Miksi 1-vuotiaalle laitetaan sanomalehteen onnittelut?

Assburger kirjoitti:

Laittavathan ne koirillekin onnitteluja lehteen.

Tämä!

"Meidän kapusiiniapina Paavo täyttää tänään 2 vuotta! Iloista vesseliä onnitellen

mami, iskä ja muu poppoo"

Just.

Ketä liinnostaa toisten ä pärät

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se sitä sieltä kuitenkaan lue? Toiset laittavat useampaankin lehteen, miksi? 🤔📰🎂

Voisiko syy olla niinkin pöyristyttävä ja uusi, että koska se ilmoittaja haluaa laittaa sen sinne? Ja ihan vaikka muiden kuin sen päivänsankarin luettavaksi? Hmmmm..... 

Vierailija kirjoitti:

No täydet vuodet vielä voi jotenkin kai ymmärtääkin, mutta on niitä nähty " Eetu-Irmeli 6 kk onnea! " ilmoituksiakin.

Ok, ei siinä mitään, jos on energiaa ja aikaa ihan joka tapahtuma ilmottaa ja onnitella lehdessä kehdosta hautaan 😃 (sitten vielä ihmetellään kun on niiiin raskasta. )

Äläpä! Se on sitä suorittamista nääs. Koska ulkopinnan täytyy kiiltää, muusta viis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se sitä sieltä kuitenkaan lue? Toiset laittavat useampaankin lehteen, miksi? 🤔📰🎂

Voisiko syy olla niinkin pöyristyttävä ja uusi, että koska se ilmoittaja haluaa laittaa sen sinne? Ja ihan vaikka muiden kuin sen päivänsankarin luettavaksi? Hmmmm..... 

Miks?

Vierailija kirjoitti:

Varmaan 1-vuotiaalle laitetaan synttäri-ilmoitus siksi, ettei oikein kehtaa laittaa onnitteluja itselleen. Kaikkihan niin rakastaa nähdä oman nimensä painettuna. Oman lapsen nimen näkeminen lehdessä on melkein sama.

Okei....👌

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi kyllä hullulta, jos aviopuolisoni laittaisi lehteen onnittelut minulle. Siinä me istutaan aamukahvilla ja löydän lehdestä onnittelut ja sanon, että voi kiitos paljon, kulta. Samalla hiljaa mielessäni ihmettelen, että miksei hän voinut onnitella ihan face to face.

Niinpä. Eiköhän sille 1-vuotiaallekin kävisi ihan sama homma....

Ehkä h u p s a h t a n u t on se sana, jolla kuvailisin yksivuotiaan synttärionnitteluilmoitusta lehdessä.

Kun niitä lapsia ja etenkin lastenlapsia on, mennään johonkin moodiin, jossa irtaannutaan järjestä ja aletaan h ö p s ö t t ä ä. Ehkä osa on sitä, että kuulutetaan mailmalle (yhdellä aalla) meidän Jussin ja Annemieken pottunokkapojan saavuttaneen yhden vuoden iän. Ehkä sitä, että ihmiset huomaisivat, tulisivat onnittelemaan. Samalla voisi kertoa, että Jussi ja Annemieke saavat tytön loppuvuodesta. Ja että Jussi on nyt osastopäällikkö. Ja että asuvat kauniissa omakotitalossa.

Ihmiset eivät halua kertoa, että Eero-puoliso on etääntynyt, Pertti-veli vihainen, itsellä verensokeri koholla, hiukset harmaantuneet, elämä ei aina maistu, tekisi mieli enempi syödä ja nukkua.

Tällainen ei-järjellinen sanomalehti-ilmoittelutoiminta on pakoa omasta todellisuudesta.

Kortinlähettäminen yksivuotiaalle on ihan eri asia. Se on yksityistä, lähettäjän ja vastaanottajan välistä toimintaa. Ja taapero voi nysvätä sen värikkään kortin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä h u p s a h t a n u t on se sana, jolla kuvailisin yksivuotiaan synttärionnitteluilmoitusta lehdessä.

