Ihmisen ei tarvi olla mikään pyhimys

Ehkä niinkin, mutta ainakin itse koen pyhimyksenä olon äärimmäisen vapauttavaksi. Kukin tyylillään.

Jaa. Minusta pitää tähdätä silti hyvään ja moraaliseen elämään. Siis olemaan rehti, avulias ja ystävällinen muille.

Monessa muussa asiassa saa olla sitten laiskempi ja itsekkäämpi. Ei tarvitse olla täydellinen kodinhoitaja, siivota tunnollisesti tai tärvätä vapaa-aikaansa turhaan työhön. Sellaisista asioista kärsii lähinnä vain minä itse, jos edes minäkään.

Mutta kokisin aika kauheaksi, jos alkaisin käyttäytyä itsekkäästi ja käyttää muita hyväkseni ja päälle vielä puolustella sitä, että jee, hyvä minä, näin saa olla! No EIKÄ saa.

Sama täällä. On hyvä antaa itselleen vähän löysää. Muutama asia jotka tekee ihmeitä. Tietää koska tarvitsee lepoa tai huvituksia, ja osaa ottaa niihin aikaa. Määrittelee itse mikä on tärkeää ja ei puske väkisin niitä juttuja mitä/miten "kuuluu" tehdä. Tekee mahdollisimman paljon, eli elää aktiivista elämää.

Kun tajuaa tuon, ei odota liikoja muilta. Ei pety.