikonloppuisin, silloinkin touhuan ja sosialisoin liikaa ja väsyttää maanantaina.

Luultavasti alkaisin itkemään lääkärissä, mutta iso kynnys mennä sinne.

Ap

Kirjoittaja nro neljä täällä.

Anna periksi, ennenkuin olet oikeasti pohjalla. Itse kävin hyvin syvällä, olin jatkuvassa ahdistuksessa, sain töissä paniikkikohtauksia ja kaikki tuntui toivottomalta. Sen lääkärissä romahtamisen jälkeen kipusin pikkuhiljaa ylös, muutos ei tapahdu hetkessä, mutta kun siihen saa apua, kaikki on mahdollista.

Työtä vaihdoin siinä vaiheessa, kun paraneminen oli jo pitkällä. En vain pystynyt jatkamaan paranemista, ennenkuin pääsin pois ahdistavasta työstä.

Kyllä sä saat voimasi takaisin, kun nyt katkaiset kierteen ajoissa. Tsemppiä!

Minulla on auttanut siirtyminen toistaiseksi osa-aikatöihin. Sattui samalla työnantajalla olemaan tarjolla osa-aikainen paikka ja siirryin tekemään sitä. Kaipaan entistä työpaikkaani ja työkavereita, mutta vaihdos on tehnyt hyvää. Tämä on aivan ihmeellinen tunne, kun työpäivän jälkeen ei väsytä. Jaksan tehdä asioita ja nukun kunnon yöunet. Olen jo nyt kuin eri ihminen, vaikka kärsin edelleen ahdistuneisuudesta. 

Kärsin paniikkihäiriöstä ja muusta ahdistuksesta ja olen ollut yleisesti uupunut. Kesällä jouduin sairaalaan sydämen tykytyksen takia ja se johtui ihan pelkästä ahdistuksesta. 

Suosittelen hakemaan apua. Mielestäni apua kannattaa hakea jo ennen kuin on liian syvällä. Mitä aikaisemmin saat apua sen helpompi on päästä ylös. Ongelma ei pääse pitkittymään ja tuomaan muita ongelmia mukanaan.

Tsemppiä sinulle! Soita jo huomenna työterveyteen.