Kun niitä lapsia ja etenkin lastenlapsia on, mennään johonkin moodiin, jossa irtaannutaan järjestä ja aletaan h ö p s ö t t ä ä. Ehkä osa on sitä, että kuulutetaan mailmalle (yhdellä aalla) meidän Jussin ja Annemieken pottunokkapojan saavuttaneen yhden vuoden iän. Ehkä sitä, että ihmiset huomaisivat, tulisivat onnittelemaan. Samalla voisi kertoa, että Jussi ja Annemieke saavat tytön loppuvuodesta. Ja että Jussi on nyt osastopäällikkö. Ja että asuvat kauniissa omakotitalossa.

Ihmiset eivät halua kertoa, että Eero-puoliso on etääntynyt, Pertti-veli vihainen, itsellä verensokeri koholla, hiukset harmaantuneet, elämä ei aina maistu, tekisi mieli enempi syödä ja nukkua.

Tällainen ei-järjellinen sanomalehti-ilmoittelutoiminta on pakoa omasta todellisuudesta.

Kortinlähettäminen yksivuotiaalle on ihan eri asia. Se on yksityistä, lähettäjän ja vastaanottajan välistä toimintaa. Ja taapero voi nysvätä sen värikkään kortin kanssa.

Hyvä vastaus! Kiitos.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä vauvapalsta se jaksaa masentaa heti aamusta. En ole itse laittanut tuollaista ilmoitusta, mutta voisin keksiä syynä vaikkapa sen, että nimenannosta ei ole laitettu ilmoitusta lehteen aikoinaan, ja nyt halutaan juhlia vauvaa näin julkisesti. Tai sitten se on vain vanhempien mielestä söpöä ja kiva muisto vauvakirjan väliin. Tai sillä halutaan ilahduttaa sukulaisia ja kummeja aamupalapöydässä. Tai sitten he haluavat vain ärsyttää kylän ankeilijaporukkaa?

Miten ihmeessä jengi jaksaa olla näin negatiivista? Eikö teille tule itsellenne huono olo?

Miksi tulit sunnuntaiaamuusi hakemaan positiivisuutta Vauva-palstalta? Mene luontoon.

Ehkäl siksi laittaavat pienestä kuvan, että jää muisto lapsuudenlaatikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole tullut mieleenkään että se on jollekkin ongelma?

Itsellä on vieläkin tallella omat synttärionnittelut lehdestä kun olin lapsi, ikävuosilta 1-6v. Sen jälkeen en enää halunnut omaa kuvaa lehteen, mutta siihen saakka se oli kivaa avata lehti ja nähdä synttäripäivänä oma ilmoitus siellä.

Omista lapsistani laitoin aluksi mutta en enää, kun emme tilaa lehteä nykyään niin on jäänyt.

Enkä oleta että lapseni on maailman napa mutta meidän elämän napa hän kyllä on. Ja itse tykkään lukea noita kastettuja ja synttärionnitteluita lehdestä ihan jo erilaisten nimien takia.

Mutta siis miksi 1-vuotiaalle? Eihän se siitä mitään ymmärrä!

Koska se jää hänelle muistoksi. Säästin koko lehden, kiva vuosikymmenien jälkeen lukea mitä siihen maailman aikaan on kirjoitettu kun on vuoden täyttänyt.

Kun teini muuttaa pois kotoa, häntä tuskin kiinnostaa vi**uakaan joku muistojenlaatikko, mikä on täynnä jotain kortteja ja kuvia hänen lapsuudestaan. Tuskin ottaa mukaan omaan asuntoonsa kuitenkaan. Tai ottaa sitten, kun äiti väkisin itku silmässä sanoo, että kun äiti ja iskä ihan sua varten nämä on lehtileikkeet on säästänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ei ole tullut mieleenkään että se on jollekkin ongelma?

Itsellä on vieläkin tallella omat synttärionnittelut lehdestä kun olin lapsi, ikävuosilta 1-6v. Sen jälkeen en enää halunnut omaa kuvaa lehteen, mutta siihen saakka se oli kivaa avata lehti ja nähdä synttäripäivänä oma ilmoitus siellä.

Omista lapsistani laitoin aluksi mutta en enää, kun emme tilaa lehteä nykyään niin on jäänyt.

Enkä oleta että lapseni on maailman napa mutta meidän elämän napa hän kyllä on. Ja itse tykkään lukea noita kastettuja ja synttärionnitteluita lehdestä ihan jo erilaisten nimien takia.

Mutta siis miksi 1-vuotiaalle? Eihän se siitä mitään ymmärrä!

