Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö vastenmielisenä ihmisiä, jotka kertovat aina muille millaisia kehuja mistä ja milloinkin ovat saaneet?
01.10.2018 |
Minulla oli työkaverina eräs jonka kanssa vietimme yhdessä aikaa myös vapaalla.
Kun olimme jonkun aikaa tunteneet hän alkoi avautua minulle jatkuvasti siitä kuinka häntä kehuttiin milloin mistäkin kun oli paikassa X.
Lopulta en enää jaksanut sitä ja keksin tekosyitä miksi en enää vapaalla ehtinyt tapaamaan. Onneksi pian lopetin työt kyseisessä paikassa eikä tarvinnut enää yrittää vältellä häntä.
Onko teillä kokemuksia vastaavien ihmisten kanssa olemisesta? Miten suhtauduitte? Kiinnostaako teitä ajanvietto tällaisten ihmisten kanssa, joiden pääasialliset kiinnostuksen kohteet ja puheenaiheet liittyvät omaan ulkonäköön ja siitä saamaansa huomioon ja palautteeseen?
Kommentit (10)
Sarjassamme johdattelevia kysymyksiä. Miten olet ajatellut että aloitukseesi vastataan? "Joo, kuuntelen tosi mielelläni ääliön itsekehua."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tavalla ärsyttää omia lapsiaan estoitta muille ylistävät ja kehuvat vanhemmat, jotka tuntuvat samalla pitävän lastensa ansioita ominaan. Yleensä tällainen itseään korostava henkilö samalla tavalla jos toisella piikittelee ja arvostelee muita aivan kuin jälleen kerran omaa erinomaisuuttaan korostaakseen.
Kun kehuu itseään, niin tulee kerrasta mieluisat kehut... Aika säälittävinä pidän niitä ihmisiä ja kommentoin tyyliin "vai niin".
Vierailija kirjoitti:
Sarjassamme johdattelevia kysymyksiä. Miten olet ajatellut että aloitukseesi vastataan? "Joo, kuuntelen tosi mielelläni ääliön itsekehua."
Olen mm. tältäkin palstalta lukenut sellaisia kommentteja, joissa ilmaistaan, että " on hyvä kun suomalaisetkin ovat alkaneet päästä pois tekovaatimattomuudestaan ja uskaltavat kehua itseään".
En siis johdattele, vaan olen kiinnostunut tietämään mitä mieltä ihmiset ovat tällaisesta epäsuorasta itsekehusta, että onko se kenties vastenmielisempää kuin suora kehuminen, mahdollisesti yhtä vastenmielistä tai jopa hyvä juttu.
Ap
Kuuntelen kyllä ja kehun mukana, JOS tämä ko. henkilö myös jaksaa vastavuoroisesti kuunnellajos mä kerron saamiani kehuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan siitä miten hän suhtautuu minun saamiini kehuihin. Joskus ihmiset haluavat rypeä omassa onnessaan, mutta eivät pysty tai halua osallistua toisen onneen. Sellaiset jätän nauttimaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tavasta jolla hän sen tekee. Jos ihminen on vilpittömästi iloissaan ja ehkä vähän yllättynyt saatuaan positiivista palautetta, homma menee täysin positiivisuuden puolelle, tulee itsellekin hyvä olo. Sitten taas on näitä ihmisiä jotka ilmeisesti yrittävät jotenkin nostaa itseään muiden (tai huonon itsetuntonsa) yläpuolelle rehentelemällä. Heitä on kyllä vaikeampi sietää, en onnistu ottamaan tuota asennetta huumorilla.
Hmm... Jotkut ottavat itsekehuna ihan perusasiat, joita itse kertoja ei pidä kohteliaisuuksina. Esimerkiksi itseä turhauttaa, että aina luullaan nuoremmaksi kuin olen. Joissakin tilanteissa se käy kiusalliseksi. Lasten vanhempainillassa, yritysesittelyssä jne. Kun tästä haluan purkaa mieltäni, on vastauksena tuhahtelua ja vähättelyä tai joskus kehuja että sehän on hienoa kun näytät niin nuorelta!
Ei välttämättä ole itselle mieluisa asia, vaikka toinen siinä näkee kehumista. Itselle voi olla rankkaa tulla nähtynä toisin kuin itse kokee, kun sitten jää toinen puoli huomioimatta kuten kokemus ja pitkä ammattitaito.
Toinen esimerkki: kaunis nainen valittaa, ettei voi kulkea rakennustyömaan ohitse aamulla kun tulee vihellyksiä perään ja haluaa kiertää kauempaa. En pidä sitä piilevänä itsekehuna. Selän takana se on muissa jupinoita herättänyt, että pitääkö tuon nyt korostaa että on noin hyvännäköinen.
Jos ihmistä itseään ahdistaa joku asia, sen haluaa jakaa. Ei se aina ole kruunun kiillottamista vaan purkautumista.
Eli en pidä vastenmielisenä jos toinen ei pyri sillä alentamaan muiden arvoa.
Pidän. Jätän omaan arvoonsa ja poistun paikalta. Kehukoot keskenään.