Koska se jää hänelle muistoksi. Säästin koko lehden, kiva vuosikymmenien jälkeen lukea mitä siihen maailman aikaan on kirjoitettu kun on vuoden täyttänyt.

Kun teini muuttaa pois kotoa, häntä tuskin kiinnostaa vi**uakaan joku muistojenlaatikko, mikä on täynnä jotain kortteja ja kuvia hänen lapsuudestaan. Tuskin ottaa mukaan omaan asuntoonsa kuitenkaan. Tai ottaa sitten, kun äiti väkisin itku silmässä sanoo, että kun äiti ja iskä ihan sua varten nämä on lehtileikkeet on säästänyt.

Ei teiniä ehkä, mutta mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä enemmän nuokin asiat alkaa kiinnostaa. Ja kiikkustuolissa ne lapsuudenajan nallet ja valokuvat onkin sitten jo rakkaita aarteita.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäl siksi laittaavat pienestä kuvan, että jää muisto lapsuudenlaatikkoon.

Kun nykyaikana niitä kuviakin räpsitään mukeloista niin paljon, että pulaa tuskin on muistoista lapsuudenlaatikossa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä h u p s a h t a n u t on se sana, jolla kuvailisin yksivuotiaan synttärionnitteluilmoitusta lehdessä.

Kun niitä lapsia ja etenkin lastenlapsia on, mennään johonkin moodiin, jossa irtaannutaan järjestä ja aletaan h ö p s ö t t ä ä. Ehkä osa on sitä, että kuulutetaan mailmalle (yhdellä aalla) meidän Jussin ja Annemieken pottunokkapojan saavuttaneen yhden vuoden iän. Ehkä sitä, että ihmiset huomaisivat, tulisivat onnittelemaan. Samalla voisi kertoa, että Jussi ja Annemieke saavat tytön loppuvuodesta. Ja että Jussi on nyt osastopäällikkö. Ja että asuvat kauniissa omakotitalossa.

Ihmiset eivät halua kertoa, että Eero-puoliso on etääntynyt, Pertti-veli vihainen, itsellä verensokeri koholla, hiukset harmaantuneet, elämä ei aina maistu, tekisi mieli enempi syödä ja nukkua.

Tällainen ei-järjellinen sanomalehti-ilmoittelutoiminta on pakoa omasta todellisuudesta.

Kortinlähettäminen yksivuotiaalle on ihan eri asia. Se on yksityistä, lähettäjän ja vastaanottajan välistä toimintaa. Ja taapero voi nysvätä sen värikkään kortin kanssa.

Tämä palsta ei kyllä koskaan petä, jos haluaa elävän esimerkin Ansa Ankeuttajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä h u p s a h t a n u t on se sana, jolla kuvailisin yksivuotiaan synttärionnitteluilmoitusta lehdessä.

Kun niitä lapsia ja etenkin lastenlapsia on, mennään johonkin moodiin, jossa irtaannutaan järjestä ja aletaan h ö p s ö t t ä ä. Ehkä osa on sitä, että kuulutetaan mailmalle (yhdellä aalla) meidän Jussin ja Annemieken pottunokkapojan saavuttaneen yhden vuoden iän. Ehkä sitä, että ihmiset huomaisivat, tulisivat onnittelemaan. Samalla voisi kertoa, että Jussi ja Annemieke saavat tytön loppuvuodesta. Ja että Jussi on nyt osastopäällikkö. Ja että asuvat kauniissa omakotitalossa.

Ihmiset eivät halua kertoa, että Eero-puoliso on etääntynyt, Pertti-veli vihainen, itsellä verensokeri koholla, hiukset harmaantuneet, elämä ei aina maistu, tekisi mieli enempi syödä ja nukkua.

Tällainen ei-järjellinen sanomalehti-ilmoittelutoiminta on pakoa omasta todellisuudesta.

Kortinlähettäminen yksivuotiaalle on ihan eri asia. Se on yksityistä, lähettäjän ja vastaanottajan välistä toimintaa. Ja taapero voi nysvätä sen värikkään kortin kanssa.

Tämä palsta ei kyllä koskaan petä, jos haluaa elävän esimerkin Ansa Ankeuttajasta.

Ja mitäköhän ankeaa näet tässä keskustelussa?

Joopa.